tiistai 4. lokakuuta 2022

Pelastusvene

 


Eräässä tarinassa kaksi miestä on uppoavassa laivassa. Pelastusvene oli saatu vesille, mutta sinne päästäkseen täytyi hypätä mereen ja uida veneeseen. Toinen mies jätti matkatavaransa uppoavaan laivaan ja hyppäsi mereen. Hän ui veneen luo ja pelastui. Toinen miehistä epäröi. Hänellä oli arvokkaita matkatavaroita, joista hän ei halunnut luopua. Niinpä hän päätti ottaa matkalaukun mukaansa. Hän hyppäsi veteen laukun kanssa ja lähti uimaan kohti pelastusvenettä. Laukun paino kuitenkin veti hänet meren syvyyksiin ja hän hukkui.

Tämä kertomus kuvaa sitä, miten me saatamme olla niin kiintyneitä maallisiin asioihin, että emme halua luopua niistä edes pelastuksen takia. Tällaiset asiat voivat olla maallista omaisuutta tai asema yhteiskunnassa, mutta myös esimerkiksi ihmissuhteita. Joskus me joudumme luopumaan joistakin ihmissuhteista sen vuoksi, että nämä ihmiset eivät haluaa elää kanssamme, jos tunnustamme uskon Jeesukseen.

Tuollainen oma omaisuus voi olla myös hengellistä. Me voimme ajatella, että omalla hyvällä vaelluksellamme, toisten palvelemisella ja Jumalan kunnioittamisella on niin suuri merkitys, että niiden takia Jumala hyväksyy meidät ja pelastaa luokseen iankaikkiseen elämään. Tätä hengellistä omaa voi olla kaikkein vaikein huomata.

Raamattu kuitenkin korostaa, että pelastus on yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Roomalaiskirjeen luvussa 3 jakeissa 22-24 sanotaan: ”Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta, mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.”

Ihmisellä ei voi olla yhtä aikaa kahdenlaista vanhurskautta eli Jumalalle kelpaavuutta. Jos ihminen haluaa pitää kiinni omasta vanhurskaudestaan, hänen täytyy täyttää koko laki viimeistä piirtoa myöten. Jos hän suostuu luopumaan omastaan ja ottamaan vastaan syntien sovituksen ja pelastuksen Jeesuksen sovitusuhrin kautta, hän saa itselleen Jumalan vanhurskauden. Jeesuksen veri on ainut, joka tuo sovituksen ja se annetaan meille uskossa vastaanotettavaksi ilman ainuttakaan omaa tekoa. Meidän on annettava Pyhän Hengen vetää meidät Jeesus-pelastusveneeseen ilman ainoatakaan omaa tekoamme. Omat tekomme vievät meidät kadotukseen, mutta kun uskomme itsemme Jeesuksen varaan, me pelastumme. Aamen. 

perjantai 30. syyskuuta 2022

Kristuksen voima









Ympärillä on pelkoa liittyen niin moniin asioihin maailmassa ja ihmisten omassa elämässä. On pelkoa turvallisuuteen liittyen ja tulevaisuuteen liittyen. Ihmisen omat voimat eivät riitäkään. Ihmisen oma älykkyys ja taidot eivät riitäkään. Mihin olemmekaan elämässä turvautuneet niin kaikki tuntuu nyt menevän uusiksi. Eräässä laulussa lauletaan...Sinun varaasi kaiken laitan, täällä kestä ei mikään muu. Sinun kanssasi matkaa taitan, kunnes hämärä laskeutuu... Kristus kulkee vierelläsi ja antaa turvan ja voiman vaikeissakin tilanteissa.

Itselläni on läheisiä, jotka sairastavat vakavasti. Silloin elämää suunnitellaan uudelleen ja mietitään, miten selvitään ja jaksetaan ja mistä saa voimaa ja uskoa tulevaan, uskoa Kristukseen ja uskoa elämään Hänen kanssaan taivaassa kerran.  Silloinkin Kristus kulkee vierellä ja kuulee rukouksen ja huokauksen, kun käännymme Hänen puoleensa. Hän tietää jo mitä tarvitsemme ennen kuin olemme sitä Häneltä edes pyytäneet. Hän tuntee meidät ja tietää elämämme asiat. Hän rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet ja elämäntilanteesta huolimatta. Hän haluaa auttaa ja Hänellä on myös voima ja valta siihen.

