KRISTUS TUOKSU – MITÄ SE ON?                                                                             

 

 

Tutustuin nigerialaiseen pastori Johniin Ugandassa ollessani siellä kristillisessä konferenssissa puhumassa toukokuussa vuonna 2023. Pastori John kutsui minut vieraakseen puhujaksi Nigeriaan, Ikot Abasiin. Kiitin häntä kutsusta. Sanoin, että otan asian rukouksiin ja että olen häneen myöhemmin yhteydessä. Aina ennen lupautumista mihinkään, kysyn asiaa Jeesukselta, tuleeko minun lähteä? Onko tämä Sinun kutsu minulle työnantajanani. Näin Herra on ohjeistanut minua tekemään.

 

Päästyäni Ugandan konferenssimatkalta koti-Suomeen, polvistuin eräänä aamuna ja kysyin Jeesukselta, tuleeko minun lähteä Nigeriaan. En ehtinyt kuin huokaista tämän asian Herralle, niin valtava Pyhän Hengen läsnäolo täytti minut. Herra armossaan vastasi minulle heti: ”Mene, Satu, mene. Kyllä, tämä kutsu on minulta”, Sen jälkeen Pyhä Henki antoi minulle puheenvuoron, joka minun tulisi siellä jakaa. Otin välittömästi esille päiväkirjan ja kirjoitin useamman sivun mittaisen puheenvuoron ylös. Olin häkeltynyt Herran voimallisesta ilmestymisestä. Minut täytti suunnaton ilo ja kiitollisuus siitä, että Herra antoi näin selkeän vastauksen, ja että saan seurata Häntä. Otin yhteyttä pastori Johniin, ja kerroin, että otan kutsun vastaan.

 

Valmistautumiseni Nigerian syyskuun matkaan alkoi heinäkuussa. Pastori John oli myös innoissaan tulemisestani, ja alkoi valmistella parin viikon mittaista kiertuetta Ikot Abasissa. Se on vanha kylä Nigerian eteläosassa. Paikalla on synkkä historia. Se on tunnettu siitä, miten sinne aikoinaan kerättiin tuhansia ja taas tuhansia afrikkalaisia vangeiksi. Heidät kuljetettiin vesiteitse Amerikkaan asti orjiksi.  Ymmärsin, että tuo paikka on erilainen. Se ei ole vain joku kyläpahanen Nigerian erämaassa. Sen historia on pimeä, suorastaan kauhistuttava. Tuo kylä, jos mikään, tarvitsee Kristusta Jeesusta ja Jumalan läsnäoloa. Nyt Herra on armossaan kutsunut minut sinne julistamaan antamaansa Sanaa. Ja koska Pyhä Kaikkivaltias Jumala on työnantajani, oli kenenkään turha tulla minulle arvuuttelemaan, että onkohan tuo nyt ihan viisasta lähteä yksin, valkoisena naisena Nigerian syrjäiselle maaseudulle julistamaan sanaa. Nigeria on erittäin levoton ja hyvin vaarallinen maa. Se on totta! Nigeria on erittäin vaarallinen paikka varsinkin valkoihoiselle, yksin matkustavalle naiselle. Ja mitä luin ulkoministeriön sivuja Nigeriaan matkustamisesta, julistivat ne matkustamisen välttämistä sinne. Mutta kun Herra kutsuu ja lähettää, silloin menen. Luotan yksin häneen.

 

Valmistautuminen tällaiselle matkalle edellyttää uskollisten sisarten ja veljien esirukoukset. Se sisältää oman elinpiirin täydellisen rauhoittamisen, jatkuvan hiljentymisen Herran eteen. Herran läsnäolon etsiminen ja siinä viipyileminen on keskiössä. Samoin rukous ja Raamatun lukeminen on keskiössä. Herra oli luvannut antaa tämän yhden puheenvuoron lisäksi muutakin julistettavaa matkalle. Ja kyllä Hän antoikin. Edellisenä iltana ennen lentoa Herra antoi toisen puheenvuoron jaetavaksi. Lisäksi Herra sanoi kertovansa paikan päällä, mitä aiemmin minulle julistamiaan asioita minun tulisi siellä jakaa. Tämä myös tapahtui.

