perjantai 29. lokakuuta 2021

Turvapaikka









Jos saisin kyyhkysen siivet, lähtisin lentoon, etsisin lepopaikan. Pakenisin kauas, majailisin autiomaassa. Kiiruhtaisin turvapaikkaan, suojaan myrskytuulelta. Nämä edelliset lauseet ovat Raamatusta Psalmien luvusta 55, jakeet 7-9.

Joskus elämä on sumuista, pelottavaa, yksinäistä ja läheisetkin pettää. Ihmiset etsivät suojaa ja turvaa.  Juuri näinä aikoina etsintä on suurta. Huomaan, että eri elämänvaiheissa etsii aivan erilaisia asioita. Nykyään arvostaa monia arjen tavallisia asioita, jotka eivät suinkaan ole itsestäänselvyyksiä. Haluan kiittää niin monista asioita tai siis kaikesta Jumalaa. Mietin, mitä itse voin tehdä myös muiden hyväksi. Rukoukset kuuleva Jumala on läsnä, kuuntelee ja auttaa. Silti kaikki ei elämässä menekään niin kuin olisin itse halunnut.

Voi uskoa siihen, että Jeesus kulkee vierellä auttajana. Hän kuulee, kun käännyt Hänen puoleensa apua pyytäen. Armo tarkoittaa Jumalan suurta rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan ja sitä, että Hän antaa synnit anteeksi ja haluaa pelastaa sinut ja ottaa yhteyteensä. Tällainen turvapaikka Jumalan lähellä voi olla missä vain. Se ei ole ympäristöön sidottu. Vaikka ulkoisesti olisit vaikeassa tilanteessa, voit siinä ajatuksin lähestyä Jeesusta. Hän on kanssasi ja kuulee huokauksetkin. Hän kyllä vastaa ajallaan. Psalmissa 37 (jae 7) on lause: Ole ääneti Herran edessä, odota Hänen apuaan! 

Tarvitsen konkreettisia asioita, jotta voisin kokea oloni turvalliseksi. Siksi monenlaiset pienetkin asiat ympäristössä voivat auttaa. Jeesus on läsnä ja turvana, apuna, myös arjen pienissä hetkissä missä oletkin. Hän tietää mitä tarvitset.  Olisi hienoa, jos koti tuntuisi hyvältä paikalta olla. Sinäkin voit pysähtyä miettimään, missä sinulla on turvallista olla. Läheiset ihmiset ja arjen tekemiset luovat turvaa. Rutiineilla ja tekemisillä on merkitystä. Nytkin ajattelin lähteä valmistamaan ruokaa ja sitä kautta tuoda myös tähän päivään hyvän olon ja hetken. Kiitos Jeesus ruuasta. Siunausta myös sinun päivääsi. 


sunnuntai 24. lokakuuta 2021

Armo on meidän turvamme

 


Armoa ja rauhaa rakkaat ystävät. Meillä on tänään kirkoissa laulettu Lutherin kirjoittamaa virttä 170. Siinä on sanottu todella paljon, oikeastaan koko meidän kristillinen elämä. Tämä virsi alkaa ”Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan.” Silloin kun meillä on Jumala, Jeesus Kristus turvanamme, niin siinä on todellakin vahva turva koko elämämme ajan.

Virressä sanotaan meidän sielunvihollisestamme: ”Se vanha vainooja, kavala kauhea, on kiivas, kiukkuinen ja julma hirmuinen. Vain Herra hänet voittaa.” Tämä on totta ja siksi meidän tulee katsoa aina Jeesusta. Me emme itse kykene voittamaan sielunvihollista. Mutta kun me saamme uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, niin se on sitä Jeesukseen katsomista. Meidän on myös hyvä tietää, että tuo vanha vainooja kiusaa meitä ja yrittää viedä meidät pois armouskomisesta syyttämällä kelvottomaksi tai nostamalla omasta ansiosta pyhäksi. ”On turha oma voimamme vääryyden valtaa vastaan. Me turman vallat voitamme Herrassa ainoastaan.” Meidän omat voimat ja pullistelut pahaa vastaan on ihan turhia. Ainoastaan usko Jeesukseen meidät kantaa. Hän pitää meistä huolen, oli elämäntilanteemme mikä tahansa.