Lueskelin Paavalin toista kirjettä Korinttilaisille ja sen lukuja 11 ja 12. Siellä Paavalikin kertoo, miten hän oli ollut erilaisissa vaaratilanteissa matkoillaan: meinannut hukkua ja ollut häntä huonosti kohtelevien ihmisten keskellä. Hän oli kärsinyt monin tavoin esim. nähnyt nälkää, raatanut ja valvonut paljon. Hän myös kantaa suurta huolta seurakunnistaan. Kaiken tämän jälkeen hän sanoo, että mieluiten kerskailee heikkoudestaan. Hän sai nähdä ihmeitä, kun selvisi vaikeuksistaan ja koki Jumalan voiman mutta silti hän ei halua kerskailla, ettei kukaan ajattelisi hänestä mitään enempää tai suurempaa kuin hän on. Hän on juuri heikkona voimakas. Rukouksessa Paavali oli ymmärtänyt, että Jeesuksen armo riittää ja voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Eräässä laulussakin sanotaan: Minun armossani on sinulle kylliksi sillä  voima tulee esiin heikkoudessa, se on Jumalan voima.

Monta kertaa on huomannutkin sen, että arvomaailma ja ajatusmaailma muuttuu vaikeuksien myötä. Silti ei kenellekään toivoisi vaikeuksia enempää kuin jaksaisi kantaa. Raskaissa elämäntilanteissa toivoisi, että apu olisi lähellä ja ettei kukaan jäisi yksin. Silti ihminen on usein yksin juuri silloin kun on vaikeaa. Ihmisten apu ei riitä ja ihmisten voimat ja kyvyt ovat vajavaisia. Juuri silloin usein laitamme kädet ristiin ja käännämme katseemme ylös kohti Kristusta, apu meille tulee Isältämme taivaasta. 

Sinun varaasi kaiken laitan täällä kestä ei mikään muu, Sinun kanssasi matkaa taitan kunnes hämärä laskeutuu....

 

sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Jeesus on totuus

 


Armoa ja rauhaa kaikille rakkaille, ystäville ja blogin lukijoille. Meille kaikille armo ja rauha on se, mikä tulee Jeesukselta Kristukselta. Minua on tänään aivan erityisesti puhuttanut Johanneksen evankeliumin 4. luvun jakeiden 23-24 sanat: ”Tulee aika - ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Jumala on henki ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.”

Meistä jokainen ymmärtää sen, että meistä syntisistä ihmisistä ei löydy omasta puolestamme mitään totuutta, puhumattakaan henkeä. Ajattelen niin, että se henki ja totuus on Jeesus Kristus. Silloin kun me rukoilemme Jeesuksessa eli armoitettuina ja rukoillaan, että Jeesus hoitaa meitä ja Jeesus meitä armahtaa ja pyydetään asioita Jeesukselta, niin silloin me olemme siinä hengessä ja totuudessa. Meidän täytyy ystävät ymmärtää se, että me olemme rukouksessakin vajaita.

Tuula kirjoitti omassa blogitekstissään siitä, kun meidän ystävämme kulki lampun kanssa. Ensin hän kulki edessä ja silloin oli helppo kävellä siellä takana, kun valo oli edessä. Sitten kun tämä lampun kantaja halusi mennä meidän taaksemme, niin silloin me emme enää nähneetkään kulkea sillä polulla. Kun annamme Jumalan johdattaa tietämme, niin me näemme ja meillä on valkeus polullamme. Mutta heti, jos siihen tulee ihmisen oma ymmärrys ja sellainen ajatus, että minun täytyy myös jotain tehdä pelastukseni eteen, niin silloin siihen tulee ihmisen varjo eikä sillä polulla näe enää liikkua. Me emme näe enää elämän tietä.

Me saamme luottaa, että Jeesus hengessä ja totuudessa kuljettaa meidät taivaan kotiin riippumatta siitä, miltä meistä tuntuu. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja luotetaan Herran Jeesuksen Kristuksen armo, rauha ja totuus omaan elämäämme. Ollaan hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

lauantai 24. syyskuuta 2022

Elämän valkeus

 


Kuljin muutaman ystävän kanssa pimeällä pienen metsikön läpi. Meillä oli vain yksi taskulamppu. Aluksi lampun kantaja kulki etummaisena ja valaisi polun. Minä tulin joukon viimeisenä, mutta koska polku oli eteenpäin valaistu, oli viimeisenäkin helppo kulkea. Sitten tuo taskulampun kantaja ajatteli, että valaisisiko lamppu paremmin meidän kulkuamme, jos hän jättäytyisi viimeiseksi. Kun valo tuli nyt meidän takaamme, muuttui kulkeminen tosi haastavaksi, koska omat varjomme peittivät koko polun.

Tämän kokemuksen jälkeen minulle tuli mieleeni Psalmin 119 sanat: ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.” (jae 105) Raamatun sana ohjaa meidän kulkuamme ja kun se saa olla valaisemassa polkuamme, on matkan teko turvallista. Jos kuitenkin meidän omat ajatuksemme ja elämän haasteet tulevat Jumalan sanan eteen, muuttuu kulku vaikeaksi ja Jumalan tahto elämämme suhteen peittyy.