 

Sitten eräänä yönä, ehkä noin kaksi viikkoa ennen lähtöä tapahtui IHME. Heräsin sikeästä unesta noin kello kolme yöllä. Heräsin ihmeelliseen, valtavan ihanaan, voimakkaaseen tuoksuun. Se ei ollut vain makuuhuoneeseeni, vaan koko asunnossani! Ja vaikka olen hyvin allerginen, ei tuo tuoksu aiheuttanut mitään reaktioita minussa. Olin aivan ihmeissäni! Istuuduin ja laitoin valot päälle. Tuo tuoksu oli niin ihmeellisen! Aloin kysellä Herralta, mitä tämä on?! Oletko se Sinä, Jeesus Kristus? Ei ole sanoja, jotka riittävät tuon tuoksun kuvailemiseen. Kiitin ja ylistin Herraa, Vapahtajaani! Nauroin ääneen ja kyyneleet valuivat silmistäni. Hengittelin tuota ihmeellistä tuoksua ja koin valtavaa iloa, kuin iloöljyä olisi vuodatettu ylleni. Koin niin suunnatonta iloa sisintäni myöten. Tuo tuoksu hoiti ja vahvisti minua. Tuoksu ei loppunut. Jossain kohtaa nukahdin uudelleen.  

 

Johanneksen evankeliumissa, luvussa 12 ja jakeessa 3 (v.1938) kerrotaan, miten nardusvoiteen tuoksu täytti koko huoneen: ”Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan; ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua”

 

Aamulla, kun heräsin, tuoksu oli poissa. Ajattelin, että sen täytyi olla Kristus-tuoksua. En ollut koskaan kokenut vastaavaa, enkä kuullut tällaisesta, mutta tiesin sen olevan Jumalalta. Jaoin kokemukseni muutamille uskonystäville. He kaikki totesivat samoin: ”Satu, tuo on ollut Kristus-tuoksua ja Herra on voidellut, vahvistanut sinua näin lisää Nigerian matkaa varten. Tarvitset tuon voitelun juuri tuolle matkalle. Saat vain kiittää Herraa ilmestymisestään.” 

 

2 Kor (1992) 2Paavali Kristuksen voittosaatossa 12 Lähdin sitten Troakseen julistamaan Kristuksen evankeliumia, ja siellä minulle avautui ovi Herran työhön. 13 Henkeni ei kuitenkaan saanut rauhaa, kun en tavannut siellä veljeäni Titusta, ja niin jätin hyvästit seurakunnalle ja jatkoin matkaa Makedoniaan. 14 Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! 15 Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen.  16 Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen?  17 Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta.

 

Ja toden totta! Matka oli vaaroja täynnä. Melkein menehdyin, mutta Jesaja 59 lupaa luvussaan (1938):1 Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan. Aamen!

 

 

 

ON FASTING, SUFFERING AND FOLLOWING JESUS 

10.5.2025

I have sometimes met people who testify to the mystery of fasting, its powerful, breaking power in their lives. They talk about fasting in relation to not eating. In these situations, I remained silent, not knowing what to answer. Sometimes I feel guilty, because I have never practiced such kind of  fasting in my life. I have no doubt that God has performed the miracles they testify about. Glory to God alone for the breakthroughs they have received! 

Mark 9 Jesus talks about fasting. 25 When Jesus saw that a crowd was running to the scene, he rebuked the impure spirit. “You deaf and mute spirit,” he said, “I command you, come out of him and never enter him again.” 26 The spirit shrieked, convulsed him violently and came out. The boy looked so much like a corpse that many said, “He’s dead.” 27 But Jesus took him by the hand and lifted him to his feet, and he stood up. 28 After Jesus had gone indoors, his disciples asked him privately, “Why couldn’t we drive it out?” 29 He replied, “This kind can come out only by prayer. Jesus does not elaborate on what kind of fasting He means. When I was last in Uganda in November 2023, the locals told me that some Christians were doing water fasting for 40 days. They openly mentioned their fasting to the others. The testimonies about fasting and suffering were already reaching the point of self-aggrandizement. Some of them had ended up being hospitalized due to the severity of their fasting. 

  

My friends asked, what do you think about this, doctor Satu? Well, I wondered aloud about that kind of fasting. I wondered if that was Jesus' will? Doesn't the Lord give answers to prayers and breakthroughs in other ways? Doesn't the Lord answer us in other ways, except when we are suffering from a lack of food and are malnourished in a hospital bed? I told the questioners that I have never fasted because I am afraid of getting a migraine. I can still be close to the Lord, and  in contact with Him. The topic of fasting is ambiguous. 

