lauantai 22. tammikuuta 2022

Vesi muuttuu viiniksi

 


Armon ja rauhan tervehdys rakkaat blogin lukijat. Raamatussa on paljon vertauksia, ennen kaikkea Jeesuksella. Monilla Raamatussa kerrotuilla tapahtumillakin on myös vertauskuvallinen sisältö. Tänään ajattelin kertoa Jeesuksen ensimmäisestä ihmeestä, kun hän Kaanaan häissä muutti veden viiniksi. Se on hänen ensimmäinen ihmetekonsa. Siinä kuvataan hyvin sitä, miten väki ihmettelee, miksi ensin annettiin huono viini ja sitten vasta hyvä viini. Tuo ensin tarjottu viini kuvaa hyvin vanhaa liittoa ja nyt sitten on alkamassa uuden liiton aika eli Jeesuksen aika.

Tuossa tilanteessa oli kuusi kiviastiaa, jotka laitettiin vettä täyteen. Ajatelkaa, mitä armoa se on. Minulle ainakin se, että astiat laitettiin vettä täyteen, jonka veden Jeesus sitten muuttaa viiniksi, kuvaa aivan täydellisesti meidän uuden liiton aikaa eli kastetta ja ehtoollisen sakramenttia. Kastettuina, kun me nautimme Kristuksen ruumiin ja veren, me palaamme kasteen armoliittoon. Kun mietit, miten se vesi muuttui viiniksi, niin se tavallaan kuvaa syvällisessä mielessä yhteyttä kasteen ja ehtoollisen välillä.

Me saamme tätä päivänäkin nauttia sitä uutta viiniä eli Kristuksen ruumista ja verta syntien anteeksi saamiseksi. Me saamme polvistua kirkon alttarilla nauttimaan ehtoollisen ja se on, niin kuin Luther sanoo, palaamista kasteen armoliittoon. Ei ole niin suurta syntistä, jolle ei Jumalan armo kuulu. Se kuuluu meille kaikille. Jumalan Poika, Jeesus Kristus, on itse jättänyt meille nämä apuvälineet tänne uskon voimaksi, että me kerran pääsisimme iankaikkisesti perille.

Sen tähden, ystävät, kehotan tänä päivänäkin luottamaan Jeesuksen armoon ja siihen, että hän on juuri sinun ja minun puolesta kuollut ja ylösnoussut. Me saamme luottaa siihen, että se usko kestää kuolemassa. Sen tähden haluankin sanoa meille kaikille syntisille ihmisille, että me saamme luottaa siihen, että Jeesus Kristus on meidän synnin pessyt pois. Se, mikä perisyntinä on tullut meihin jokaiseen, eikä me täällä ajassakaan viattomia olla, jos oikein itsemme tunnemme, niin meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa armoon. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että Jeesus on meidän synnit pessyt pois Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Nainen ja tutka

 


Haluan ystävät, aluksi kertoa teille kuulemani tarinan. Vielä muutama vuosi sitten tuolla teiden varsilla oli roskasäiliöitä eli molokeja. Eräs nainen, joka oli hyvin tunnon tarkka, oli tyhjentämässä edesmenneen isänsä asuntoa. Sitten hän nosteli jätesäkit peräkärryyn. Yksi säkillinen tuli sellaisia roskia, jotka oli menossa kaatopaikalle. Tien varressa hän huomasi molokin, pysähtyi ja ajatteli, ettei hän alkaisi sitä yhtä säkkiä jäteasemalle kuljettamaan, vaan hän jättää sen tähän molokin viereen. Samassa hän huomasi, että siinä molokin päällä oli rikkaimuri ja hän otti sen autoonsa. Hän lähti ajamaan ja pian hänen perässään tuli poliisiauto vilkut päällä. Nainen ajoi tien sivuun ja päätti tunnustaa heti poliisille, että oli jättänyt roskasäkin molokin viereen, vaikka niin ei saisi tehdä. Poliisi kuunteli ja sanoi sitten, että sovitaan niin, että jos nainen antaa heidän tutkansa heille ja käy hakemassa sen roskasäkin pois, niin tämä asia on sillä sovittu. Tämä naisen luulema rikkaimuri olikin poliisin tutka.

