lauantai 28. huhtikuuta 2018

Sairauksissakin Jeesuksen kanssa


Ihmisen luonnollinen tarve on tulla hyväksytyksi. Jos sitten saa arvostelua toisten ihmisten taholta, tuntee itsensä epäonnistuneeksi ja jollain tavalla huonoksi. Tällä viikolla olen useiden ihmisten kanssa keskustellut sairauksista ja parantumisesta. On tullut esiin, että jollekin on sanottu rukoustilanteessa, että sinä paranet, kunhan alat ylistää ja kiittää Jumalaa siitä, että olet terve. Kuvittelepa itsesi sairaana tuohon tilanteeseen. Miltä sinusta tuntuisi? Minä ainakin kokisin itseni täysin lyödyksi. Kokisin, että en kelpaa edes Jumalalle tällaisena kuin olen. Ihmisten silmissä olen sairas ja heikko, mutta luulin Jeesuksen sovintotyön kuitenkin kuuluvan myös minulle, mutta eikö se olekaan niin?

Ketä varten Jeesus tuli maailmaan? Eikö juuri sairaita ja syntisiä varten. Jeesus ei hylkää yhtäkään, joka hänen luokseen tulee. Sinä saat luottaa siihen, että olet armosta pelastettu eikä se armo ole jotenkin ehdollista. Monet kristityt ovat maallisessa ruumiissaan hyvinkin sairaita eivätkä täällä ajassa sairauksistaan parane. Meillä on etuoikeus rukoilla toinen toistemme puolesta ja myös sairauksien parantumisen puolesta. Jos emme parane, niin se ei kuitenkaan tee meistä yhtään huonompaa kristittyä.

Jeesus syntyi ihmiseksi ja sovitti meidän syntimme. Saada vastaanottaa syntien sovitus Jeesuksessa on ainut asia, joka on oikeasti tärkeää. Toisinaan Jumala parantaa myös sairauksiamme yliluonnollisesti, mutta se ei millään tavalla ole kiinni meidän ylistyksestämme tai muista suorituksistamme. Jumala haluaa kunnian itselleen. Jos sitten parantuminen liitetään siihen, että me osaamme ylistää ja kiittää ”oikein”, niin silloinhan kunnia ei mene Jumalalle vaan rukoilijalle ja meille itsellemme.

Jää ystäväni Isän turvalliseen syliin kaikkien sairauksiesikin kanssa. Hänen rakkautensa ei muutu oli elämäsi millaista hyvänsä. Hän huolehtii sinusta elämäsi loppuun saakka ja iankaikkisuudessa saat olla myös kaikista ruumiin vaivoista terve. Tämän maallisen elämän ajan saamme kuitenkin joka päivä uskoa itsemme rakastavan Isän käsiin juuri sellaisina kuin olemme. Jää Herran rauhaan.

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Voimaa ehtoollisesta


Rakkaat ystävät, sain olla vaimoni kanssa kirkossa ja siellä oli aivan erityinen saarna siitä, kuinka Herran pyhä ehtoollinen kuuluu juuri syntisille ihmisille. Hyvät ja pyhät eivät sitä tarvitse, vaan se on juuri meille suurille syntisille tarkoitettu ja me saamme siinä ilman mitään epäilyksiä uskoa, että se on Jeesuksen ruumis ja veri meidän syntien anteeksi antamiseksi. Mitään muuta anteeksiantamusta ei tässä elämässä ole, joka meidät puhdistaa synnistä, kuin Jeesuksen veri.

Tässä eräänä päivänä vaimoni pyysi minua vähän siivoamaan, koska oli vieraita tulossa. Ajattelin, että tämä on helppo nakki ja imuroin siinä lattialta ja matoilta suurimmat pölyt ja sanoin vaimolle, että homma on hoidettu. Vaimo siirteli vähän huonekaluja ja kun ikkunasta tuleva valo vielä osui lattiaan, niin paljastui, ettei minun siivoamiseni ollut auttanut yhtään. Minulla oli kaikki huonekalujen alustat jääneet siivoamatta ja lattiallakin oli edelleen pölyä niin, että ne täytyi mopata.