Kolmannessa säkeistössä sanotaan: ”Jos täyttyisikin maailma nyt valheen enkeleistä, niin pimeys ei voittoa kuitenkaan saisi meistä.” Tänä päivänä kristillisessä maailmassakin on monenlaista opetusta siitä, miten meidän täytyisi onnistua, että kelpaisimme Jumalalle. Tämä on juuri sitä valhe enkeleiden puhetta. Jumalan äänen kristitty tunnistaa siitä, että siinä on evankeliumi. Itse sinä et onnistu, mutta sinä saat syntisenä turvautua Jumalan armoon. Ihmisen liha niin mielellään kuuntelisi sellaista ääntä, että minä itse voisin myös tehdä jotain autuuteni eteen.

Neljännessä säkeistössä sanotaan: ”Se sana seisoo vahvana, ne ei voi sitä kestää. Kun kanssamme on Jumala, ken meiltä voiton estää. Jos veis he henkemme, osamme, onnemme, ne heidän olkohon, vaan meidän iät on Jumalan valtakunta.” Kristillisessä seurakunnassa on aina ollut vainoja. Vaikka henki menisi, me saamme luottaa siihen, että saamme kerran olla taivaan valtakunnassa ihan konkreettisesti. Se on se mihin me tähtäämme. Tämä ajallinen elämä on korkeintaan kymmeniä vuosia. Me emme voi tietää kuinka pitkä se kenelläkin on, mutta se on vain välivaihe. Meidän edessämme on iankaikkinen elämä. Ystävät, juuri sen tähden me saamme tänäänkin olla hyvässä turvassa ja uskoa, että meidän kaikki synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Me saamme tätä virttä 170 laulaa iloisin mielin. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

lauantai 23. lokakuuta 2021

Ruoka, joka maistuu ja ravitsee

 


Ostin kylmäsavulohta ja vesi kielellä laitoin sitä leivän päälle. Odotin täyteläistä lohen makua, mutta pettymyksekseni se ei maistunut miltään. Se oli niin mautonta, että jos en olisi tiennyt sen olevan lohta, niin en olisi tunnistanut sitä kalaksi ollenkaan.

Mieleeni muistui Psalmin 34 kohta: ”Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen.” (jae 9) Pietari lainaa tuota samaa jaetta kirjeessään: ”Niin kuin vastasyntyneet lapset tavoitelkaa puhdasta sanan maitoa, jotta sen ravitsemina kasvaisitte pelastukseen. Olettehan te maistaneet Herran hyvyyttä” (1. Piet. 2: 2-3) Raamatussa Jumala ilmoittaa meille, että Jeesus on sovittanut ihmisen synnin ja me saamme vastaanottaa tuon syntien sovituksen yksin armosta. Tämä on sitä puhdasta sanan maitoa, Herran hyvyyttä, jota saamme maistaa.

Me suomalaiset saamme enimmäkseen syödä puhdasta, hyvänmakuista ruokaa, mutta toisaalta olemme varmaankin jokainen joskus maistaneet myös pilaantunutta ruokaa. Jos ihminen syö jatkuvasti huonoa ruokaa, ei hän huomaa sen pahaa makua. Jos ajattelemme maailmassa olevia uskontoja, niin voimme huomata, että kaikissa niissä ihmisen täytyy itse tehdä erilaisia asioita saadakseen Jumalan hyväksynnän. Ihmiselle on luonnollista, että hän haluaa itse suorittaa jotain oman pelastumisensa eteen ja siksi yksin armosta pelastuminen on niin vaikea hyväksyä. Jeesuksen maku on luonnolliselle ihmiselle vastenmielinen, koska synnin seurauksena hän on tottunut kelvottomaan ruokaan. Usko Jeesukseen omien syntien sovittajana syntyy vain Pyhän Hengen työn ansiosta. Pyhä Henki herättää ihmisessä uskon Jeesukseen.

Nykyään Suomessa ja monissa muissakin länsimaissa kristinusko tuntuu olevan ihmisille erityisen pahanmakuinen. Jeesus on myrkkyä, vaikka muut uskonnot ja uskomukset kelpaavat oikein hyvin. Tämän vuoksi meidän kristittyjen tulisi pitää yhtä. Jeesus sanoo, että meidän keskinäinen yhteytemme ja yhteytemme Isän ja Jeesuksen kanssa saa maailman uskomaan Jeesukseen. (Joh. 17:21) Syödään ystävät Sanaa ja uskotaan kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden. Tarjotaan tätä sovituksen ruokaa myös läheisillemme ja rukoillaan heidän puolestaan, että Pyhä Henki herättäisi heissä uskon Jeesukseen.

lauantai 16. lokakuuta 2021

Älä pelkää, vaan katso Jeesukseen

 


Pelko on tunne, joka kahlitsee ihmistä. Minulle pelko on usein ensimmäinen reaktioni asioihin, mutta pelko saattaa ohjata toimintaamme myös silloin, kun emme sitä tunnista. Pelko estää meitä tuntemasta luottamusta ja turvallisuutta. Pelosta irti päästäminen on sitä, että pystyy laittamaan pois sen, että minä olen kaikkien asioiden keskipiste ja antamaan ohjat Jumalalle.

