perjantai 1. heinäkuuta 2022

Uushenkisyys ja kristillisyys

 


Armon ja rauhan tervehdys sinulle rakas lukija. Ajattelin tänään kirjoittaa aivan erityisesti siitä, kun tämän päivän maailmassa kohtaamme niin paljon rakastamattomuutta, kovuutta ja kylmyyttä. On vaikea löytää enää aitoja ihmisiä, jotka oikeasti välittävät toisista kanssaihmisistä. Minun ajatukseni on se, että maailmassa vallitsee kylmyys ja itsekkyys ja ollaan käännytty pois Jumalasta, Jeesuksen armosta.

Nykyään monet ihmiset ajattelevat, että ei ole taivasta eikä helvettiä ja uushenkisyys nostaa kovasti päätään. Siinä uushenkisyydessä on se paha, niin kuin kaikissa muissakin ei-kristillisissä uskonnoissa ja uskomuksissa, että niistä puuttuu aito rakkaus. Silloin kun rakkaus ja anteeksiantamus puuttuu elämästä, elämä on kovaa ja kylmää.

Me kristittyinä ihmisinä voisimme olla viemässä sitä evankeliumia eteenpäin, että Jeesus rakastaa syntistä ihmistä. Se, että ihminen on saanut paljot syntinsä anteeksi ja saanut kohdata aidon rakkauden Jeesuksessa, näkyy suhteessa muihin ihmisiin ja aivan erityisesti sillä tavalla, että haluaa viedä rakkauden sanomaa Jeesuksesta eteenpäin.

Kun me ajattelemme meitä ihmisiä, niin meissä on aina itsekkyyttä ja itsevoipaisuutta eli sitä, että haluaa itse selvittää asiat. Joskus elämän vastoinkäymiset ja voimien loppuminen voi olla hyvä asia, koska silloin me joudumme turvautumaan Jeesukseen. Kaiken maailman opetusta puun halaamisesta, ja vaikka mitä tämän päivän maailma sisältää tätä uushenkisyyttä, niin ajattelen kyllä niin, että meidän tulisi sitä varoa ja päinvastoin meidän tulisi löytää elämän arvot aidosta ja terveestä kristinopista.

Itse ainakin koen, kun saan käydä kirkossa sanan kuulossa ja ehtoollisella ja saan rakentua tutkimalla Jumalan sanaa, että se on sitä ruokaa mistä saan lohtua. Tätä lohtua haluan tuoda sinulle rakas blogin lukija. Vaikka kukaan muu ei sinua tässä maailmassa rakastaisi, niin Jeesus rakastaa. Se on aivan varma. Jeesus on rakastanut niin paljon tätä maailmaa, sinua ja minua, että hän on kuollut meidän puolestamme, että meillä olisi kaikki hyvin ja me kerran saamme olla taivaassa Jeesuksen kanssa ja iloita. Tämä ajallinen aika on lyhyt. Me saamme olla siitä varmoja, että kerran taivaan kodissa me saamme Jeesuksen kanssa laulaa uutta virttä. Aamen.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2022

Rauha Jumalan kanssa

 


Saimme tällä viikolla kokoontua kodissamme kesäraamattupiiriin. Tuo kokoontuminen läheisimpien uskonystävien kanssa sai minut taas huomaamaan sen, miten tärkeää on saada yhdessä ystävien kanssa tutkia Jumalan sanaa ja rukoilla. Tässä muutamia ajatuksia keskustelustamme.

Roomalaiskirjeen 4. luku loppuu sanoihin: ”Jumala antoi Kristuksen kuolla meidän rikkomustemme tähden ja herätti hänet kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden.” (Room. 4:25) Tuo sana vanhurskaus tulee myös 5. luvun alussa, jota varsinaisesti tutkimme. Mitä vanhurskas oikein tarkoittaa? Suomessa on ollut käytössä sana hurskas. Hurskaalla on tarkoitettu ihmistä, joka uskoo Jumalaan, mutta samalla se on sisältänyt vaatimuksen sellaisesta käyttäytymisestä, jossa ei ihmisten silmissä ole mitään huomautettavaa. Vanhurskas sanaa ei arkielämässä ole ja siksi me helposti ajattelemme sen tarkoittavan samaa kuin hurskas.