Jotenkin ystävä samasta asiasta on kyse siinä, kun me yritämme omassa elämässä parannella asioita. Me vietetään ehkä tipatonta tammikuuta tai joku yrittää paaston kautta antaa jotain hyvää Herralle. Parhaat yrityksetkään eivät auta. Ei auta, että me ollaan kiroilematta, yritetään väkisin olla suuttumatta ja hymyillään vaikkei hymyilytä. Nämä kaikki on omaa yritystä ja totuus on se, että kun me sitten mennään Jumalan Sanan valoon, niin meissä ei ole tapahtunut mitään puhdistumista, ei mitään. Kaikki omat teot on kauhistusta Jumalan edessä, jos niillä yritetään ansaita armoa. Sillä tavalla tehdään Jeesuksen sovintotyö turhaksi. Ainut joka meidät voi puhdistaa on Jeesus ja Jeesuksen sovintokuolema.

Kun me saadaan sitten Herran pyhä ehtoollinen nautittua, saamme sieluumme levon ja rauhan siinä, että meidän ei tarvitse mitään itse yrittää, vaan Jeesus on meidän puolestamme kaiken tehnyt. Se on sitä todellista puhdistumista, kun Jeesus on saanut meidät puhdistaa. Ole ystävä hyvässä turvassa ja usko, että sinun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Yksin

Elämämme kiitää nopeasti ohi. Moni toteaa, että aika tuntuu lyhyeltä ja vuodet vierii nopeasti. Onko nyt taas kevät? Mihin ne vuodet katosivat? Mietimme usein myös sitä, mitä olemme tehneet ja keiden kanssa. Onko elämällämme tarkoitusta, merkitystä? Kaipaamme myös menneitä aikoja ja toisaalta olemme joskus myös helpottuneita kun jokin vaihe on ohi ja jäänyt taakse.Elämän varrella olemme tavanneet erilaisia ihmisiä erilaisine ajatuksineen. Kaikilla heillä on ollut jokin merkitys mutta lopulta olemme jääneet yksin.

Lopulta huomaa, että on kaiken keskellä yksin. Miten sinä koet yksinäisyyden? Sitten voi huomata, että olihan joku lähellä ja läheinen, mutta huomasinko itse sitä. Olinko itse läheinen toisille vai suoritinko vain elämää? Armahtava Jeesus toivoo meidänkin armahtavan itseämme ja toisiamme. Hän ei halua meidän kulkevan yksin menneisyyden taakkojen kanssa, joita mielessä usein on. Hän on Vapahtaja ja haluaa vapauttaa sinut kahleista, jotka mieltäsi sitoo eli asioista jotka painaa mieltä. Anteeksianto vapauttaa ja antaa uuden mahdollisuuden iloon. Vapaus onkin Jeesuksen antama lahja. Usko antaa vapauden!

Mietimme usein yksin raskaitakin asioita. Silloin voisi kääntyä rukoillen Jeesuksen puoleen ja pyytää vain: Jeesus auta. On hienoa huomata, kun on yksin omien asioiden kanssa, ettei olekaan yksin vaan Jeesus on vierellä ja kuulee asiamme. Myös muutos tai valintatilanteissa, hän on kanssamme. Yksinäisyydessä voit puhua Jeesukselle ja Hän kuulee. Hän tietää elämämme ja johdattaa  tapahtumia. Hän siunaa elämäämme.


lauantai 7. huhtikuuta 2018

Vaikeuksissakin Jeesus on kanssamme


Meillä ihmisillä on valtava tarve onnistua ja menestyä. Todellisuus kuitenkin on usein sellainen, että elämässämme on erilaisia vaikeuksia, joiden keskellä tuntuu, että en selviä enkä jaksa.