Isaiah 58:4-11 says: “Yet on the day of your fasting, you do as you please and exploit all your workers. 4 Your fasting ends in quarreling and strife, and in striking each other with wicked fists.You cannot fast as you do today and expect your voice to be heard on high. 5 Is this the kind of fast I have chosen,only a day for people to humble themselves?Is it only for

bowing one’s head like a reed and for lying in sackcloth and ashes?Is that what you call a fast, a day acceptable to the LORD ? 6 “Is not this the kind of fasting I have chosen:to loose the chains of injustice and untie the cords of the yoke, to set the oppressed free and break every yoke? 7 Is it not to share your food with the hungry and to provide the poor wanderer with shelter—when you see the naked, to clothe them, and not to turn away from your own flesh and blood? 8 Then your light will break forth like the dawn, and your healing will quickly appear; then your righteousness will go before you, and the glory of the LORD will be your rear guard. 9 Then you will call, and the LORD will answer; you will cry for help, and he will say: Here am I. “If you do away with the yoke of oppression, with the pointing finger and malicious talk, 10 and if you spend yourselves in behalf of the hungry and satisfy the needs of the oppressed, then your light will rise in the darkness, and your night will become like the noonday. 11 The LORD will guide you always; he will satisfy your needs in a sun-scorched land and will strengthen your frame. You will be like a well-watered garden, like a spring whose waters never fail.

​

Yes, suffering has not been absent from my life either. As a follower of Jesus, a life of holiness brings with it years, even decades of schools of suffering, trials, and even persecution. As He sanctifies and cleanses us, the Lord in His grace burns our dry branches and it hurts. He strips us of our flesh and draws near to us. God's schools of trust begin and continue. Suffering contains a secret. We slowly come to understand that everything is in the hands of our Savior. Suffering is an opportunity to grow in faith, obedience, and humility, adhering ever more deeply to the word of the Bible. The word of the Bible can better merge with us through the Holy Spirit when our own flesh is not (too) an obstacle to it. Our absoluteness and demands slowly fade away. Instead of complaining, we begin to thank and praise Jesus our Savior! At the same time, the Lord also leads us to serve with increasing eagerness. 

He answers the questioner, shows the way to his follower. What is my place to serve, my Lord and Savior? What kind of fasting do You expect from me? What have You in Your grace planned for my place of service today and in the future?

Bible: New International Version (NIV)

Pyhän Hengen pilkka

 

Rakkaat ystävät! Tänään nousi ajatuksiini sellainen asia, kun yhä edelleenkin kristittyjä ihmisiä syytetään siitä, että he ovat tehneet Pyhän Hengen pilkan, jota he eivät saa anteeksi. Ajattelin nyt muutamalla sanalla kertoa, mistä Pyhän Hengen pilkassa on kysymys.

Markuksen evankeliumin luvussa 3, jakeissa 22-30 sanotaan: ”Mutta lainopettajat, joita oli tullut Jerusalemista, sanoivat: "Hänessä on Belsebul, itsensä pääpaholaisen voimin hän pahoja henkiä karkottaa." Silloin Jeesus kutsui heidät luokseen ja puhui heille vertauksin: "Miten Saatana voi ajaa ulos Saatanan? Jos valtakunta jakautuu ja taistelee itseään vastaan, se ei voi kestää, eikä myöskään perhe kestä, jos sitä repivät riidat. Ja jos Saatana nousee itseään vastaan, se ei voi kestää, vaan sen loppu on tullut. Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei ensin sido häntä. Vasta sitten hän voi ryöstää talon ja tavarat. Totisesti: Kaikki tullaan antamaan ihmisille anteeksi, kaikki synnit ja herjaukset, miten he sitten herjaavatkin. Mutta jos joku herjaa Pyhää Henkeä, hän ei saa ikinä anteeksi vaan on syypää ikuiseen syntiin." He näet olivat sanoneet, että Jeesuksessa oli saastainen henki.”

Tässä käy hyvin esille, mistä Pyhän Hengen herjaamisessa on kysymys. Belsebul oli ns. pääperkele. Siihen aikaan palvottiin baal-jumalia, joita oli useita. Eri paikoissa oli eri baal-jumala, joka oli viljavuuden jumala. Juutalaisuudessa ajateltiin, että Belsebul oli niiden pääperkele. Tässä ihan selkeästi ihmiset eivät usko Jeesusta, että Jeesus olisi Jumalan Poika eli he pilkkaavat Pyhää Henkeä. Tätä Jeesus tarkoittaa. Tänä päivänäkin ihminen, joka ei usko Jeesuksen armoa omalle kohdalleen, on tämä Pyhän Hengen pilkkaaja. Sellainen ihminen, joka ei usko armoa omalle kohdalleen, ei voi saada anteeksi syntejään. Kaiken ehtona on se, että me uskomme ilman mitään omaa tekoa, omaa hyvyyttämme tai pahuuttamme, ihan puhtaasti luotamme siihen, että Jeesus on meidän synnit sovittanut ja pessyt kaiken synnin pois. Se on ainut vaihtoehto kelvata Jumalalle.

