Armo arjessa

 

Kun kävin iäkkään äitini luona, hän antoi mukaani vanhan aamurukouksen: ”Tule mukaan taivaan Isä, aamu sarastaa. Pyydän jälleen, että siunaat päivää alkavaa. Jälleen päivän askareisiin voimaa rukoilen; auta, että työni voisin tehdä iloiten. Siunaa niitä, joiden kanssa tänään matkaa jaan, anna sydämeni olla herkkä kuulemaan. Tule mukaan taivaan Isä hetkeen jokaiseen, tule keskellemme iloon, surun kipeyteen. Pidä kiinni kädestäni, silloin uskallan ottaa vastaan rohkeasti päivän alkavan.”

Meillä monilla on tapana rukoilla joka aamu päivän ja kaikkien rakkaittemme puolesta. On turvallista jättää taivaallisen Isän käsiin koko alkava päivä. Päivät ovat erilaisia, mutta silti jokainen päivä kutsuu meitä kasvamaan kristittynä ja lähimmäisenä. Jeesus on sovittanut syntimme eikä se muutu miksikään, vaikka arkinen elämämme olisi kuinka rankkaa. Pelastettuina meillä on kuitenkin se etuoikeus, ettei meidän tarvitse elää arkeamme yksin. Sama armo, jonka varassa pelastumme, on läsnä myös arkisessa elämässämme.

Olen lukenut viime päivinä Efesolaiskirjettä. Sen alussa vakuutetaan, että Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto (1:7) ja Jeesukseen uskoessamme olemme saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksemme. Se on meidän perintöosamme vakuutena ja se takaa meille lunastuksen Jumalan kirkkauden ylistykseksi (1:13–14). Luvuissa 4–6 on sitten paljon elämänohjeita, joissa kristillisyys näkyy. Nämä ovat sellaisia asioita, joita meidän tulisi oppia ja niissä kasvaa koko elämämme ajan. Ainakin minä joudun myöntämään, että kasvamista on vielä paljon jäljellä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että tämän elämän matkan epäonnistumiset eivät vie meiltä pelastusta, joka on yksin Jeesuksen teko.

Pyydetään siis tänäkin päivänä Pyhä Hengen läsnäoloa elämäämme ja hänen ohjaustaan kaikessa, mitä siihen kuuluu. Rukoillaan itsellemme Herran tahdon ymmärrystä ja voimaa ja rohkeutta elää sen mukaan. Siunattua päivää sinulle!

Seuraa minua!

 

Seuraa minua! Nuo Jeesuksen sanat jäivät mieleeni tämän päivän jumalanpalveluksen tekstistä. Raamatusta saamme lukea ihmisten monenlaisista esteistä Jeesuksen seuraamiselle. Yhteistä niille on, että ne liittyvät omaisuuteen, ihmissuhteisiin tai ajan käyttöön ja näin se on yhä edelleen.

Kävelyllä ollessani aloin miettiä, mitkä asiat omassa elämässäni ovat esteinä Jeesuksen seuraamiselle. Uskon Jeesukseen pelastajanani eli seuraan Jeesusta. Arkielämässä voisin kuitenkin valita monia ajankäyttöön liittyviä asioita toisin. Lapsiperhearkea elävillä vanhemmilla ei ole kovin paljon sellaista aikaa, jonka käytöstä voisi itse päättää ja silloin Jeesuksen seuraaminen arjessa näyttäytyy ihan erilaisena kuin tällaisella eläkeiän kynnyksellä olevalla. Siksi on tärkeää, että me jokainen pohdiskelemme vain omaa tilannettamme ja pyydämme Pyhää Henkeä näyttämään juuri minun elämässäni olevat esteet.