Vanhurskaus kuitenkin tarkoittaa Jumalalle kelpaavuutta, jonka saamme Jumalalta lahjaksi uskomalla Jeesuksen sovintotyön koskevan meitä ja Jeesuksen sovittaneen kaikki syntimme. Silloin olemme vanhurskaita. Pohdimme myös sitä, lisääntyykö Jumalalle kelpaavuutemme eli vanhurskautemme siitä, jos käyttäydymme kristittyinä tiettyjen sääntöjen mukaan. Jos Jumalalle kelpaavuutemme ja pelastuksemme olisi kiinni omista suorituksistamme ja onnistumisistamme, se ei enää olisi Jumalan lahjaa, armoa.

Efesolaiskirjeessä (1: 8-9) sanotaan, että pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Me ihmiset olemme luonnostamme itsekkäitä ja haluamme suoriutua omilla voimillamme. Oma hyvä suoriutuminen nostaa itsetuntoamme ja koemme itsemme tarpeellisiksi. Tämän vuoksi me niin mielellämme osallistuisimme pelastukseemmekin jollakin tavalla ja tuntuisi tosi hyvältä pystyä kelpaamaan Jumalalle omien tekojen avulla. Tämä on ehkä suurin este sille, että uskoo Jeesukseen syntien sovittajana ilman ainoatakaan omaa hyvää tekoa.

Kun liitämme omat teot pelastukseen, niin se vie meiltä rauhan, koska huomaamme epäonnistuvamme jatkuvasti. Raamatun lukemisemme, rukouksemme ja lähimmäisten palvelemisemme on vajavaista. Jos ajattelemme näiden vaikuttavan pelastuksen voimassa pysymiseen, niin meillä on jatkuvasti epäilys pelastuksestamme. Mutta Raamattu vakuuttaa, että pelastus on yksin Jeesuksen varassa ja Jeesuksen ansiosta meillä on rauha Jumalan kanssa. Meidän ei siis tarvitse epäillä, vaan saamme kaikessa turvautua Jeesukseen ja luottaa siihen, että hän on sovittanut minun ja sinun synnit ja se riittää. Ole siis ystävä levollisella mielellä. Jeesus rakastaa meitä ja on antanut henkensä puolestamme, jotta meillä on pääsy iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä. Aamen.  

tiistai 28. kesäkuuta 2022

Syntinen kristitty ja Jeesuksen rakkaus

 


Armon ja rauhan tervehdys kaikille rakkaille blogin lukijoille. Me olemme tässä juhannuksen aikana vaimoni kanssa saaneet kuulla useita erilaisia kristillisiä opetuksia. Näiden opetusten alla haluan meidän blogimme lukijoille, jotka ovat eri kirkkokunnista ja eri herätysliiketaustaltaan olevia ihmisiä, kirjoittaa muutamia asioita, joita itselleni on noussut kuulemieni opetusten pohjalta.

Ensinnäkin käsitys siitä, kuka on kristitty. Minä ajattelen, että kristitty on Jeesukseen Kristukseen syntien sovittajana uskova ihminen. Hän on aito uskova ja kristitty, taivaan kansalainen, joka kuuluu Jeesuksen seurakuntaan. Kristitty ei ole jonkun tietyn porukan samalla tavalla ajatteleva ihminen, vaan kaikkia kristittyjä yhdistää se, että hän uskoo Jeesuksen armon omalle kohdalleen.

Toinen asia, mikä on erityisesti puhuttanut, on synti. Mitä on synti? Lyhyesti sanottuna synti on ero Jumalasta. Synti on se, että me emme usko Jeesukseen syntien sovittajana. Se on se synti, joka erottaa meidät Jumalasta. Kun me uskomme Jeesukseen syntien sovittajana, että Jeesus on juuri minun syntini pessyt pois, tuntui miltä tuntui tai näytettiin miltä näytettiin, niin se on uskoa, joka yhdistää meidät Jeesukseen.

Synti ei ole yksittäisiä tekoja. Toki se on sitäkin, mutta laajempana käsityksenä synti on ero Jumalasta. Ajattelen, että ihminen, joka ei vielä tunne Jeesusta ja vanhurskasta Jumalaa, voi pitää syntinä jotain asiaa, joka ei todellisuudessa edes ole synti. Me ihmiset voimme tehdä kaikenlaisia syntilistoja, mutta niissä on vaarana se, että niistä tulee sellaisia isäinsääntöjä, jotka oikeastaan vievät meitä pois Jeesuksen luota, Jumalan tuntemisen luota. Aito syntikäsitys, ero Jumalasta, on riittävä tuomaan meidät Jeesuksen armopöytään. Me saamme tulla sinne armopöytään uskomalla Jeesuksen sovintotyö omalle kohdalle.

