Parannus Jeesuksessa

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta parannus? Arkikielessä minulle parannuksesta tulee mieleen se, että itse täytyy hävetä ja katua jotain tekoaan niin paljon, ettei sitä enää tee. Tämä sama ajatus saatetaan siirtää siihen, mitä ajatellaan synnistä ja Jumalan armosta. Tuolloin ajatellaan, että ihminen pystyy katumaan vääriä tekojaan ja omalla asenteellaan syntiä kohtaan ansaitsemaan Jumalan hyväksynnän ja saamaan armon. Tällaisessa ajattelussa ei ymmärretä, mitä synti on.

Synti on tullut ihmiseen jo Aatamin ja Eevan lankeemuksessa. Silloin Perkele houkutteli ihmisen vastustamaan Jumalaa sanomalla, että ihmisestä tulee Jumalan vertainen ja hän oppii tietämään hyvän ja pahan. Synti on siis Jumalan vastaisuutta, ei yksittäisiä tekoja. Tuosta tapahtumasta lähtien ihminen on ollut syntinen. Jos nyt pelastus liitetään parannukseen, jolla tarkoitetaan syntien tunnustamista ja katumista, jotta saa niistä synninpäästön, johtaa se jatkuvaan epävarmuuteen pelastuksesta. Pelastus on silloin kiinni ihmisen omasta teosta, siitä että hän omasta tahdostaan tekee voitavansa elääkseen ilman syntiä.

Kristinuskossa syntien anteeksiantamus riippuu kuitenkin yksinomaan Jumalan armosta eikä siihen vaikuta mitkään ihmisen teot. Jeesus on sovittanut koko ihmiskunnan synnin Golgatan ristillä. Kun ihminen tajuaa, että on läpeensä syntinen ja myöntää, ettei hän pysty mitään oman pelastuksensa eteen tekemään, silloin Pyhä Henki kirkastaa hänelle Kristuksen. Ihminen saa käydä Jeesuksen ristin juurelle ja uskoa syntien sovitus itselleen pelastukseksi. Kyse ei ole siitä, että ensin ihmisen pitää parantaa tapansa ja lakata tekemästä syntiä. ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi!” tarkoittaa mielenmuutosta. Sitä, että ihmisen käsitys Jumalasta ja pelastuksesta muuttuu. Pyhä Henki antaa ihmiselle ymmärryksen siitä, että Jeesus riittää eikä mikään ihmisen oma teko saa vaikuttaa pelastumiseen. Jeesus kehottaa meitä uskomaan Häneen ja seuraamaan Häntä, sillä Hän on Totuus. Jeesuksen Golgatalla vuotaneessa veressä on parannus, ei meidän omissa teoissa. Ja tämä sama pätee koko loppuelämän ajan. Pelastettuinakin meidän ainoa turvamme on Jeesuksen sovintoveressä. Kristittyinäkään me emme voi turvata hyvään elämäämme, vaan yksin Jeesukseen.

Jos ystäväni kipuilet oman syntisyytesi kanssa, niin anna Jeesuksen armon hoitaa sinua. Jeesus kyllä tietää, millainen sinä olet. Hän tuli maailmaan syntisiä, epäonnistuneita ihmisiä varten. Niin kuin eivät terveet tarvitse parantajaa, niin eivät myöskään ne, jotka kokevat itsensä hyväksi ja kelpaavaksi, tarvitse Jeesusta parantajakseen ja pelastajakseen. Mutta meille syntisille Jeesus tarjoaa itsensä ilman ehtoja. Ole turvallisella mielellä. Jeesus on sinun syntisi sovittanut.