Jesajan kirjan 9. luvun alussa sanotaan: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus.” Tämä on ennustus tulevasta Messiaasta, Jeesuksesta. Jeesus on maailman valkeus. Hän ei ole pelkästään valo, sillä kun valoon tulee jokin valoa läpäisemätön kappale, niin sen taakse muodostuu varjo. Jeesus sen sijaan on valkeus, joka läpäisee kaiken. Hänessä ei ole mitään pimeyttä eikä mikään voi hänen valkeuttaan hämärtää. Täällä maan päällä me emme vielä pääse tuohon täydelliseen valkeuteen, vaan joudumme elämään kuoleman varjon maassa, jossa synti tuo varjonsa elämäämme. Kerran iankaikkisuudessa saamme sitten elää täydellisessä valkeudessa.

Jeesuksen pelastamina hän kuitenkin on meissä Pyhän Henkensä kautta. Kun me vaellamme tässä Jeesuksen valkeudessa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. (1. Joh. 1:7) Meissä itsessämme ei tuota valkeutta ole, vaan se tulee meihin Jeesuksesta. Eletään siis rakkaat uskonystävät Jeesuksen valkeudessa toinen toisiamme siunaten ja rakastaen ja uskotaan kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden. Jätetään tuomiovalta Jeesukselle, jolle se kuuluu, ja osoitetaan me toinen toisillemme sitä rakkautta, jonka Jeesus meille antaa. Kannustetaan ja rohkaistaan toinen toisiamme luottamaan Jeesuksen armoon ja siihen, että hän valaisee elämän polkumme ja vie meidät iankaikkiseen elämään. Aamen.

torstai 22. syyskuuta 2022

Muuttunut sydän

 


Jumalan armolla ja rauhalla haluan tervehtiä kaikkia rakkaita blogin lukijoita. Mietin tänään sellaista asiaa, kun olimme raamattupiirissä ja siellä keskustelussa tuli esiin ajatus, että kun Jeesus on meidät sovittanut ja antanut kaikki synnit anteeksi, niin silloin on tapahtunut sydämen ympärileikkaus. (Room. 2:29) Sitä ei saa aikaan laki, jolloin sydän olisi väkisin leikattu, vaan se on Jumalan rakkaus, joka on saanut ympärileikata sydämen. Tällainen sydän, jonka Pyhä Henki on saanut ympärileikata, tahtoo puhua siitä, kuinka Jeesus on antanut uuden elämän ja kuinka Jeesus on antanut kaikki syntini anteeksi.

Eräs piiriläinen puhui siitä, ettei sitten ole enää halua kertoa, mitä minä tein tai mitä jätin tekemättä, vaan mitä Jeesus teki ja Jumala teki minussa. Se antoi uuden mielen siihen, ettei enää yritä omia tekoja, omaa loputonta suota rämpiä, vaan Jeesus on antanut uuden elämän. Ajattelen niin, että se on juuri sitä oikeaa sydämen ympärileikkausta, kun me uskomme yksin armosta, ilman yhtään ainoaa omaa tekoa syntien sovituksen meidän omalle kohdalle.

Minä kehotankin kaikkia teitä ystäviä ja blogin lukijoita luottamaan siihen, että se sydämen ympärileikkaus, joka tapahtuu uskossa Jeesukseen, riittää. Se riittää, että me uskomme Jeesuksen armon omalle kohdallemme. Me voimme lopettaa kaikenlaisen omista yrityksistä kertomisen ja luottaa Jeesuksen armoon. Uskotaan ystävät tänä päivänäkin kaikki meidän synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja muistetaan se, että ei ole niin suurta syntiä, ettemme sitä saisi anteeksi. Aamen.

lauantai 17. syyskuuta 2022

Siunaamisen tärkeys

 


Olen viime aikoina joutunut kokemaan mitä on, kun joku häiritsee jatkuvasti Jeesuksen tähden. Julkaisemme näitä blogikirjoituksia joka päivä aamuhartaustekstiksi itse ylläpitämässämme Facebook-ryhmässä. Facebookissa on periaatteessa kristillisyys sallittua ja siellä on paljon kristillisiä ryhmiä. Joku on kuitenkin ottanut minut silmätikukseen ja ilmiantaa lähes kaikki julkaisuni Facebookille yhteisönormien vastaisena ja sen seurauksena ne poistetaan.

Vuorisaarnan aluksi (Matt. 5: 3-12) Jeesus puhuu siitä, millaisia hänen seuraajansa ovat. Olemme tottuneet sanomaan tätä jaksoa autuaaksi julistukseksi. Viimeisessä noista sanotaan: ”Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa.” Minun kokemani vaino on varmasti lievimmästä päästä, mutta koen sen raskaana sen vuoksi, että se estää minua julistamasta evankeliumia Jeesuksesta. Kuitenkin koen, että minulle on annettu juuri tämä blogin kirjoittaminen Jeesuksen pelastustyöstä kertomisen kanavaksi.