Kun me vaellamme tässä ajassa, niin Jumala näkee kaiken. Hän seuraa meitä ja tuntee meidät sydämestämme asti. Hän tietää meidän salaisimmatkin ajatukset. Me emme voi mitään tehdä salassa. Se on ihan niin kuin sellainen tutka, jonka Jumala on asettanut meidän sisällemme. Hän tietää kyllä meidän tekomme ja mitä me olemme. Psalmissa 139 sanotaan: ”Herra sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.” (jakeet 1-2)

Tästä huolimatta Jumala rakastaa meitä ihmisiä niin paljon, että Hän haluaa, että me palaamme hänen yhteyteensä ja uskomme Hänen Poikansa sovintotyön omalle kohdallemme. Ja uskomme, että Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikki syntien sovitus. Siihen armoliittoon me saamme palata. Silloin se tutkan filmi on puhdas. Siellä ei ole mitään rikkeitä. Se puhdistuu ainoastaan sitä kautta, että me uskomme Jeesuksen sovintotyön omalle kohdallemme.

Me saamme ystävät tänäänkin olla hyvässä turvassa ja luottaa siihen, että meillä on mahdollisuus, ja me saamme, uskoa kaikki meidän synnit anteeksi ja olla lohdutettuna ja iloisia siitä, että me olemme puhtaat. Jumalan Poika on pessyt kaikki meidän synnit pois. Ollaan hyvässä turvassa. Aamen.

 

torstai 13. tammikuuta 2022

Karkkipaperikristillisyys

 


Rauhaa rakkaat ystävät. Mielessäni on pyörinyt viime aikoina sellainen asia, että kuinka meillä ihmisillä, jotka olemme tässä ajassa kiinni, niin me emme kovinkaan usein syvällisemmin ajattele omaa suhdettamme Jeesukseen. Kuitenkin on niin kuin Jumalan sana sanoo, että kukaan ei tule Jumalan luokse muuta kuin Jeesuksen sovintokuoleman kautta ja uskomalla Jeesus omalle kohdalle. Siinä ei silloin auta se, että isäni tai äitini on ns. tehnyt parannuksen ja sitten ollaan siinä perinteessä kiinni ja uskotaan, että kun he ovat silloin saaneet jostain yhdistyksestä avun, niin se yhdistys on se, joka vielä tänä päivänäkin auttaisi.

Muistan kuulleeni joskus sellaisen termin kuin karkkipaperikristillisyys. Siinä verrataan uskonnollisia kokemuksia ja tuntemuksia maantiellä olevaan karkkipaperiin. Kun auto ajaa ohi, karkkipaperi nousee todella korkealle ilmaan ja sitten se putoaa ojan pohjalle ja sinne se lopulta mätänee. Toivon ystävät, että te ymmärrätte, mitä minä haen tällä asialla, että se usko Jeesukseen saisi olla omakohtainen. Se, että me saamme tuntea, että juuri minä tarvitsen Jeesuksen armon ja minä olen jo perisynninkautta suljettu pois Jumalan yhteydestä ilman Jeesusta. Siihen me tarvitsemme Jeesuksen armoa. Kaikenlaiset höpötykset, joita joissain uskonnollisissa liikkeissä on, olkoon ne sitten mitä tahansa ulkoisia tekijöitä, ne on niitä isäinsääntöjä, joilla meistä kukaan ei pelastu. Ainoastaan me pelastumme sillä, että sydämessä saa vaikuttaa elävä usko siihen, että Jeesus on minut pelastanut.

Sellainen karkkipaperikristillisyys, joka perustuu jonkun toisen kokemuksiin tai että on oltu jossain hurmoskokouksessa, niin ne eivät kanna kuolemassa. Ainoastaan Jumalan sana, jonka hän on meille jättänyt Raamattuun, kestää. Kuinka ihana on, että me voimme mennä tänä päivänäkin kirkkoon ja polvistua alttarille ja nauttia Herran pyhä ehtoollinen ja uskoa, että siinä on Kristuksen ruumis ja veri syntien anteeksi antamiseksi. Me saamme uskoa sen omalle kohdalle. Alttarille ei tarvitse, eikä edes saa mennä pyhänä ja hyvänä, vaan se ateria kuuluu syntisille. Juuri minä suuri syntinen saan nauttia Kristuksen ruumiin ja veren syntien anteeksi saamiseksi. Me saamme olla siitä iloisia.

