Ilosanoman tuojat

 

Armon ja rauhan tervehdys kaikille rakkaille blogin lukijoille. Me usein täällä ajassa epäilemme omaa autuuttamme ja sitä, että kuuluuko pelastus juuri minulle ja voiko Jumala, meidän Jeesuksemme, rakastaa juuri näin suurta syntistä kuin me itse kukin sydämessämme tunnemme. Haluan, ystävä, kuitenkin sanoa sen, että juuri sellaisia kuin me olemme, Jeesus rakastaa.

Roomalaiskirjeen 10. luvussa jakeessa 13 sanotaan: ”Onhan kirjoitettu: Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu” Tämä on itseasiassa alun perin Joelin kirjan luvussa 3 jakeessa 5 eli Joel on jo aikoinaan tästä puhunut. Nyt tietysti täytyy ymmärtää, kuka tuo Herra on. Hän on meidän Herramme Jeesus Kristus. Jokainen, joka huutaa Jeesusta avukseen, pelastuu. Jakeissa 14-15 sanotaan: ”Mutta kuinka he voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista? Kuinka kukaan voi julistaa, ellei häntä ole lähetetty? Onhan kirjoitettu: ”Kuinka ihanat ovat ilosanoman tuojan askeleet.”

Tässä on oikeastaan koko meidän kristillisyys ja usko hyvässä paketissa muutamaan jakeeseen laitettuna. Se vaatii meiltä sydämen uskon siihen, että Jeesus pelastaa ja Jeesus on uskon antaja. Jakeessa 15 sanotaan, kuinka ihanat ovatkaan ilosanoman tuojan askeleet. Kuinka iloinen asia on, että me saamme toinen toisillemme kertoa Jeesuksesta ja sanoa: ’Rakas veli, rakas sisar, sinä saat uskoa kaikki sinun syntisi anteeksi’. Apostolit, eli nämä ilosanoman tuojat, ovat aikoinaan siellä pitkin Rooman teitä kulkeneet ja kertoneet Jeesuksesta. On hienoa, että sanomaa Jeesuksesta on viety eteenpäin ja viedään vielä tänä päivänäkin.

Me saamme tänäänkin huutaa Jeesusta avuksi ja sanoa, että anna minulle uskon voimia ja anna minulle minun syntini anteeksi. Me saamme kumartua ehtoollispöytään ja uskoa kaikki syntimme anteeksi. Voiko ystävät olla ihanampaa uskoa kuin meidän kristinuskomme on. Viedään mekin jokainen kevyin askelin ilosanomaa eteenpäin ja kerrotaan ystäville ja tuttaville ja kadun kulmissa, että Jeesus on meidän synnit pessyt pois.

Jeesus on uskon antaja, mutta meidän täytyy vain rohkeasti tehdä työtä. Saatana kyllä laittaa monenlaista kapulaa rattaisiin, että mikä sinä olet toisille puhumaan. Me emme kuitenkaan puhu itsestämme, vaan Jeesuksesta ja Jeesuksen armosta. Silloin emme ainakaan puhu väärin. Jos alamme puhumaan omasta hyvyydestämme, niin silloin olemme hakoteillä, mutta kuin puhumme Jeesuksesta ja hänen armostaan, niin silloin olemme oikealla tiellä. Ollaan ystävät tänäänkin hyvässä turvassa ja uskotaan, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja viattomassa ja kalliissa sovintoveressä. Aamen.

Jumalan Karitsa

 

”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29) Tässä on syy siihen, miksi Jeesus syntyi ihmiseksi maan päälle.  Me elämme nyt joulun odotuksen aikaa ja katseemme tulisi olla suunnattuna Jeesukseen. Valitettavasti joulun merkitys on useimmille suomalaisille muuttunut maalliseksi juhlaksi ja Jeesus on laitettu sivuun. Toisaalta se on ihan ymmärrettävää, koska ihmiset eivät tiedä, miksi Jeesus syntyi.

Jesaja kuvaa ihmisen tilaa näin: ”Kaikki me vaelsimme eksyksissä kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen.” (Jes. 53:6) Surullisinta on, että suurin osa ihmisistä ei edes tiedä olevansa eksyksissä. Luonnollinen ihminen ei tajua syyllisyyttään Jumalan edessä ja etsii tarkoitusta elämälleen mitä moninaisimmista asioista. Sisäistä rauhaa ei niistä kuitenkaan saa. Niin kauan kuin ihminen ajattelee olevansa ihan hyvä ihminen ja kelpaavansa Jumalalle, hän ei tarvitse Jeesusta.