Miten Jeesuksen seuraaminen näkyy ajankäytössäni? Tuohon kysymykseen olen tänään valitettavasti joutunut vastaamaan, että liian vähän. Jumala ei pakota ketään uskomaan Jeesukseen eikä hän myöskään pakota meitä Jeesuksen seuraajia käyttämään aikaamme hänen kanssaan. Hän kuitenkin haluaa lahjoittaa meille iankaikkisen elämän lisäksi myös täyden elämän tässä ajassa.

Filippiläiskirjeessä sanotaan: ”Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.” (Fil. 1:6) Jumala haluaa tehdä meissä työtään koko tämän elämämme ajan. Hän auttaa meitä myös ajankäytössämme, kunhan vain sallimme hänen tehdä sen. Minä olen usein huomannut, että kun käytän aikaani sellaiseen, joka ei rakenna minua itseäni eikä ketään muutakaan, tulee mieleeni, että miksi ihmeessä teen tätä. Joskus laitan tuon Pyhän Hengen ohjauksen sivuun ja vain jatkan turhaa tekemistäni, joskus taas kuuntelen häntä ja saan elämääni parempaa sisältöä.

Jeesuksen pelastamina olemme hänen seuraajiaan ja Jeesus vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä, kunhan pysymme hänessä kiinni. Jeesus sanoo: ”Minä olen viinipuu ja te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.” (Joh. 15: 5) Annetaan siis koko elämämme Jeesuksen käsiin ja annetaan hänen kasvattaa meissä sellaista hedelmää, joka ravitsee meitä itseämme ja läheisiämme.

Daavidkin tarvitsi armon

 

Armon ja rauhan tervehdys rakkaat ystävät. Tänään tuli mieleeni sellainen asia, kun olin lapsi ja äitini tai isäni pyysi minua tekemään jotain asiaa. Jos en ymmärtänyt, miksi sillä tavalla täytyi toimia, oli minun vaikea sitä toteuttaa. Samoin on työelämässä, jos ei ymmärrä, miksi jokin asia täytyy tehdä juuri tietyllä tavalla, niin sitä on vaikea toteuttaa. Hyvä pomo kertoo, miksi vaikka tämä osa kuuluu juuri tähän, niin silloin se on helppo tehdä.

Miten tämä sitten liittyy kristillisyyteen. Kuuntelin erästä tilaisuuttaa, jossa luettiin ihmisille Vanhan Testamentin paikkoja, joissa oli todella kovia vaatimuksia meille ihmisille. Ne jätettiin täysin selittämättä, mitä niillä tarkoitettiin. Ajattelin, että jos siellä oli kuulijoita, jotka eivät ymmärrä niitä paikkoja sillä tavalla, että niillä tarkoitetaan sitä, että me tarvitsemme Jeesuksen. Lain tarkoitus ja niiden vaatimusten tarkoitus on se, että me jokainen oppisimme ymmärtämään, että ilman Jeesusta me emme pelastu. Ajattelin niitä ihmisiä, joista osa näytti ahdistuneilta ja osa kiitti, mutta olen varma, että yksikään noista ihmisistä ei pysty niitä Vanhan Testamentin kohtia täyttämään.

Yleensäkin meidän tulee ymmärtää se, että Jeesus on rakkaus ja aina kun Raamatussa puhutaan rakkaudesta, puhutaan Jeesuksesta. Jeesus rakastaa meitä syntisiä ja Jeesuksen rakkaus vaikuttaa meissä sen, että me myönnämme, että me tarvitsemme Jeesusta juuri sen tähden, että me emme omasta puolestamme onnistu omassa elämässämme. Daavidin Psalmeissakin on monia kohtia, joissa meidän täytyy ymmärtää, ettei Daavidillakaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin kääntyä Jeesuksen puoleen, tunnustaa tekonsa ja pyytää anteeksi Jumalalta. Tunnustaa se, että omasta puolestani olen mahdoton kelpaamaan Jumalalle, mutta Jumala kuitenkin on antanut meille ainokaisen Poikansa, että jokainen, joka häneen uskoo, pelastuisi. Siihen me saamme ystävät tänäänkin luottaa. Ollaan hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.