Meillä täällä Somerolla ja varmaan ympäri Suomen on raamattupiirejä. Hakeutukaa ystävät raamattupiiriin ja seurakuntayhteyteen toisten kristittyjen pariin, niin me kaikki saamme kasvaa. Ainakin itse olen huomannut jutellessani toisten kristittyjen kanssa, että joka kerta minä opin jotain uutta. Jumalan sana on sellainen, että se avaa sen, mikä on sille päivälle tarpeen. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että juuri sinä ja minä, me olemme niitä Jumalan lapsia ja me saamme uskoa Jeesuksen armon omalle kohdalle. Aamen.

lauantai 8. tammikuuta 2022

Sana pitää tiellä

 


Autossamme on kaistanvaihtovaroitin, joka piipittää silloin, kun auto ylittää kaistaviivan ilman, että vilkku on päällä. Tuon varoittimen tarkoitus on estää tieltä suistumista. Sen saa myös pois päältä eikä se silloin tietenkään varoita.

Minulle tuli tuosta mieleeni, että Raamatun sana on kristitylle vähän niin kuin tuo kaistanvaihtovaroitin. Kun olemme Jeesuksen pelastamia, Jumalan sana varoittaa meitä, jos olemme siirtymässä pois hänen tahdostaan. Me voimme kuulla tuota varoitusääntä ja korjata kurssiamme tai olla välittämättä tuosta äänestä ja jatkaa oman tahtomme tietä. Me voimme myös lopettaa Raamatun lukemisen kokonaan ja siten laittaa tuon ohjaavan sanan pois päältä.

Sananlaskujen luvussa 3 jakeissa 5-6 sanotaan: ”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.” Jeesus on se tie, jonka varaan meidän tulee koko elämämme jättää. Jeesus on sovittanut syntimme ja häneen me saamme aina turvata.

Jos jätämme elämämme oman ymmärryksemme varaan, niin silloin ajattelemme tätä maailmankaikkeutta ja ihmistä järjen valossa. On aika erikoista, miten ihminen uskoo sokeasti tieteeseen, jonka perusolettamukset ovat ihmisen keksimiä ja niitä yritetään sitten todistaa tieteen avulla oikeiksi. Sen sijaan Jumalan luomistyöhön on monien liian vaikea uskoa, vaikka ihminen ei ole kaikessa viisaudessaan saanut vielä minkään laista elämää synnytettyä. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten ihminen voi jättää elämänsä oman ymmärryksensä varaan.

Jos kuitenkin kiellämme Jumalan luomistyön ja sen, että Hän ylläpitää tätä elämää, vaikuttaa se myös siihen, mitä ajattelemme omasta elämästämme. Kun elämä on oman ymmärryksen varassa, siitä puuttuu armo. Ilman Jeesusta joudumme vastaamaan kaikesta itse. Kukaan ihminen ei selviä päivääkään ilman epäonnistumisia. Ilman Jeesusta joudumme kantamaan itse kaiken sen taakan, jonka elämä meille antaa. Jeesuksen pelastamina saamme tuoda kaikki vaikeutemme, epäonnistumisemme ja laiminlyöntimme hänen sovitettavakseen ja rukoilla Pyhän Hengen opastusta elämäämme. Jeesuksen pelastamina meillä on sydämessämme rauha. Saamme luottaa siihen, että kuljemme Jeesus-tietä tämän elämän läpi iankaikkiseen elämään.

Usko ja polkupyörä

 


Armon ja rauhan tervehdyksellä haluan tervehtiä kaikkia rakkaita blogin lukijoita. Kiitos siitä, että olet jaksanut lukea näitä meidän kirjoituksia ja kiitos myös, että me olemme saaneet runsaasti ympäri Suomen ja myös muualta maailmasta palautetta näistä teksteistä. Se on aina hienoa, että sana saa koskettaa. Pyydänkin nyt, että ole Pyhä Henki minun kanssani ja anna tähän sellainen sana, jonka sinä haluat ja anna taito kirjoittaa se niin, että se tulee ymmärretyksi. Kiitos ystävät, että olette rukoilleet meidän puolestamme tämän viiden vuoden aikana, jona tätä blogia on pidetty.

Haluan aluksi kertoa tarinan. Eräässä seurakunnassa oli piispantarkastus. Eräällä vanhemmalla miehellä oli tapana kirkkoon tullessaan jättää polkupyöränsä kirkon portaiden viereen. Niin hän tälläkin kerralla jätti pyöränsä tutulle paikalle. Suntio tuli kuitenkin sanomaan hänelle, että voisiko hän nyt jättää pyöränsä kauemmaksi, koska on piispantarkastus. Tähän mies vastasi, ettei se häntä haittaa, että hän laittaa pyörän lukkoon.

