perjantai 2. joulukuuta 2022

Rukous Suomen puolesta

 


Vanhassa testamentissa profeetta Jeremia kirjoittaa siitä ajasta, kun Juudan kansa oli joutunut Babyloniaan pakkosiirtolaisuuteen. Jumala kehottaa ihmisiä asettumaan aloilleen tuon pakanakansan keskuuteen ja antaa ihmisille tärkeän ohjeen: ”Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.” (Jer. 29:7)

Juudan heimon ei ollut tarkoitus jäädä lopullisesti Babyloniaan, vaan kun aika olisi täynnä, Herra siirtäisi heidät takaisin omaan maahansa. Sitten tulee mielestäni yksi lohdullisimmista Vanhan Testamentin kohdista: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! (Jer. 29: 11-13) Voisiko myös Suomen kansa vielä kerran huutaa avukseen Herraa. Ainakin on Jumalan mielen mukaista, että me rukoilemme oman maamme ja kansamme pelastuksen puolesta.

Suomi on ollut pitkään kristitty maa, mutta tällä hetkellä vain pieni osa suomalaisista uskoo Jeesuksen sovittaneen ihmisten synnin, ja että uskomalla Jeesuksen sovintotyön omalle kohdalleen pelastuu. Kaikkeen muuhun uskominen on hyväksyttävää, mutta Jeesus ei saisi tulla mitenkään esille. Jumalalle on kuitenkin kaikki mahdollista ja Hän voi toimia suomalaisten kohdalla niin, että Hän antaa kansamme löytää Jeesuksen. On tärkeää, että me kannamme Jumalan eteen rukouksessa perheemme, sukumme, ystävämme, kotipaikkamme ja kotimaamme ja rukoilemme erityisesti sitä, että Pyhä Henki herättäisi heissä uskon Jeesukseen syntien sovittajana.

Uskoa ei voi syntyä ilman, että on kuullut Jeesuksesta ja tuo Jeesuksesta kertomisen tehtävä on annettu meille. Toimitaan siis kansamme parhaaksi rukoilemalla, kertomalla Jeesuksesta ja osoittamalla rakkautta niille ihmisille, jotka elämäämme lähetetään. Tähän emme kuitenkaan pysty omassa voimassamme. Ensin meidän täytyy itse uskoa, että Jeesus on sovittanut syntimme ja tuosta armosta käsin voimme sitten toimia asuinpaikkamme ja Suomen parhaaksi.

torstai 1. joulukuuta 2022

Olemme Jeesuksessa

 


Rauhantervehdys rakkaat blogin lukijat ja kaikille muillekin ihmisille haluan toivottaa Jumalan rauhaa ja rakkautta. Jumala on vanhurskas Jumala ja hän on hyvin vaativa Jumala niille, joilla ei ole uskoa Jeesukseen, mutta Jeesukseen uskoville hän on rakkaus. Nimenomaan usko Jeesukseen on se, joka meidät pelastaa.

Aivan aluksi haluan kertoa, kun kuuntelin näyttelijä Hannele Laurin haastattelua. Hän kertoi, että hänellä on aina ollut usko sydämessään. Hän oli pienenä tyttönä mennyt sängyn alle ja kirjoittanut siellä lapulle rukouksen. Hän oli jättänyt lapun sängyn alle ja ajatellut, että taivaan Isä hakee sen sieltä yöllä. Aamulla herättyään hän oli heti katsonut sängyn alle ja nähnyt lapun edelleen siellä. Jumala kuitenkin kirkasti pienelle Hannele-tytölle, että ei Jumala tarvitse lappuja. Kyllähän taivaan Isälle riittää, että hän on lukenut sen, ei hän sitä lappua tarvitse. Tässä on mielestäni sellainen hyvin syvällinen ajatus, että myös me aikuiset ihmiset usein ajattelemme, miten joku asia pitäisi tapahtua ja miten Jumalan tulisi toimia. Jumala ei kuitenkaan toimi niin kuin me ajattelemme. Vaikka tuo edellinen kertomus on pienen tytön ajatus, niin se jäi minua erityisesti puhuttelemaan.