Jos me pilkkaamme Pyhää Henkeä ja ajattelemme, ettei Jeesus mitään auta, niin silloin me emme voi armoa saada. Haluankin ystävät, että luette tämän Raamatun kohdan. Siinä käy selkeästi esille myös se, että perkele ei voi itseään ajaa ulos, vaan se vaatii Pyhän Hengen, joka ajaa perkeleen ihmisestä ulos. Ajattelen niin, että silloin kun ihmisen sydän on puhdas; Jeesus on saanut sen puhdistaa niin, että sinne on tullut Pyhä Henki asumaan, niin silloin sydän on puhdas eikä siellä asu perkele. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Uskotaan, että meidän synti ja vika on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Aamen.

PAASTOSTA, KÄRSIMYKSESTÄ JA JEESUKSEN SEURAAMISESTA

Olen toisinaan kohdannut ihmisiä, jotka todistavat paaston salaisuudesta, sen väkevästä, murtavasta voimasta heidän elämässään. He puhuvat paastoamisesta liittyen syömättömyyteen. Näissä tilanteissa olen vaiennut, koska en tiedä, mitä vastata. Toisinaan on tullut syyllinen olo, sillä en ole koskaan elämässäni toteuttanut tuollaista paastoa. En epäile, etteikö Jumala olisi tehnyt ihmeitään, joista he todistavat. Kunnia Jumalalle yksin heidän saamistaan läpimurroista!

Markuksen evankeliumissa (v. 1938) luvussa 9:25-29 Jeesus puhuu paastoamisesta seuraavasti: 25 Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene". 26 Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli". 27 Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi. 28 Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?" 29 Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".

Viimeksi Ugandassa ollessani marraskuussa 2023, kertoivat paikalliset joidenkin kristittyjen olevan vesipaastolla 40 päivää. He toivat esille paastoamisensa kuuluvasti muille. Todistamiset paastoamisesta ja kärsimyksistä menivät jo itsekehuskelun piikkiin. Eräät heistä olivat joutuneet sairaalahoitoon liian rajun paaston vuoksi. Ystäväni kysyivät, mitä mieltä olet tästä, doctor Satu? No, ihmettelin ääneen tuollaista paastoa. Pohdiskelin, onko tuo Jeesuksen tahto. Eikö Herra anna rukousvastauksia, läpimurtoja muulla tavoin. Eikö Herra vastaa meille muutoin, kun vasta ruuan puutteesta kärsivinä ja aliravittuina sairaalavuoteessa. Kerroin kyselijöille, etten ole ollut itse koskaan paastolla, juoden vain vettä, sillä pelkään saavani migreenikohtauksen. Saan silti olla lähellä Herraa, yhteydessä häneen. Kiitos Herralle!

Aihe paastoamisesta on moniselitteinen. Jesajan kirjan luku 58:4-11 (v. 1938) toteaa seuraavaa: "4 Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa. 5 Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen? 6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? 7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? 8 Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. 9 Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen, 10 jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä. 11 Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu",

Niin, kärsimyksiä ei ole puuttunut minunkaan elämästäni. Jeesuksen seuraajana pyhityselämä tuo mukanaan vuosien, jopa vuosikymmeniä kestävät kärsimyskoulut, koettelemukset ja jopa vainot. Pyhittäessään, puhdistaessaan meitä, Herra armossaan polttaa kuivat oksamme pois ja se sattuu (vrt. Joh. 15:1-5). Hän riisuu meitä lihasta ja lähestyy meitä. Jumalan luottamuskoulut alkavat ja jatkuvat. Kärsimyksissä piilee salaisuus. Saamme hiljalleen ymmärrystä siitä, että kaikki, ihan kaikki on Vapahtajamme kädessä. Kärsimys on mahdollisuutta kasvaa uskossa, kuuliaisuudessa ja nöyryydessä kiinnittyen yhä syvemmin Raamatun sanaan. Raamatun sana pääsee paremmin sulautumaan meihin Pyhän Hengen välityksellä, kun oma lihamme ei ole (liiaksi) esteeksi sille. Ehdottomuutemme vaatimuksinemme väistyy hiljalleen pois. Valittamisen sijaan alamme kiittämään ja ylistämään Jeesusta Vapahtajaamme. Herra johdattaa meitä myös samalla palvelemaan yhä innokkaammin. Hän vastaa kysyjälle, osoittaa tien seuraajalleen.