Tuo Jesajan kirjan kohta jatkuu: ”Mutta Herra pani hänen päälleen kaikkien meidän syntivelkamme.”  Ihminen on syntinen ja siksi erossa Jumalasta. Päästäkseen Jumalan yhteyteen ihmisen syntivelka täytyy maksaa. Siihen emme itse kykene, vaikka monet niin luulevatkin. Usein meidän täytyy kokea monenlaisia vastoinkäymisiä ennen kuin tulemme syyllisiksi ja alamme tarvita Jeesusta. Kaikkia meitä syyllisiä varten Jeesus syntyi ihmiseksi ja maksoi Golgatan ristillä meistä täyden hinnan.

Meidän elämämme ratkaisevin kysymys on, otammeko vastaan Jeesuksen suorittaman syntien sovituksen. Jumalan sana lupaa: ”Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” (Joh. 1:12) Jeesuksen pelastamina meidän asemamme Jumalan edessä muuttuu. Meistä tulee hänen lapsiaan. Tämä maanpäällinen elämä saa aivan uuden merkityksen. Me saamme elää suhteessa Luojaamme ja elämän ylläpitäjään. Tämän elämän jälkeen siirrymme iankaikkiseen elämään, jossa ei enää ole syntiä, vaan kaikki on Jumalan luomaa hyvää.

Pidetään tänä joulun aikana esillä ilosanomaa Jeesuksesta ja syntien sovituksesta, jotta läheisemmekin saavat mahdollisuuden vastata ’kyllä’ elämänsä tärkeimpään kysymykseen.

Nimeltä kutsuttuja

 

Tunsin itseni hieman alakuloiseksi enkä saanut oikein mitään tehdyksi. Otin Raamatun ja ajattelin lukea sitä. En kuitenkaan pystynyt keskittymään edes siihen, vaan ajatukseni harhailivat koko ajan. Laitoin Raamatun kiinni, mutta sitten kuitenkin päätin avata sen umpimähkään ja lukea siitä, mikä avautuu. Silloin Herra vahvisti minua tällä sanalla.

”Ja nyt – näin sanoo Herra, joka sinut loi, Jaakob, joka sinut muovasi, Israel: Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi, kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa, kun astut tulen lävitse, sinä et pala eikä liekki sinua polta.” (Jes. 43:1-2) Tämä sana puhuu Israelista, mutta samalla tavalla me saamme ottaa tuon lupauksen itsellemme.

Tuo Raamatun kohta alkaa Jumalan muistutuksella, että hän on luonut meidät. Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää. 4. jakeessa sanotaan: ”Koska olet arvokas minun silmissäni, koska olet kallis ja rakas.” Me olemme Jumalalle niin rakkaita, että hän antoi ainoan Poikansa sovittamaan synnin rangaistuksen ja lunastamaan meidät itselleen. Hän on kutsunut jokaisen Jeesuksen pelastaman nimeltä ja me kuulumme hänelle. Jakeessa 7 sanotaan: ”Tuokaa jokainen, joka on kutsuttu minun nimiini, jonka olen kunniakseni luonut, muovannut ja valmiiksi tehnyt.” Ajattele itsesi tuohon. Jumala on luonut sinut ja minut omaksi kunniakseen.

Tässä asemassa meidän ei siis tarvitse pelätä mitään, mitä tässä maailmassa tapahtuu. Noita elämän vaikeuksia kuvataan vesien ja virtojen halki kulkemisena, mutta kuitenkaan ne eivät vie meitä mukanaan. Emmekä me pala, vaikka joudumme niin vaikeisiin tilanteisiin, että tuntuu kuin joutuisimme kulkemaan tulen läpi. Kaikissa näissä vaikeuksissa Herra itse lupaa olla meidän kanssamme.

Ollaan siis turvallisella mielellä ja uskotaan tänäänkin koko elämämme Herran haltuun. Jeesus on sovittanut syntimme Golgatan ristillä ja siihen saamme aina turvautua. Me kuulumme nimeltä kutsuttuina taivaan ja maan Luojalle ja koko maailmankaikkeuden hallitsijalle. Aamen.

Rukous Suomen puolesta

 

Vanhassa testamentissa profeetta Jeremia kirjoittaa siitä ajasta, kun Juudan kansa oli joutunut Babyloniaan pakkosiirtolaisuuteen. Jumala kehottaa ihmisiä asettumaan aloilleen tuon pakanakansan keskuuteen ja antaa ihmisille tärkeän ohjeen: ”Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.” (Jer. 29:7)

Juudan heimon ei ollut tarkoitus jäädä lopullisesti Babyloniaan, vaan kun aika olisi täynnä, Herra siirtäisi heidät takaisin omaan maahansa. Sitten tulee mielestäni yksi lohdullisimmista Vanhan Testamentin kohdista: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! (Jer. 29: 11-13) Voisiko myös Suomen kansa vielä kerran huutaa avukseen Herraa. Ainakin on Jumalan mielen mukaista, että me rukoilemme oman maamme ja kansamme pelastuksen puolesta.