Meillä kristityillä on myös aivan sama tässä uskonelämässä, että vaikka kuinka selkeästi evankeliumista puhutaan, niin me emme millään tahdo sitä ymmärtää, vaan me otamme sanan vastaan oman kokemuksemme kautta. Tavallaan se puhdas armo jää helposti sivuun. Etusijalle saattaa tulla esimerkiksi sellaiset asiat kuin tilaisuuden tunnelma ja puhujan tyyli. Kuitenkin Roomalaiskirjeen 10. luvussa jakeessa 17 sanotaan: ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.” Eli se, että usko ei ole tunnetta eikä tunnekokemuksia tai mukavaa oloa, vaan että me luotamme Raamattuun kirjoitettuun Jumalan sanaan. Me saamme luottaa armon omalle kohdalle Sanan perusteella. Lämpimät tunnekokemukset tai näyt eivät kestä kuolemassa. Kuolemassa kestää ainoastaan se sana, että Jeesus on minun syntini pessyt pois. Se on ainut, mikä kestää meillä kuolemassa.

Me saamme ystävät tänäänkin juuri tässä asiassa olla varmoja ja vahvoja, että ainoastaan Sana, jonka Jumala on jättänyt sekä sakramentit kaste ja ehtoollinen, ovat meille vahvistukseksi. Niin kuin Raamatussa sanotaan, että missä kaksi tai kolme on koolla Jeesuksen nimessä, siellä hän on heidän keskellään. (Matt. 18:20) Voiko olla ihanampaa aikaa kuin meillä nyt on, että veli tai sisar voi sanoa toisilleen, että kaikki sinun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Me saamme, ystävät, luottaa siihen tänäkin päivänä ja olla hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Ollaan iloisella mielellä ja luotetaan siihen, että Sana ei petä. Aamen.

Täydellinen rakkaus

 


Mieleeni nousi tällainen ajatus, jonka olen jostain lukenut. Jos olemme rakastuneita, puhumme lempeästi ja hiljaa, koska sydämemme ovat lähellä toisiaan. Jos olemme vihaisia, huudamme, koska sydämemme ovat kaukana toisistaan.

Olen miettinyt erilaisia tilanteita ihmissuhteissa ja todennut, että tuo on ihan totta. Toisaalta olen sitten surukseni todennut, miten usein äänenpainoni ja sanavalintani viestivät negatiivisia asioita ja siten aiheuttavat etääntymistä toisesta ihmisestä. Voimakkaat sanat voivat aiheuttaa toisessa myös pelkoa ja pelko taas aiheuttaa sen, ettei enää olla rehellisiä toista kohtaan. Pelossa eläessään ihminen koettaa välttää ristiriitoja ja olla mahdollisimman hissukseen, ettei toinen vaan suutu.

Nyt aloin miettiä tuota samaa asiaa suhteessa Jumalaan. Miten minä puhun Jumalalle ja miten koen Jumalan puhuvan minulle? Meillä saattaa olla sellainen käsitys Jumalalle puhumisesta eli rukoilemisesta, että emme osaa rukoilla oikein. Toisinaan myös kuulemme Jumalan puheen ankarana ja pelottavana.

Jeesuksen pelastamina me elämme rakkaussuhteessa Jumalan kanssa. Rakastunut ihminen haluaa jutella rakkaansa kanssa kaikista asioista. Ihmisten välillä myös rakastavaiset voivat ymmärtää toisensa väärin ja loukata toistaan. Jumala ymmärtää meidät kuitenkin aina oikein, vaikka emme itse ollenkaan aina ymmärräkään itseämme. Sen vuoksi saamme puhua Jumalalle kaikki asiamme kaunistelematta ja pelkäämättä, että valitsisimme sanamme jotenkin väärin.

1. Johanneksen kirjeessä sanotaan: ”Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.” (4:17-18) Tuo kohta puhuu nimenomaan Jumalan rakkaudesta. Suuressa rakkaudessaan Jumala lähetti ainoan Poikansa maailmaan sovittamaan ihmisen synnin. Kun me tuon syntien sovituksen otamme vastaan ja uskomme sen omalle kohdallemme, niin silloin tulemme täydelliseksi rakkaudessa. Meidän ei enää tarvitse pelätä rangaistusta tai hylätyksi tulemista, vaan me saamme luottaa siihen, että Jeesus on kaiken sovittanut meidän puolestamme.