Luemme raamattupiirissämme tällä hetkellä Matteuksen evankeliumin lukua 23. Siellä Jeesus sanoo fariseuksia ulkokultaisiksi teeskentelijöiksi. Fariseukset elivät hyvin kuulijaisesti noudattaen kaikkia niitä tapoja, joita he ajattelivat Jumalan haluavan. Nämä lain vaatimukset olivat muodostuneet vuosisatojen aikana ja erilaisia jokapäiväisen elämän ohjeita oli tullut satoja. Näiden noudattamista he sitten vaativat kaikilta ihmisiltä tai muuten ihminen ei ollut kunnon juutalainen. Nämä säännöt olivat tulleet esteeksi Jumalan yhteyteen pääsemiselle. Ihmiset elivät epäonnistumisen pelossa ja siksi katsoivat koko ajan itseään eivätkä Jumalaa.

Onko meillä sellaisia sääntöjä, joita me vaadimme täytettäväksi, jotta ihmistä voi pitää kristittynä? Luulen, että sinulle tulee elämäsi varrelta mieleen useitakin tilanteita, jolloin olet kokenut, ettet pysty täyttämään kristityn elämän vaatimuksia. Mielen valtaa pelko: Riittääkö Jeesuksen sovitustyö sovittamaan minun syntini, kun minä en pysty mihinkään. Tällaisen ajatuksen kanssa saamme aina kääntää katseemme Jeesukseen. Jeesus on sovittanut koko maailman synnin Golgatan ristillä. Tästä ei ole ainuttakaan poikkeusta. Minä ja sinä emme ole jotenkin niin erityisiä ihmisiä, ettei Jeesuksen sovintotyö riittäisi meille.

Me saamme laittaa kaikki pelkomme pois ja kääntää katseemme itsestämme Jeesukseen. Saamme luottaa siihen, että Jeesuksen veressä meillä on syntien anteeksianto eikä sitä mikään oma epäonnistumisemme tai laiminlyöntimme ota pois. Meidän ei tarvitse pelätä, että tulisimme hylätyksi. Jeesus sanoo: ”Lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaan.” (Joh. 6:39) Tähän lupaukseen me saamme jäädä turvallisin mielin. Jeesus vie meidät tämän elämän halki iankaikkiseen elämään. Jokaisen elämä on täynnä laiminlyöntejä ja epäonnistumisia. Me saamme kaikki ne uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä. Jeesus on meidät sovittanut ja Pyhä Henki on koko elämämme ajan kanssamme. Pelastus ei ole meidän omissa teoissamme, vaan yksin Jeesuksessa.

lauantai 9. lokakuuta 2021

Irti kahleista

 


Armon ja rauhan tervehdyksellä haluan tervehtiä kaikkia rakkaita ystäviä. Juttelin tässä eräänä päivänä iäkkään ystäväni kanssa ja hän oli huolissaan omasta uskonelämästään. Hän sanoi, että kun ei oikein tunnu miltään. Ajattelen, että se on usein meidän kristittyjen tunne. Hän epäili, että olisiko hän jopa penseä. Sanoin hänelle, että penseä ei kyllä tällaisia asioita mieti.

Vanhat ihmiset tapasivat ennen sanoa, että meidän sielunvihollinen, saatana, joko nostaa tai kastaa. Se tarkoittaa sitä, että silloin kun se nostaa, me kuvittelemme itsestämme jotain hyvää ja onnistunutta kristittyä. Silloin kun se kastaa, se tuo epäilyksiä, että olen langennut pois uskosta. Haluan sen kuitenkin sanoa kaikille tämän blogin lukijoille, että meidän uskomme ei ole millään tavalla kiinni tuntemisissa. Vaikka me tuntisimme ihan mitä vain, niin riittää kunhan uskomme, että kyllä Jeesus hoitaa meidät kerran taivaan kotiin.