Raamatussa kerrotaan, miten opetuslapset olivat suuressa myrskyssä Galilean järven keskellä. Kokeneina kalastajinakin he luulivat loppunsa tulleen. Sitten Jeesus tuli kävellen veden päällä venettä kohti. Ensin opetuslapset luulivat Jeesusta aaveeksi ja pelästyivät hirveästi. Jeesus alkoi puhua heille ja käski heidän olla pelkäämättä. Pietari sanoi Jeesukselle, että jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin. Jeesus pyysi Pietaria tulemaan. Pietari kiipesi veneen laidan yli ja käveli myrskyävällä järvellä katse koko ajan Jeesuksessa. Sitten jostain syystä Pietari kiinnittikin huomionsa tuuleen eikä enää Jeesukseen ja alkoi vajota. Pietari huusi: ”Herra, auta minua!” Jeesus ojensi kätensä ja otti Pietarista kiinni. Loppuiko myrsky siihen? Ei loppunut. Jeesus ja Pietari kulkivat yhdessä veneeseen ja vasta sitten, kun he olivat veneessä, myrsky tyyntyi.

Meillä on helposti sellainen asenne, että kun Jeesus auttaa, niin elämämme sen hetkinen myrsky tyyntyy heti. Koemme, että vasta sitten Jumala on puuttunut tilanteeseen, kun elämämme helpottuu. Jotenkin tuo edellinen kertomus Pietarista on minulle hyvin lohduttava. Ensinnäkin Pietari ei onnistunut ja silti, tai juuri sen vuoksi, hän sai huutaa Jeesusta apuun ja Jeesus auttoi. Toiseksi Jeesuksen apu esti Pietaria hukkumasta, mutta olosuhteet eivät muuttuneet heti miksikään. Jeesus kuitenkin auttoi Pietarin myrskyn läpi turvaan.

Tällä tavalla Hän toimii myös meidän elämässämme. Joskus meillä on hyvinkin vaikeita tilanteita, jolloin tuntuu, että ei selviä. Silloinkin saamme huutaa: Herra, auta minua! Ja Hän auttaa. Myrsky saattaa kestää vielä pitkään, mutta lopulta sekin tyyntyy. Kertomus päättyy siihen, miten opetuslapset ylistivät Jeesusta. Toivottavasti mekin osaamme antaa kunnian selviytymisestä Jeesukselle. Hän vie meidät elämän vaikeuksien läpi. Hän auttaa ja pelastaa myrskyn keskellä, mutta ei välttämättä heti laannuta myrskyä. Sinä saat epäonnistua. Saat olla heikko. Voimasi ja taitosi saavat loppua. Jeesus auttaa sinua juuri siinä tilanteessa, missä nyt olet. Luota koko elämäsi Jeesuksen käsiin. Hän pitää sinusta huolen.

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Odotus


Odotamme aina jotakin. Odotan kevättä ja kesää kunnes huomaan, että nythän on jo kevät. Sitten alan pelätä, että se menee liian nopeasti ohi. Toivon,että voin nauttia kesästä ja saada voimaa talveen. Olisiko kuitenkin mahdollista, että voisin elää täyttä elämää tässä ja nyt vuodenajasta huolimatta ja elämäntilanteesta huolimatta?

Syvemmän sisällön elämäämme, luottamuksen ja toivon tulevaisuuteen, voi antaa usko Jeesukseen. Hän on rinnallamme antaen rakkautta ja voimaa. Häneen voimme turvata elämän vaikeissa vaiheissa. Hän ei jätä eikä hylkää, vaikka olemmekin heikkoja ja toimimme usein väärin. Hän myös antaa ilon ja vapauden. Vapaus saada olla omana itsenään Jeesuksen rakastama, on hienoin lahja Isältämme taivaassa. Ei tarvitse suorittaa vaan voi vain levätä Hänen huolenpidossaan. Ei tarvitse odottaa jotain vaan voi kohdata Vapahtajansa tänään, nyt, rukouksessa, toisessa ihmisessä, luonnossa, yksinäisyydessä, sanoissa ja sävelissä. Hän on lähelläsi.