Suomi on ollut pitkään kristitty maa, mutta tällä hetkellä vain pieni osa suomalaisista uskoo Jeesuksen sovittaneen ihmisten synnin, ja että uskomalla Jeesuksen sovintotyön omalle kohdalleen pelastuu. Kaikkeen muuhun uskominen on hyväksyttävää, mutta Jeesus ei saisi tulla mitenkään esille. Jumalalle on kuitenkin kaikki mahdollista ja Hän voi toimia suomalaisten kohdalla niin, että Hän antaa kansamme löytää Jeesuksen. On tärkeää, että me kannamme Jumalan eteen rukouksessa perheemme, sukumme, ystävämme, kotipaikkamme ja kotimaamme ja rukoilemme erityisesti sitä, että Pyhä Henki herättäisi heissä uskon Jeesukseen syntien sovittajana.

Uskoa ei voi syntyä ilman, että on kuullut Jeesuksesta ja tuo Jeesuksesta kertomisen tehtävä on annettu meille. Toimitaan siis kansamme parhaaksi rukoilemalla, kertomalla Jeesuksesta ja osoittamalla rakkautta niille ihmisille, jotka elämäämme lähetetään. Tähän emme kuitenkaan pysty omassa voimassamme. Ensin meidän täytyy itse uskoa, että Jeesus on sovittanut syntimme ja tuosta armosta käsin voimme sitten toimia asuinpaikkamme ja Suomen parhaaksi.

Olemme Jeesuksessa

 

Rauhantervehdys rakkaat blogin lukijat ja kaikille muillekin ihmisille haluan toivottaa Jumalan rauhaa ja rakkautta. Jumala on vanhurskas Jumala ja hän on hyvin vaativa Jumala niille, joilla ei ole uskoa Jeesukseen, mutta Jeesukseen uskoville hän on rakkaus. Nimenomaan usko Jeesukseen on se, joka meidät pelastaa.

Aivan aluksi haluan kertoa, kun kuuntelin näyttelijä Hannele Laurin haastattelua. Hän kertoi, että hänellä on aina ollut usko sydämessään. Hän oli pienenä tyttönä mennyt sängyn alle ja kirjoittanut siellä lapulle rukouksen. Hän oli jättänyt lapun sängyn alle ja ajatellut, että taivaan Isä hakee sen sieltä yöllä. Aamulla herättyään hän oli heti katsonut sängyn alle ja nähnyt lapun edelleen siellä. Jumala kuitenkin kirkasti pienelle Hannele-tytölle, että ei Jumala tarvitse lappuja. Kyllähän taivaan Isälle riittää, että hän on lukenut sen, ei hän sitä lappua tarvitse. Tässä on mielestäni sellainen hyvin syvällinen ajatus, että myös me aikuiset ihmiset usein ajattelemme, miten joku asia pitäisi tapahtua ja miten Jumalan tulisi toimia. Jumala ei kuitenkaan toimi niin kuin me ajattelemme. Vaikka tuo edellinen kertomus on pienen tytön ajatus, niin se jäi minua erityisesti puhuttelemaan.

Roomalaiskirjeen 8. luvun alussa jakeissa 1-2 sanotaan: ”Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.” Voidaan sanoa, että koko Raamatun ydinasia on, että Jeesus Kristus on vapauttanut meidät synnin ja kuoleman laista ja meissä on Hengen laki. Joku viisas norjalainen on kuvannut tätä Hengen lakia, että sanaa käytetään tässä samoin kuin puhumme painovoiman laista. Meidän ei silloin tarvitse pitää jotain lakia, vaan se on lainalaisuutta, jonka alaisia olemme. Hengen laki on sitä, että Jeesus on antanut meille kaikki synnit anteeksi. Silloin me olemme Jeesuksessa. Me emme ole enää ulkopuolella ja me olemme puetut karitsan valkeisiin vaatteisiin, ja me olemme uskon kautta puhtaat.

Sen takia kehotankin ystävät meitä kaikkia käymään Herran pyhällä ehtoollisella ja raamattupiirissä ja ihan siellä kotona uskomaan synnit anteeksi. Sinä voit vaikka ihan yksinkertaisesti laittaa kädet ristiin ja sanoa, että anna Jeesus minulle syntini anteeksi. Jeesus kyllä kuulee. Me voimme myös toinen toisillemme vahvistaen sanoa, että saat ystävä, sisar tai veli, uskoa, että kaikki sinun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Me saamme ystävät olla hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Pidetään kiinni siitä, että meidät on pesty puhtaaksi eikä meissä ole enää mitään kadotustuomiota. Jeesus on totisesti pessyt sen pois. Ainut, joka voisi meidät tuomita on Jeesus, mutta Jeesus on itse pessyt meidät puhtaaksi, niin sitä tuomiota ei ole. Aamen.