Roomalaiskirjeen 8. luvun alussa jakeissa 1-2 sanotaan: ”Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.” Voidaan sanoa, että koko Raamatun ydinasia on, että Jeesus Kristus on vapauttanut meidät synnin ja kuoleman laista ja meissä on Hengen laki. Joku viisas norjalainen on kuvannut tätä Hengen lakia, että sanaa käytetään tässä samoin kuin puhumme painovoiman laista. Meidän ei silloin tarvitse pitää jotain lakia, vaan se on lainalaisuutta, jonka alaisia olemme. Hengen laki on sitä, että Jeesus on antanut meille kaikki synnit anteeksi. Silloin me olemme Jeesuksessa. Me emme ole enää ulkopuolella ja me olemme puetut karitsan valkeisiin vaatteisiin, ja me olemme uskon kautta puhtaat.

Sen takia kehotankin ystävät meitä kaikkia käymään Herran pyhällä ehtoollisella ja raamattupiirissä ja ihan siellä kotona uskomaan synnit anteeksi. Sinä voit vaikka ihan yksinkertaisesti laittaa kädet ristiin ja sanoa, että anna Jeesus minulle syntini anteeksi. Jeesus kyllä kuulee. Me voimme myös toinen toisillemme vahvistaen sanoa, että saat ystävä, sisar tai veli, uskoa, että kaikki sinun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Me saamme ystävät olla hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Pidetään kiinni siitä, että meidät on pesty puhtaaksi eikä meissä ole enää mitään kadotustuomiota. Jeesus on totisesti pessyt sen pois. Ainut, joka voisi meidät tuomita on Jeesus, mutta Jeesus on itse pessyt meidät puhtaaksi, niin sitä tuomiota ei ole. Aamen.

sunnuntai 27. marraskuuta 2022

Jumalan käytössä

 


Koulussamme on tämän kuukauden teemana tunnistaa omia vahvuuksiaan. Näitä pohtiessamme olemme huomanneet, miten erilaisia vahvuuksia voi olla: kannustava, tunnollinen, rehellinen, käytännöllinen, luova, sisukas, innostuva, kiitollinen, rauhallinen jne. Samalla olemme huomanneet, että nämä oman luonteen vahvuudet ovat juuri niitä asioita, joilla voimme ilahduttaa kavereita. Toisaalta ne ovat myös niitä asioita, jotka tuovat omaan elämäämme iloa.

Lapset löytävät helposti itsestään paljonkin hyviä ominaisuuksia, kun niistä vain aletaan puhua. Meidän aikuisten on usein paljon vaikeampi tunnustaa itsellemme ja toisille omia vahvuuksiamme. Kuitenkin juuri vahvuuksiamme käyttämällä me voimme ilahduttaa ja hyödyttää eniten lähipiiriämme ja seurakuntaamme.

Jumala on luonut meidät ihmisinä erilaisiksi ja antanut meille erilaisia vahvuuksia ja kykyjä. Myös Pyhä henki antaa meille erilaisia armolahjoja ja palvelutehtäviä evankeliumin levittämistä varten.  1. Korinttolaiskirjeen luvussa 12 jakeessa 7 sanotaan: ”Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin yhteiseksi hyödyksi.”

Jumalalta saamamme luonnonlahjat ja erityiset hengelliset lahjat on tarkoitettu käytettäväksi. Ajattelen, että Jumala iloitsee, kun tunnistamme ja tunnustamme nämä saamamme lahjat ja käytämme niitä rohkeasti. Pyhä Henki käyttää meidän vahvuuksiamme, kunhan vain suostumme siihen. Uskovina meillä on aivan erityinen tehtävä kannustaa ja rohkaista uskonystäviämme toimimaan juuri sillä omalla paikallaan.