Apostolien tekojen 12. luvussa kerrotaan siitä, kun Herodes oli tapattanut Johanneksen veljen Jaakobin. Kun hän huomasi sen olevan juutalaisille mieleen, hän päätti tehdä Pietarille saman. Hän otti pääsiäisen alla Pietarin kiinni ja aikoi sitten pääsiäisen jälkeen mestauttaa myös Pietarin. Kun Pietari makasi kaksissa kahleissa vankilassa, hän nukkui. Pietarilla ei ollut mitään hätää, vaan hän ehkä odotti taivaaseen pääsyä. Mutta vielä siinä vaiheessa Pietaria ei otettu taivaan lepoon, vaan enkeli tuli ja päästi Pietarin vapaaksi. Pietari lähti kertomaan muillekin, mitä enkeli oli hänelle tehnyt.

Sama se on meillä tänä päivänä, että sielunvihollinen haluaisi meidätkin sitoa, niin kuin Pietarin kaksilla kahleilla. Se haluaisi sitoa meidät niin, että me emme saisi armosta uskoa syntejämme anteeksi. Me voimme olla hyvässä turvassa ja luottaa siihen, että Jeesus on meidät armahtanut ja hän on lähettänyt meille voiman ja uskon, että meidän ei tarvitse pelätä niin kuin ei Pietarikaan pelännyt, vaan odotti tyynenä. Me emme tietenkään hengellisessä mielessä voi ruveta nukkumaan, vaan meidän tulee odottaa Jeesuksen toista tulemista.

Se mikä tässä on oleellista, niin tänä päivänäkin Jeesus antaa meille synnit anteeksi ja me saamme luottaa siihen, että armo kuuluu meille jokaiselle. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja luotetaan siihen, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä ja luotetaan siihenkin, että tuntui miltä tuntui, me saamme uskoa.

lauantai 2. lokakuuta 2021

Enkeleitä, onko heitä

 


Muutama vuosi sitten ajoimme mieheni kanssa Lapissa kohti pohjoista. Oli talvi ja kaamosaika. Yhtäkkiä näimme tien yläpuolella erikoisen kirkkaan valon. Meillä oli takapenkillä mukana eräs nainen, emmekä puhuneet näystä mitään, katsoimme vain toisiamme vähän ihmetellen. Muutama kilometri myöhemmin meidän piti risteyksessä kääntyä vasemmalle. Vastaan tuli lumiaura ja sen vuoksi jouduimme pysähtymään ja odottamaan aura-auton menemistä. Samalla takaamme lähestyi pakettiauto valtavaa vauhtia eikä se saanut jarrutettua, koska tie oli hyvin liukas. Kaikki tapahtui nopeasti, mutta yhtäkkiä automme kuin hyppäsi oikealle kääntyvälle sivutielle ja samassa pakettiauto kiisi ohitsemme. Olimme ällistyneitä, että mitä oikein tapahtui. Jälkeen päin puhuimme mieheni kanssa tapahtuneesta ja olemme varmoja, että valo oli enkeli, jonka Jumala oli lähettänyt nostamaan automme pois ajotieltä ja pelastamaan meidät vakavalta kolarilta.

Raamatussa enkelit ilmestyvät monille ihmisille ja tuovat heille viestin Jumalalta. Enkelit ovat Jumalan sanansaattajia. Enkelit myös auttavat monia Raamatun henkilöitä hädässä. Hebrealaiskirjeen 1. luvussa jakeessa 14 sanotaan enkeleistä: ”Eivätkö enkelit ole palvelevia henkiä? Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden.” Enkelit ovat kaikessa Jumalan palveluksessa ja toimivat Hänen käskyjensä mukaan. Nykyään monet ihmiset ovat alkaneet palvoa enkeleitä, mutta se ei ole kristinuskon mukaista.

Jumala voi lähettää enkelinsä erilaisiin tehtäviin. Me ihmiset emme näistä enkelien tehtävistä yleensä saa mitään erityistä tietoa. Me saatamme huomata jossain tilanteessa, miten Jumala varjeli. Hän on saattanut käyttää siinä enkeleitään apuna, mutta se ei ole meidän asiamme. Enkelit ovat Jumalan palvelusväkeä, ei meidän ihmisten.

Jumala lähetti oman rakkaan Poikansa pelastamaan meidät ihmiset synnin orjuudesta. Meidän kuuluu rukouksessa kääntyä kaikissa asioissamme aina Jumalan puoleen ja Jeesuksen sovintokuoleman tähden pyytää syntejämme anteeksi ja myös uskoa ne anteeksi. Jeesuksen pelastamina me saamme luottaa siihen, että Jumalan tahto meitä kohtaan on aina hyvä ja hän vie meidät tämän elämän läpi iankaikkiseen elämään. Ole ystävä hyvässä turvassa ja usko, että kaikki sinun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Aamen.