Kolmas asia, jonka haluan ottaa esille, on rakkaus. Meidän täytyy muistaa se, että Raamatussa, kun puhutaan rakkaudesta, tarkoitetaan Jeesusta. Jeesus on Rakkaus. Jeesus on se, joka rakastaa. Ei niin, että me olemme rakastaneet Jeesusta, vaan Jeesus on rakastanut meitä ja Jumala on rakastanut meitä niin, että antoi ainokaisen Poikansa meidän pelastukseksemme. Kun me tutkimme Raamattua, me saamme rukoilla Pyhää Henkeä kirkastamaan meille sen, että Jumala on rakkaus. Jeesus Kristus on rakkaus. Hän on antanut henkensä, että jokainen, joka uskoo hänen sovintokuolemansa omalle kohdalleen, pelastuu. Se on valtavaa rakkautta.

Nämä kolme asiaa oli sellaisia, joista tunsin tänään tarvetta kirjoittaa. Toivon, että nämä olisivat jollakin tavalla meitä kaikkia auttamassa ymmärtämään Jumalan toimintaa. Ystävät, me saamme tänäänkin uskoa, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Ollaan ystävät hyvässä turvassa. Aamen.

lauantai 25. kesäkuuta 2022

Luonto ja Jumalan sana

 


Elämme keskikesän aikaa, jolloin kaikki luonnossa kukoistaa. Teiden varretkin oikein pursuavat kukkia. Luonnon kauneus saa mielen iloiseksi ja levolliseksi. On ihmeellistä, miten hienosti Jumala on kaiken luonut.

Monet ihmiset sanovat, että metsä on heidän kirkkonsa. Ajattelen heidän tarkoittavan tällä sitä, että luonnossa kulkiessa mieli rauhoittuu ja kokee jollain tavalla pyhän läsnäolon. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää, mutta jos ihmisen ainut kosketus Jumalaan jää luonnon varaan, ei hän mitenkään voi ymmärtää Jumalan meille valmistamaa pelastusta.

Jesajan kirjassa Herra sanoo: ”Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.” (Jes. 40:8) Tuossa kohdassa ihmistä verrataan kukkaan ja ruohoon. Meidän elämämme on samalla tavalla rajallista kuin noiden luonnon kasvien. Meidän on helppo mielessämme nähdä, mitä ruohovartisille kasveille tapahtuu jo muutamassa kuukaudessa. Kun talvi koittaa, ne ovat kaikki lakastuneet.

Jumalan sana sen sijaan ei koskaan lakastu eikä kuole. Sen vuoksi on tärkeää, että me luemme Raamattua oppiaksemme tuntemaan Jumalaa. Raamattu on pelastuskertomus meille ihmisille. Se kertoo Jeesuksesta, joka syntyi ihmiseksi sovittaakseen koko maailman synnin. Tätä tietoa me emme voi luonnosta saada. Sen voi saada vain Jumalan Sanasta, kun Pyhä Henki lahjoittaa meille uskon Jeesukseen.

Kolossalaiskirjeen toisessa luvussa meitä kehotetaan juurtumaan Jeesukseen ja elämään hänen yhteydessään, rakentamaan elämämme hänen varaansa ja vahvistumaan uskossa. Tähän me tarvitsemme Jumalan Sanaa. Heti tuon kohdan jälkeen varoitetaan, ettemme anna ihmisten pettää meitä sellaisilla opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen.

Maassamme on vallalla käsitys evoluutiosta eli siitä, että elämä on syntynyt itsestään ja maailma on kehittynyt miljardien vuosien aikana sellaiseksi kuin se nyt on. Eläinten ja kasvien yhteiseloa tarkkailemalla tuntuu mahdottomalta ajatella, että kaikki olisi voinut ilman Jumalaa sopia yhteen niin täydellisesti.