Sefanjan kirjassa sanotaan: ”Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.” (3:17) Kun Jumala suhtautuu meihin tällä tavalla, niin iloitaan mekin siitä, millaiseksi hän on meidät luonut ja mitä olemme häneltä saaneet. Ole, ystävä, siunattu juuri sellaisena kuin olet ja juuri sillä omalla paikallasi, johon sinut on asetettu.

lauantai 19. marraskuuta 2022

Kaikessa Herran kädessä

 


Minulle tuli mieleeni Raamatun kohta, jossa sanotaan: ”Herra sotii teidän puolestanne, olkaa te hiljaa!” En muistanut yhtään, missä tuo kohta on, mutta jotenkin se vain tuntui Jumalan viestiltä hankalassa tilanteessa. Etsin sitten Raamatusta tuon kohdan, eikä se ihan vähäpätöinen tilanne ollutkaan.

Kun Jumala oli vapauttanut israelilaiset Egyptin orjuudesta ja Mooses oli johdattanut kansan meren rannalle, israelilaiset huomasivat, että egyptiläiset sotilaat olivat tulossa. Edessä oli meri ja takana Egyptin sotilaat. Onko se ihme, että tuollaisessa tilanteessa iskee toivottomuus: Miksi ihmeessä meidän piti tänne tulla kuolemaan! Silloin Mooses sanoi kansalle: ”Älkää pelätkö, vaan pysykää aloillanne, niin saatte nähdä, kuinka Herra pelastaa teidät. Sellaista, mitä te tänään näette tapahtuvan egyptiläisille, ette enää milloinkaan saa nähdä. Herra sotii teidän puolestanne, olkaa te hiljaa!” (2. Moos. 14: 13-14)

Meillä kaikilla on joskus elämässä tilanteita, joissa kaikki omat keinomme tuntuvat jo käytetyiltä eikä ratkaisua tilanteeseen silti näy. Toisinaan tuntuu, että elämässämme tapahtuu juuri se, mitä eniten olemme pelänneet. Mieleemme saattaa silloin tulla ajatus, että missä olet Jumala, etkö johdatakaan elämääni. Me ihmiset toivomme, että Jumalan johdatus on selkeää ja elämä sujuu suurin piirtein hyvin. Kun näin ei käykään, tunnemme itsemme petetyiksi. Juuri tällaisessa tilanteessa Jumala kuitenkin haluaa puhua meille. Hän haluaa antaa meille toivon, kun toivoa ei muuten näy.

Israelilaisten elämästä ei tullut helppoa, vaikka Jumala ihmeellä pelasti heidät egyptiläisten käsistä. Egyptillä tarkoitetaan kuvainnollisesti synnin orjuutta ja elämää, jossa ei ole Jeesusta. Tuo on se elämä, josta Jumala meidätkin ihmeellä pelastaa. Jeesus on sovittanut syntimme Golgatan ristillä ja kun me tuon syntien sovituksen saamme vastaanottaa itsellemme, pääsemme vapaaksi synnin orjuudesta ja saamme lahjaksi iankaikkisen elämän Jumalan yhteydessä. Tämä on suurin ihme, joka ihmiselle voi tapahtua eikä mitään sen veroista ole.

Tämän syntien sovituksen me saamme täydellisesti Jeesuksen työn kautta ilman ainuttakaan omaa tekoamme. Herra sotii meidän puolestamme eikä meidän omia tekojamme tarvita. Jeesuksen pelastaminakaan elämämme ei muutu helpoksi, mutta kaikki on kuitenkin ratkaisevalla tavalla toisin. Meidän ei tarvitse enää elää synnin orjina, vaan saamme elää Jeesuksen pelastamina Pyhän Hengen ohjauksessa. Hän vie meidät kaikkien elämämme vaiheiden läpi iankaikkiseen elämään. Uskotaan siis tänäänkin kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden ja luotetaan siihen, että Jeesus vie meidät perille. Aamen.