Onhan odotus usein kuulunut myös Jeesuksen seuraajien elämään.  Silti nykyhetken merkitys erilaisissa kohtaamisissa Raamatussa on merkityksellistä. Se, miten Jeesus kohtaa syntiset ja sairaat armahtaen ja parantaen, on suurta rakkautta. Hänen katseensa ja sanansa ovat täynnä hyväksyntää. Ne hetket muuttavat ihmistä ja elämää paremmaksi ja tuovat taivaan päälle maan.

Odotamme, mitä huominen tuo tullessaan. Kun Jeesus johdattaa elämää, voi olla luottavainen, että kaikki lopulta menee hyvin. Silti elämä ei välttämättä ole helppoa. Merkitystä kaikelle ei pysty ymmärtämään ja odottaminenkin on joskus vaikeaa. Voi kuitenkin luottaa, että Kaikkivaltias Jumala kantaa ja vie perille. Hän antaa merkityksen jokapäiväiseen elämäämme ja toivon tulevasta ilosta taivaan kodissa.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Lahjaksi saatu


Jippii!!! Mikä ihana päivä! On vuoden suurin juhlapäivä, kun juhlimme kuoleman voittanutta ja ylösnoussutta Jeesusta.

Pääsiäisen juhlinta jää ainakin meillä suomalaisilla usein paljon vähäisemmäksi kuin joulun. Kuitenkin, jos sitä oikein mietimme, niin ei olisi joulua ilman pääsiäistä. Ei kukaan muistaisi Jeesus-vauvan syntymää ellei Jeesus olisi sovittanut meidän syntejämme Golgatan ristillä. Jeesus kuoli meidän kaikkien syntien tähden, mutta koska Hän itse oli synnitön, niin kuolema ei voinut Jeesusta pitää, vaan Hän nousi kuolleista ja elää tälläkin hetkellä.

Jouluna meillä on tapana antaa toisillemme, ja varsinkin lapsille, lahjoja. Pääsiäisen seurauksena meillä jokaisella on mahdollisuus saada suurin lahja, mitä kuvitella saattaa. Uskomalla Jeesus syntiemme sovittajaksi saamme lahjana iankaikkisen elämän. Kun lapsi saa lahjan, hän ottaa sen innoissaan vastaan eikä ajattele, että hänen täytyisi jotenkin ansaita tuo lahja tai antaa jokin vastalahja, jolla voisi hyvittää saamansa lahjan. Me aikuiset sen sijaan useinkin otamme lahjan vastaan jotenkin vaivautuneena ja heti miettien, että miten nyt voimme korvata sen lahjanantajalle. Toisinaan meistä tuntuu siltä, että olisi parempi, ettemme saisi mitään lahjoja, niin ei olisi sitten itselläkään sitä vaivaa, että täytyy keksiä tuolle toiselle vastalahja. Luulen, että tuo on sinullekin tuttua. Tämän ajattelun me valitettavasti usein siirrämme myös Jeesukseen. Ajattelemme, ettei mikään ole ilmaista, vaan kaikesta täytyy tavalla tai toisella maksaa. Näin se ihmisten kesken yleensä onkin. Mutta Jumala ei ole ihminen.

Syntiinlankeemuksen seurauksena me jokainen olemme erossa Jumalasta iankaikkisesti. Jumala kuitenkin rakastaa luomaansa ihmistä niin paljon, että Hän haluaa olla meidän kanssamme. Tämän ristiriidan ratkaisemiseen ei ollut kuin yksi mahdollisuus: Jumalan täytyi itse sovittaa ihmisen synti. Sen vuoksi Hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan sovittamaan koko ihmiskunnan synnin. Uskomalla Jeesus syntiemme sovittajaksi me pääsemme takaisin Jumalan yhteyteen. Me emme voi siihen mitään itse lisätä emmekä syntiämme itse millään tavalla sovittaa emmekä hyvittää. Meidän ainoa mahdollisuutemme on ottaa lahja vastaan ilman vastalahjaa. Olemme pelastettuja yksin armosta, yksin Jeesuksen tähden. Ota sinäkin ystäväni tämä lahja vastaan. Se on tarkoitettu juuri sinulle!