Luetaan ystävät Jumalan Sanaa rukoillen, että Pyhä Henki antaa ymmärrystä ja kirkastaa Jeesusta, syntiemme sovittajaa. Nautitaan kaikesta siitä hyvästä, jonka Jumala on meille luonut ja uskotaan, että Jeesus on sovittanut syntimme.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Vehnä ja rikkavilja

 


Armoa ja rauhaa rakkaat ystävät. Olemme vaimon kanssa käyneet Espanjassa. Siellä on varsinkin rantakaduilla myyjiä, jotka myyvät hyvillä tuotemerkeillä väärennettyjä tuotteita. Sellainen ihminen, joka ei tiedä, etteivät ne todellakaan ole aitoja vaan väärennettyjä, tulee helposti pettyneeksi noiden tuotteiden kanssa. Esimerkiksi paidat kutistuvat ja väriä lähtee heti ensimmäisessä pesussa. Niillä ei ole mitään tekemistä aitojen merkkivaatteiden kanssa. Niissäkin kokemus auttaa, kun on tietoinen asiasta, ja on ehkä jopa ostanut joskus jonkun tuotteen, niin ei tarvitse toista kertaa enää siihen sortua.

Myös hengellisessä elämässä monesti on olemassa hyvin lähellä aitoa Jeesuksen seurakuntaa olevaa opetusta, joka kuulostaa ihan oikealta. Opetus on monella tavalla ihan hyvää ja moraalikin korkealla, mutta sitten Jeesuksen armon rinnalle on nostettu joku yhdistys tai joku muu valta, joka omistaa armon. Armoa ei ole muualla kuin siinä tietyssä yhdistyksessä tai tavassa julistaa synninpäästö.

Matteuksen evankeliumin luvussa 13 jakeissa 24-30 puhutaan siitä, kuinka vehnä ja rikkavilja täytyy antaa kasvaa yhdessä. Tuohon aikaan on ollut tapana kiusata viljelijää ja heittää rikkaviljaa hänen peltoonsa. Siksi se oli jouduttu kieltämään laissa. Tästä myös tämä Jeesuksen vertaus puhuu. On jännää, miten rikkavilja, joka sinne vehnän joukkoon on kiusalla laitettu, on niin lähellä vehnää, ettei sitä pysty erottamaan ennen kuin vehnä on tähkäpäässä, jolloin siihen rikkaviljaan ei tule siementä tuottavaa tähkää.

Se on sielunvihollinen, joka tätä rikkaviljaa kylvää. Sielunvihollinen on valheen henki ja me ihmiset helposti menemme sellaiseen valheen henkeen mukaan ja aletaan itsekin uskomaan siihen, että vain tietyssä porukassa Jumala toimii oikealla tavalla. Meidän tulee kristittyinä ymmärtää se, että Jumalan Pyhä Henki toimii siellä, missä tahtoo. Tänä päivänäkin Pyhä Henki toimii Jeesuksen seurakunnassa. Jeesuksen seurakunta on Jeesukseen uskovien joukko, Pyhän Hengen saaneiden joukko, eikä sitä rajoita mitkään kirkkokunnat, yhdistysrekisterit tms.

Omalta kohdalta voin sanoa, että olen ollut useilla paikkakunnilla raamattupiireissä mukana ja huomannut, että sama Pyhä Henki vaikuttaa kaikissa raamattupiireissä samalla tavalla. Myös ulkomailla, kun olen käynyt kirkoissa kuuntelemassa saarnoja, niin se sama Pyhä Henki siellä vaikuttaa. Pyhää Henkeä ei ole sidottu maihin eikä tiettyihin joukkoihin, vaan Jumalan Henki vaikuttaa siellä, missä sille annetaan tilaa. Ollaan ystävät tänäänkin hyvässä turvassa ja uskotaan, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu ja luotetaan siihen, että Jeesus toimii ihan kaikkialla. Me saamme olla hyvässä turvassa ja luottaa syntien anteeksiantamus yksin Jeesukselle, ja luottaa siihen, että Jeesus on Golgatan ristillä sovittanut meidän syntimme. Aamen.


tiistai 21. kesäkuuta 2022

Tule sellaisena kuin olet

 


’Minusta ei ole mihinkään. Minä töpeksin taas. En pysty elämään kunnon kristityn elämää.’ Ovatko nämä tuttuja tunteita sinullekin? Itsetunto on saanut monenlaisia kolauksia ja mielen valtaa itsesääli. Mutta nyt kerron sinulle, ja meille kaikille, ilosanoman: juuri tällaisia ihmisiä varten Jeesus tuli ja sovitti kaikki meidän syntimme. 

Ajattelen, että yksi tähän kelpaamattomuuden tunteeseen vaikuttava tekijä on sana parannus. Tuo sana helposti johtaa ajatukseen siitä, että pitää kovasti yrittää ja onnistua. Kuinka moni kristitty taistelee yrittämisen ja epäonnistumisen suossa ja haluaa tulla paremmaksi niin omissa silmissään, ihmisten silmissä kuin Jumalankin silmissä. Kun hän ei tässä onnistu, on hänen sisällään jatkuva ristiriita siitä, riittääkö Jeesuksen sovitustyö kattamaan nämäkin synnit.