torstai 17. marraskuuta 2022

Anteeksi ilman vaatimusta

 


Armon ja rauhan tervehdys kaikille rakkaille blogin lukijoille. On ollut suurenmoista, että Jumala on siunannut tälle blogillemme niin paljon lukijoita. Toivottavasti, ja uskon niin, että nämä tekstit ovat saaneet olla vaikuttamassa meissä jokaisessa elävää uskoa. Toivon teidän rukoilevan puolestamme, että osaisimme kirjoittaa sen, mitä Pyhä Henki meille kirkastaa.

Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, mitä on tulla loukatuksi ja mitä loukkaaminen on ja ennen kaikkea sitä, mitä on antaa anteeksi. Tuula on aikaisemmin kirjoittanut anteeksiantamisesta ja siitä, että kun antaa anteeksi, luopuu kostamisesta. Ihan omissa koettelemuksissani olen kokenut tämän saman asian, että minusta ihmisenä ei ole anteeksi antamaan, mutta Jumala antaa sen mielen, että en tahdo kostaa. Meidän sydämemme on kuitenkin ihmisen sydän, ja jos tulemme syvästi loukatuksi on valhetta sanoa, että en tunne mitään. Jumala voi kuitenkin antaa sellaisen mielen, etten ainakaan halua kostaa ja haluan unohtaa asian.

Galatalaiskirjeen 2. luvussa jakeessa 16 sanotaan: ”Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii.” Tämä on hyvin lohdullista. Kukaan ihminen ei tule autuaaksi tekemällä mitä laki vaatii. Meidän täytyy ymmärtää se, että meidän Jahve-Jumala on vanhurskas Jumala ja hänen lakinsa on kova. Ajattelen niin, että hän katsoo meidän mieleemme ja juuri siihen, ettemme tahdo kenellekään kostaa ja tahdomme lähimmäiselle hyvää. Se ei aina ole helppoa. Eräs ystäväni kertoi, että hänen piti pysähtyä keskellä katua ja mielessään ja myös ihan suullisesti antaa anteeksi ystävälleen, joka ei ollut edes paikalla, koska hän koki, että häntä oli loukattu syvästi.

Me ystävät jokainen, niin sinä kuin minä, me olemme kaikki syntisiä ja viallisia. Tämä lohduttaa minua aivan erityisesti, että kukaan meistä ei lakia noudattamalla pelastu, vaan se, että me uskotaan tänä armon päivänäkin synnit anteeksi Jeesuksen nimen ja veren tähden ja uskotaan ihan omalle kohdalle, että Jeesus on pessyt meidät kaikki puhtaaksi. Me saamme luottaa siihen, että Jeesus, kenet hän on mukaansa ottanut, niin hän ei jätä ketään meistä tielle, vaan me saamme luottaa siihen, että Jeesus hoitaa meidät kerran perille. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan tänäänkin kaikki meidän synnit anteeksi Jeesuksen nimen ja veren tähden. Aamen.

torstai 10. marraskuuta 2022

Hiljainen humina

 


Meille monille on varmaankin tuttu kertomus Eliasta, joka palveli uskollisesti Jumalaa, vaikka koko kansa luopui Jumalasta.  Elian henkeä uhattiin ja hän lähti pakoon Horebin vuorelle. Siellä hän piiloutui luolaan. Jumala puhutteli Eliaa ja käski Elian mennä ulos vuorelle, jolloin Herra kulkisi hänen ohitseen. Ensin nousi valtava myrsky, sitten maanjäristys ja tulenlieska, mutta Herra ei ollut missään näissä. Lopulta kuului hiljaista huminaa, jossa Elia tunnisti Jumalan. Tämän jälkeen Jumala lähetti Elian jälleen työhönsä. (1. Kun. 19)