Me saamme puhua Jeesukselle kaikki asiamme ja olla ihan varmoja, että hän kuuntelee. Me saamme myös lukea Jumalan sanaa Raamatusta levollisena ilman pelkoa. Kaikki siellä olevat lupaukset on tarkoitettu meille lohdutukseksi ja iloksi ja kaikki rangaistukset Jeesus on jo sovittanut. Ole siis ystäväni turvallisella mielellä ja usko kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen tähden. Juuri sinä olet Jumalalle rakas.  

torstai 6. tammikuuta 2022

Pontikkaa ja armoa

 


Rauhantervehdys rakkaat blogin lukijat. Kuuntelin tuossa Kansanradiota ja sinne soitti joku maalaisisäntä, joka kertoi, kuinka hänelle oli kotona jo pienenä opetettu, ettei koskaan pidä mennä juomaan mitään alkoholia. Jos juo niin sitten ainoastaan pontikkaa. Se oli heidän isänsä antama opetus. Hän edelleen ajatteli, että sen vuoksi hänestä eikä hänen veljistään ole tullut alkoholisteja, kun he joivat ainoastaan pontikkaa eivätkä koskaan alkoholia. Kansanradioon soittavat tosikot ja veitikat, enkä tiedä, oliko hän sitten se veitikka, luulen niin.

Myös kristillisessä elämässä meillä ihmisillä saattaa olla sellainen harha, etten ole koskaan tehnyt syntiä. Olen hoitanut työni ja perheeni hyvin. Ajatellaan, että synti olisi joku yksittäinen teko tai joku sellainen asia, joka on tosi paha. Totuus on kuitenkin se, että me rikomme Jumalan kymmentä käskyä jatkuvasti. Jo 1. käsky: Älä pidä muita Jumalia, niin me rikomme sen heti aamulla, kun ei meillä ensimmäisenä ole Jumala mielessä, vaan ihan muut asiat, ainakin minulla. Ensimmäisenä se, että täytyy käydä toiletissa.

Juttu ei kuitenkaan ole siinä, vaan Jumalan kymmenen käskyn eli lain tarkoitus on johdattaa meidät Kristuksen luo ja auttaa ymmärtämään, että synti on ero Jumalasta. Laki auttaa meitä ymmärtämään sen, että me olemme jokainen lain rikkojia ja me tarvitsemme Jeesusta. Sen takia meidän, ystävät, täytyy mennä Jeesuksen luo. Jeesus itse sanoo: ”Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6) Jeesus on itse Jumala ja hän on se ainut tie siihen, että meidän synnit on anteeksi annettu ja meillä on hyvä liitto, armoliitto, Jumalan kanssa.

Minä toivon, että tämä jollakin tavalla selventäisi meidän käsitystämme siitä, ettei ole yhtäkään synnitöntä ihmistä. Ainoastaan Jeesus on ollut synnitön. Hänen piti syntyä Jumalana ihmiseksi sovittaakseen meidän syntimme. Jeesuksen sovintokuoleman tähden me olemme vanhurskaat, taivaskelpoiset. Me saamme uskoa tänäänkin, että meidän synnit on anteeksi annettu hänen sovintotyönsä tähden. Aamen.

tiistai 4. tammikuuta 2022

Muutos


Mitä vuosi tuokaan tullessaan. Monenlaista muutosta on ilmassa niin maailmassa kuin omassakin elämässä. Voin vain laulaa: tule kanssani Herra Jeesus, tule siunaa päivän työ; tule askele askeleelta minun kanssani kulkemaan.

Ikääkin on karttunut ja olen huomannut, ettei saisi olla liian suuria odotuksia tai lupauksia. Olen päätynyt siihen monessa asiassa, että voin yrittää. Voin yrittää olla parempi ihminen. Kiitollisuuteni ja toivoni nojaa pelastajaamme Jeesukseen, jonka armo ja rakkaus meitä kohtaan on suuri ja rajaton.  Minä en pysty, mutta aivan huikea ajatus on se, että tänäkin päivänä Jeesus pystyy mihin vain. Hän kuulee rukouksemme ja ohjaa ja johdattaa tietämme tulevaan. 

Matteuksen evankeliumin viidennessä luvussa on paljonkin sanottavaa meille, mutta Jeesus ainakin kehoittaa meitä rakastamaan jopa vihollisia ja antamaan, jos joku meiltä jotain anoo ja kulkemaan läheisen vierellä. Hän kehoittaa rukoilemaan toisten puolesta. Isämme taivaassa antaa aurinkonsa paistaa niin pahoille kuin hyvillekin. 