Mikä on minun paikkani palvella, Herrani ja Vapahtajani? Millaista paastoa Sinä odotat minulta? Mitä Sinä olet armossasi aivoitellut palvelupaikakseni tänään ja tulevaisuudessa?💝

Rakkaus korjaa

 

Rauhantervehdys rakkaat blogin lukijat. Kuuntelin viikonloppuna televisiosta metodistikirkon jumalanpalvelusta. Siinä käsiteltiin Saulin, eli myöhemmin Paavalin, ja Ananias-nimisen miehen kohtaamista. Tämä löytyy Apostolien tekojen 9. luvusta jakeesta 10 eteenpäin. Haluan sitä nyt käsitellä vähän laajemmin.

Jeesus ilmestyi näyssä Ananiakselle ja käski tätä menemään Suorallekadulle ja kohtaamaan siellä Saul-niminen mies. Hän on siellä ja rukoilee ja tietää, että sinä tulet. Ananias vastustaa Herran sanaa ja sanoo, että etkö sinä tiedä, että se mies vainoaa kristittyjä ja on tullut ylipappien kirjeen kanssa vangitsemaan kristittyjä.

Mikä mahtaisi olla minun oma ennakkoluuloni tässä ajassa? Koen, että se on toisiin seurakuntiin ja herätysliikkeisiin kuuluvat ihmiset. Meillä on helposti ennakkoluuloja ja uskomuksia ihmisiä kohtaan, jotka eivät kuulu samaan porukkaan kuin minä.  Nämä osoittautuvat usein täysin vääriksi. Tämmöinen luulo on nimenomaan luulo eikä totuus ja on usein evankeliumin eteenpäin viemisen esteenä.

Herra puhuu Ananiakselle uudestaan Saulista ja silloin Ananias lähtee. Kun hän kohtaa Saulin ja näkee hänet siellä rukoilemassa, hän laittaa kätensä Saulin päälle ja sanoo: ’Saul, veljeni’. Ananias sanoo siis tätä entistä vihamiestä veljeksi. Ananias oli siinä kohtaa uskonut Jeesuksen armon yltäneen Saulin ylle. Hän tajusi, että Saul oli juutalaisuudesta muuttunut kristityksi.

Kuinka paljon meillä on omassa kristillisyydessämme ennakkoluuloja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Siksi meidän täytyisi sydämessämme löytää yhteyttä ja ymmärtää se, että varsinkin tänä aikana, kun elämme vaikeita aikoja, meidän täytyy löytää yhteinen hiili, johon puhallamme, yhteinen Henki, ja vahvistua kristittyjen välisestä rakkaudesta ja jättää ne pienet nyanssit pois ja olla uskomassa, että me kaikki yhdessä voimme enemmän kuin yksittäin.

Siksi toivonkin ystävät, että voisimme yhdessä viedä sanaa eteenpäin ja toinen toistamme rakastaen ja kunnioittaen jatkaa tätä elämän tietä. Aivan kuin ihminen, joka on ns. maailmasta kääntynyt kristityksi, niin kuinka siinä on tapahtunut valtava muutos, niin se tapahtui Saulissakin ja hänestä tuli Paavali, meidän pääopettajamme. On valtavaa evankeliumia, minkä muutoksen Jeesus tekee yhdessä ihmisessä. Me saadaan tänä päivänäkin uskoa ja luottaa siihen, että Jeesuksen armo riittää sinulle ja minulle. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

Taivashetkiä

 

Minua arvelutti, voinko nimetä tämän kirjoitukseni taivashetkiksi, mutta sillä tavalla kuitenkin tilanteen koen, vaikka inhimillisesti se ei sitä olekaan. Olen nimittäin tämän viikon iltapäivät viettänyt terveyskeskuksen vuodeosastolla iäkkään äitini ja hänen uskovan huonetoverinsa kanssa.

Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin mukaan: ”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” (18:20) Tämän minä koin hyvin vahvasti joka päivä, kun olimme yhdessä. Minä luin blogitekstin, josta sitten keskustelimme. Äiti ei enää keskusteluun jaksanut osallistua, mutta huonetoveri oli hyväkuntoisempi ja hänen kanssaan puhuimme Jeesuksen armosta ja kristittynä elämisestä. Lauloimme hengellisiä lauluja ja virsiä ja näihin äitikin yhtyi voimiensa mukaan. Rukoilimme toinen toistemme ja läheistemme puolesta. Välillä he lepäsivät ja sitten taas jatkoimme. Pyhän Hengen läsnäolo tuossa sairaalahuoneessa toi sinne sellaisen rauhan, jota ei olisi voinut kuvitellakaan, kun kuitenkin molemmat uskonystäväni tiesivät, ettei heillä ole enää pitkää aikaa täällä maan päällä.

Puhuimme ja lauloimme paljon taivastoivosta. Loppujen lopuksihan meistä kukaan ei tiedä, milloin oma aika jättää tämä maailma on, ja siksi on niin tärkeää, että matkan määränpää on varma. Äiti sanoi, ettei häntä kuolema pelota, mutta silti hän mielellään vielä näkisi, miten oman rakkaan perheen elämä sujuu ja kuinka lastenlastenlapset kasvavat.

Näinhän se meillä Jeesuksen pelastamilla on. Me tiedämme, että Jeesus on sovittanut syntimme ja hänen pelastaminaan me pääsemme varmasti iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä. Rakkaat ihmiset kuitenkin kiinnittävät sydämemme tähän elämään. Siinä ei ole mitään pahaa, vaan Jumala on luonut meidät rakastamaan ja huolehtimaan perheestämme. Mikään ei kuitenkaan saa tulla meidän itsemme ja Jeesuksen väliin. Jeesus on luvannut olla kanssamme kaikki päivät maailman, ja oman elämämme, loppuun saakka. Pidetään siis katseemme kiinnitettynä Jeesukseen ja jatketaan elämäämme hänen johdatuksessaan. Hän pitää meistä huolen ja vie lopulta iankaikkiseen elämään. Taivashetkiä sinulle, rakas uskonystävä!

Jeesus ilmestyy

 

Rauhantervehdys rakkaat blogin lukijat. Minua on alkanut viime aikoina puhutella Hoosean kirja ja nimenomaan se, kuinka Jumala sanoi Hoosealle, että hänen pitää ottaa vaimokseen Gomer-niminen nainen, joka oli ns. huono nainen. Tämä nainen tulee sitten pettämään Hooseaa.

Heille syntyi ensimmäinen lapsi, poika, jolle piti antaa nimeksi Jisreel, joka tarkoittaa ’Herra hajottaa’. Tämä Hoosean poika oli varmaankin erittäin odotettu ja toivottu. Seuraavana syntyi tyttö Lo-Ruhama, joka takoittaa ’ei-rakastettu’. Vielä syntyi poika, Lo-Ammi, joka tarkoittaa ’ei minun kansaani’. Voidaan myös ymmärtää niin, että ’ei minun lapseni’.

Kun me tutkimme Hoosean kirjaa, niin kaikki tämä kuvaa sitä, kuinka Israelein kansa oli alkanut palvella epäjumalia, niin sanottuja baal-jumalia. Näillä baal-jumalilla oli eri paikoissa aina eri nimi, mutta kuitenkin kyseessä oli viljavuuden jumala ja sen palvontaan liittyi rietastelu eli erilaiset seksimenot. Ajateltiin, että maakin antaa paremmin satoa sillä tavalla, kun ihmiset hurjastelee seksin kanssa. Myös alkoholi liittyi siihen voimakkaasti.

Tämä kaikki tapahtui 750-700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Kun Herra alkoi toimia, hän muuttikin niin, että tuo ’Herra hajottaa’ muuttuikin nimeksi ’Herra kylvää’. Kaikkien lasten nimet muuttuivat päinvastaiseksi eli Jumala alkaakin rakastaa. Tämä on kuvaus Jeesuksen sovintotyöstä. Siitä, kuinka Jeesus on meidät sovittanut.

Tämä on syvällinen kertomus ja kehotankin kaikkia lukemaan Hoosean kirjan. Se on tosi mielenkiintoinen. Se kertoo Jeesuksen sovintokuolemasta, Jeesuksen tulemisesta tänne maan päälle ja siitä kuinka hän kaataa kaiken maailman epäjumalat. Meidän tulee ymmärtää se, että me emme palvelisi mitään epäjumalia, vaan Jeesus on meidän Jumalamme ja häntä meidän tulee palvella. Tänä päivänäkin Jeesuksen armo kuuluu jokaiselle kristitylle. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.