Elämme aikaa, jolloin maailmassa on jatkuvasti myrskyjä, maanjäristyksiä, sotia ja tulipaloja, jotka tuhoavat tätä maailmaa. Kristityissä maissa ihmiset ovat luopuneet Jumalasta ja varsinkin Jeesuksesta. Muita jumalia kyllä palvotaan, kuten oli tilanne Eliankin aikana, mutta Jeesus syntien sovittajana hylätään. Toisaalta monet ihmiset luopuvat Jumalasta myös sen vuoksi, ettei Hän estä noita kauheuksia tapahtumasta. Jumalasta ajatellaan, että jos Hän on oikeasti olemassa ja rakastaa maailmaa, niin Hänen täytyisi estää pahan tapahtuminen niin omassa henkilökohtaisessa elämässämme kuin maailmassakin.

Tuo Elian kertomus puhutteli minua tänään aivan erityisesti. Jumala ei ole noissa maailman kauheissa tapahtumissa. Raamatussa on kyllä kerrottu, että niitä tulee tapahtumaan koko ajan enemmän ja enemmän eikä Jumala niitä estä. Jumala on hiljaisessa huminassa omassa Sanassaan, joka meille on Raamatussa ilmoitettu, ja Pyhässä Hengessään, joka todistaa meille Jeesuksesta ja avaa Jumalan sanaa.

Raamatussa meille on ilmoitettu, miten Jeesus on sovittanut jokaisen ihmisen synnin Golgatan ristillä. Tuo syntien sovitus on meille valmiina, ja kun Pyhä Henki herättää ihmisessä uskon Jeesukseen, tulee tuo syntien sovitus hänen osakseen täydellisenä. Pyhä Henki alkaa puhua meille Jumalan Sanan kautta ja opettaa Jumalan tahtoa. Meidän tulee etsiä Jumalaa nimenomaan hänen sanastaan, ei järisyttävistä kokemuksista.

Tänä päivänäkin saamme uskoa kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden ja jatkaa sitä työtä, jonka Jumala on meille antanut. Me emme saa lannistua vastoinkäymisistä. Niitä tulee kaikille. Annetaan Jumalan puhua meille siten kuin hän itse haluaa ja tyydytään siihen, että se on usein hiljaista huminaa. Ole siunattu, sinä Jumalalle rakas.

maanantai 7. marraskuuta 2022

Kuule Jeesuksen ääni

 


Iäkkään äitini näkö on heikentynyt. Jutellessamme hän kertoi, että näkee kaiken kuin sumun läpi. Kun ei näe kunnolla, ei tunnista ihmisiä, ennen kuin he alkavat puhua ja tunnistaa heidän äänensä. Hän pohti myös sitä, miten laulussa pyydetään armollista Jumalaa taluttamaan sokeaa. Äiti sanoi, että tuo hengelliseen sokeuteen pyydetty apu tuo hänelle turvaa, kun fyysinen sokeus uhkaa: Armollinen Jumala, taluta sokeaa tämän elämän läpi.

Kotiin päästyäni aloin miettiä tuota äidin kertomaa. Ihminen, joka on hengellisesti sokea, näkee Jumalan kuin sumun läpi. Hän ei voi itse ymmärtää Jumalan valmistamaa pelastusta, vaan tekee vääriä päätelmiä, koska ei näe kunnolla. Pelastuksen ymmärtäminen vaatii Jumalan äänen kuulemisen. Tämä Jumalan ääni kuuluu meille Raamatun sanassa, jota Pyhä Henki auttaa ymmärtämään.

Fyysisesti sokea ymmärtää oman tilansa, mutta hengellisesti sokea ei useinkaan ymmärrä. Hengellisesti sokea voi olla sellainen, joka pitää jumalana jotain muuta kuin todellista Jumalaa. Mutta Jeesus sanoo sokeiksi myös fariseuksia, jotka omasta mielestään noudattivat Jumalan tahtoa pilkun tarkasti. Jeesus sanoo, että he ovat perinnäissäännöillään tehneet tyhjäksi Jumalan sanan. Jeesus sanoo heitä sokeiksi sokeiden taluttajiksi. (Matt. 15: 6, 14) Tätä tapahtuu koko ajan myös Suomen seurakunnissa.