Jeesus ei kuitenkaan odota meiltä sellaista parannusta, jota me ihmiset toisiltamme odotamme. Se, mitä Jeesus meiltä odottaa, on mielenmuutos, jossa käännämme katseemme pois itsestämme ja omista tekemisistämme kohti Jeesusta, syntiemme sovittajaa. Jeesus toivoo, että jätämme koko elämämme hänen haltuunsa. Vaikka tuo ehkä kuulostaa helpolta, niin kuitenkin se vaatii niin paljon oman elämän hallinnasta luopumista ja Jumalaan luottamista, ettemme siihen itse pysty, vaan ainoastaan Pyhä Henki voi sen meille antaa.

Kun jätämme pelastuksemme kokonaan Jeesuksen varaan, se tarkoittaa myös sitä, että meidän täytyy antaa kunnia yksin hänelle. Ihminen on luonnostaan ylpeä ja haluaa kunniaa itselleen. Usein naamioimme tämän ylpeyden vaatimattomuuteen, mutta kukaan meistä ei ole vapaa siitä, että sisimmässämme loukkaannumme tai tunnemme itsesääliä, kun omasta työstämme meneekin kunnia jollekin toiselle.

Pelastuksessa ei kuitenkaan ole mitään meidän omaa työtä, vaan kaikki on Jeesuksen. Hän on kulkenut nöyryyden tien ristinkuolemaan saakka ja sovittanut koko maailman synnin. Tähän Jeesuksen työhön me saamme turvautua. Me emme täällä maailmanajassa muutu paremmiksi, vaikka kuinka tekisimme parannusta. Käännetään siis katseemme Jeesukseen ja otetaan vastaan lahjana pelastus ja eletään tuossa lahjassa. ”Ratkaisevaa ei ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.” (Room. 9:16)

sunnuntai 19. kesäkuuta 2022

Jumala tuntee sinut

 









On vaikeaa ymmärtää, että maailman eri puolilla asuvat ihmiset ovat Jumalalle tärkeitä. Hän tuntee kaikki. Hän haluaa johdattaa ihmiset yhteyteensä ja pitää heistä huolta.

Psalmissa 139 kerrotaan, että Herra tuntee sinut ja minut. Missä olenkin tai minne menenkin, sen Herra tietää. Hän tietää tekemisemme ja ajatuksemme ja myös tulevaisuutemme. Hän, Jumala, suojaa meitä edestä ja takaa ja laskee kätensä meidän päällemme. Hän haluaa suojella meitä, johdattaa elämäämme ja siunata meitä. Sinä, Herra, tiedät kaiken ja se on ihmeellistä. Siihen ei ymmärrykseni riitä. Sinä olet luonut minut ja minä olen ihme ja kiitän sinua siitä. Jumala on luonut sinut ja sinä olet ihme, suuri ihme.

Usko Jumalaan ja yhteys Häneen antaa turvan, vaikka ympärillä tapahtuu kaikenlaista. Psalmissa 139 luvataan vielä, että vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä, Herra, minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi. 

Nyt juuri tuli mieleen kaikki nuoret, jotka lähtevät kodeistaan opiskelemaan tai etsivät opiskelupaikkaa tai työtä tai lähtevät vaikkapa ulkomaille. Se tilanne on jännittävä niin nuorille kuin vanhemmillekin. Toivon siksi tuntemilleni nuorille, mutta myös kaikille, Jumalan siunausta matkalle ja luottamusta juuri siihen, että hän kulkee vierellä ja hänellä on sinullekin hyvät suunnitelmat. Voi kokea, että on pimeyden kätköissä ja yö peittää päivän valon. Jumalalle yö on kuin päivänpaiste ja pimeys on kuin kirkas valo. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala. Hän kuulee rukouksesi ja auttaa. Hän ohjaa ikiaikojen tielle.

Jeesus syntyi maailmaan tuomaan pimeyteen valon eli armon, uskon siihen, että me kaikki saamme ottaa vastaan Jumalan rakkauden ja huolenpidon. Hän tuntee meidät ja hänellä on meitä kaikkia kohtaan hyvä tahto ja hyviä suunnitelmia.