Elämme aikaa, jolloin Jeesus on monille kirosana. On luvallista uskoa mihin kukin haluaa, kunhan se ei ole Jeesus. Tästä seuraa, että Jeesuksesta julkisesti todistava joutuu tavalla tai toisella vainotuksi. Roomalaiskirjeen 12. luvussa kerrotaan, millaista kristityn elämän tulisi olla. Siellä on meille myös tällainen ohje: ”Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko.” (jae 14)

Olen miettinyt viime päivinä paljon tuota ohjetta. Kun kiroamme jotain ihmistä, samalla myrkytämme omaa mieltämme. Kiroamalla vastustaja on saanut voiton. Sen sijaan jos pystymme siunaamaan vainoojiamme, silloin Pyhä Henki vaikuttaa meissä. Hän pitää mielemme Jeesukseen suunnattuna eikä tuo paha saa meissä valtaa.

Jeesus on luvannut olla omiensa kanssa kaikki päivät maailman loppuun asti. Hän tietää, mitä me joudumme täällä maanpäällisellä matkallamme kokemaan, mutta kaikessa hän on meidän kanssamme. Vainonkin keskellä me saamme luottaa siihen, että Jeesus on sovittanut syntimme. Julistetaan siis tätä ilosanomaa rohkeasti niin kauan kuin meillä siihen aikaa on. Siunausta elämäänne rakkaat uskon ystävät.

perjantai 16. syyskuuta 2022

Sana jokaiselle päivälle

 


Armoa ja rauhaa kaikille rakkaille blogin lukijoille. On taas tullut se aika vuodesta, jolloin illat alkavat pimentyä ja luonnossa kuolleet lehdet putoavat ja yksi kesä on taas ohitse. Joillekin ihmisille syksy on synkeää aikaa ja toiset taas nauttivat siitä. Minulle henkilökohtaisesti syksy on aina ollut kaihon aikaa, kun hyvä kesä ja hienot kesäkelit ovat ohitse. Kuitenkin kun ikää on tullut lisää, niin ymmärtää, että syksyn ja talven jälkeen tulee aina uusi kevät ja kesä vuoden kulun mukaan.

Tänään ajattelin puhua sellaisesta asiasta, kun Jeesus ruokki viidellä leivällä ja kahdella kalalla 5000 miestä ja lisäksi naisia ja lapsia. Tässä oli kyseessä juutalaista väestöä. Minulle on tullut sellainen ajatus, että nämä viisi leipää kuvaa Mooseksen viittä kirjaa ja kaksi kalaa kertoo vanhasta ja uudesta testamentista. Kokonaisuutena ajattelen, että kun Jeesus ruokki sellaisen määrän ihmisiä ja kun siitä jäi vielä tähteeksi 12 vakallista ruokaa, niin se kertoo ns. 12 apostolin opetuksesta, joka on jäänyt meille jälkipolville. Se kertoo siitä, kuinka Jumalan sana on täydellinen ja me saamme luottaa armoon tänä päivänäkin.

Raamatussa kerrotaan myös toisesta ruokkimisihmeestä, jossa Jeesus ruokki 4000 pakanakansoihin kuuluvaa ihmistä seitsemällä leivällä. Ajattelen, että ne ovat ne neljä evankeliumia, jotka Raamattuun on kirjoitettu. Jumalan sana on täydellinen ja se sana on niin vahva, että se riittää koko maailmalle jokaisena päivänä. Jumalan sana pitää eikä hän niin sanotusti sanojansa syö.

Nyt kuningatar Elisabetin kuoleman yhteydessä on tullut esille sateenkaari. Jumala on laittanut sateenkaaren liittonsa merkiksi. Aina kun me näemme sateenkaaren, on se merkki siitä, että Jumala ei ole hylännyt meitä ihmisiä, vaan hän pitää liittonsa meidän kanssamme. Uusi liitto minun veressäni, niin kuin ehtoollisen asetussanoissa sanotaan, on siinä, kun me uskomme Jeesuksen sovintotyön omalle kohdallemme, silloin me olemme jo sisällä taivaan kodissa, me olemme sisällä Jeesuksessa eikä meissä ei ole kadotusta.

Rakkaat ystävät, haluan sanoa sinulle, joka tänä päivänä epäilet tai et ole vielä saanut uskoa sydämeesi, niin haluan sanoa, että Jeesus on juuri sinun ja minun puolesta kuollut ja me saamme uskoa, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Me saamme olla hyvässä turvassa ja luottaa, että Raamatun sana on tänä päivänäkin totta. Jeesus on tullut ja pelastanut jokaisen, joka häneen turvaa. Me saamme luottaa armon omalle kohdallemme ja olla hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.