Minä en tosiaan pysty omin voimin niin suuriin odotuksiin ja lupauksiin, mutta Jeesus on voimallinen auttamaan teoissamme  ja muutoksessa. Heti tulee mieleen tilanteita, joissa olisin voinut toimia toisin, mutta kun rukoilemme, niin vaikeatkin asiat voivat onnistua ja pahakin voi kääntyä hyvään suuntaan. Tämän saa aikaan Jeesuksen rakkaus. Tämän vuoksi Jeesus syntyi maailmaan ja kuoli ristillä sovittaakseen syntimme. Meidän ei tarvitsekaan yrittää omin voimin, vaan saamme Häneltä voimaa ja rakkautta.   

 Tälle vuodelle toivoisin rauhaa niin maailmaan kuin omaan elämään. Aika suuri toive. Jeesus on myös Rauhanruhtinas. Monet toivottaa toisilleen rauhaa ja siunausta. Valtavia sanoja ja tärkeitä asioita. Rauhattomuutta on niin paljon ja tiedämme, miltä se tuntuu, kun on paha olla ja on rauhaton. On tilanne sitten mikä tahansa elämässä, voi kääntyä Jeesuksen puoleen ja pyytää apua. Apu tulee sinulle taivaasta. Rauhanruhtinas pelastaa meidät lopulta. Tarvitsemme Häntä ja sinäkin saat ottaa hänen apunsa vastaan tässä ja nyt. Rauhaa sydämeesi, elämääsi.

 

 


                              

lauantai 1. tammikuuta 2022

Rengasrikko ja armo

 


Armon ja rauhan tervehdys rakkaat blogin lukijat tähän uuteen vuoteen. Haluan kertoa teille tarina eräästä miehestä, joka oli lähtenyt hakemaan joulukuusta. Lähtötohinassa häneltä oli jäänyt kännykkä kotiin. Hän ajoi metsätietä pitkin ja löysikin sopivan kuusen. Saatuaan kuusen autoon, hän aikoi lähteä kotimatkalle, mutta autonrengas olikin tyhjä. Mies etsi autostaan tunkkia, mutta löysi ainoastaan rengasavaimen.

Peltoaukean takana hän näki valoa ja niin hän lähti lumihangessa tarpomaan taloa kohti. Kulkeminen umpihangessa oli vaivalloista ja silloin hänelle tuli valtava epäusko, ettei hän sieltä talosta kuitenkaan mitään tunkkia saa. Päästyään talon pihaan hän heitti hermostuneena kädessään olevan rengasavaimen talon ikkunasta sisään. Talon isäntä tuli nopeasti portaille katsomaan, mitä pihassa oikein tapahtuu. Silloin mies huusi isännälle, että pidä vaan se tunkkis ja lähti kävelemään pois.

Tämä on toki huumoria ja huumorina se pitää ottaakin. Silti siinä on hitunen myös totta ainakin siinä mielessä, että näissä uskonasioissa meillä on joskus vähän samanlaista. Me haluamme uskoa armosta itsemme autuaaksi, mutta sitten tulee kuitenkin se epäilys, että pidä se tunkkis eli ei se armo kuulu minulle, vaan joillekin paremmille. Ajatellaan, että tuskin Jeesuksella minulle on mitään apua.

Me ihmiset toimimme helposti tunteidemme mukaan. Rakas ystävä, sanon kuitenkin sinulle, että rukoile ja usko, tuntui miltä tuntui. Vastoin kaikkia tunteita sinä saat uskoa itsesi armosta autuaaksi. Niin kuin Johannes 3:16 sanoo, että niin paljon on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Se on niin vahvaa evankeliumia meille ja koko Raamattu todistaa tuota samaa evankeliumia.

Jos miellä on elämässä vaikeuksia, me saamme rukouksen kautta lähestyä Jeesusta ja kertoa hänelle huolemme. Jeesus kyllä vastaa, sitten kun aika on ja hän hyväksi näkee. Kristinuskon perusta on, että syntinen on puhdas Jeesuksen sovintoveren puhdistamana ja me saamme luottaa siihen, että syntien anteeksianto yksin armosta kuuluu juuri minulle. Tällaisella tekstillä haluan nyt toivottaa hyvää uutta vuotta. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että meidän synnit on anteeksi annettu. Aamen.