Sokea voi siis löytää armollisen Jumalan kuulemalla hänen äänensä. Ihminen ei itse etsi Jumalaa, vaan Jumala etsii ihmisen, tulee hänen luokseen ja alkaa puhua hänelle. Jumalan Pyhä Henki puhuu ihmiselle monin eri tavoin ja kauan aikaa ennen kuin ihminen edes tajuaa sitä. Puhe Jeesuksesta alkaa kiinnittää ihmisen huomion. Ensin se saattaa ärsyttää, mutta se ei kuitenkaan jätä rauhaan. Pyhä Henki tekee työtään ihmisessä. Ilmestyskirjassa Jeesus sanoo: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. (3:20)

Kun kuulemme Jeesuksen äänen, tajuamme oman sokeutemme. Jeesus avaa silmämme näkemään oman syntisyytemme, mutta samalla hän tarjoaa meille syntien sovituksen, jonka hän on meille Golgatan ristillä valmistanut. Uskomalla syntimme anteeksi Jeesuksen tähden, saamme luottaa siihen, että Jeesuksen ääntä seuraamalla selviämme tämän elämän läpi iankaikkiseen elämään.

torstai 3. marraskuuta 2022

Pelastus Jeesuksessa

 


Armon ja rauhan tervehdys kaikille rakkaille blogin lukijoille. Tänään on erityisesti ollut mielessä se, että niin usein meille ihmisille tulee epäilyksiä, että kelpaammeko me Jumalalle ja riittääkö Jeesuksen sovintotyö minullekin. Ajattelin muistuttaa meitä kaikkia kristittyjä Johannes 3:16:sta eli niin sanotusta pienoisevankeliumista. Siinä sanotaan: ” Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” Kun sinä, ystävä, oikein ajattelet tätä evankeliumia, niin se ei jätä mitään epäilystä. Se riittää, että me uskomme Jeesuksen sovintotyön omalle kohdalle. Me monesti epäilemme ja ajattelemme, että pitäisi olla jotenkin parempi tai tarvitsisi tehdä jotain autuuden eteen, mutta tämä pienoisevankeliumi kertoo kyllä kaiken.

Toinen asia, josta ajattelin puhua, on, että pelastus ei ole siinä, että Jumala rakastaa meitä, sillä silloin jokainen ihminen pelastuisi. Jumala kyllä rakastaa katuvaa ja syntistä ihmistä, mutta pelastus perustuu kokonaan siihen, että Jeesus meni Golgatalla ristille tuomittavaksi ja kantoi siellä meidän syntitaakan. Tämä tapahtui sen vuoksi, että Jumala rakastaa meitä. Suuressa rakkaudessaan Hän antoi ainokaisen Poikansa meidän syntisten vuoksi. Mutta se rakkaus ei pelasta, vaan se, että Jeesus on kuollut meidän syntisten puolesta.

Minä toivon ystävä, että sinä ymmärrät tämän asian. Nykyään kuulee puhuttavan sellaista, että jos kerran Jeesus rakastaa, niin kaikki ihmisethän silloin pelastuu. Jeesus kyllä rakastaa, mutta hänen rakkautensa näkyy siinä, että hän on sovittanut ihmisen synnin ja ne pelastuvat, jotka uskovat tämän syntien sovituksen omalle kohdalleen niin kuin Joh. 3:16 sanotaan. Itse pelastus on yksin siinä armossa, että Jeesus on meidän puolestamme kuollut. Sen tähden ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Herran Jeesuksen nimessä ja pyhässä ja kalliissa sovintoveressä. Aamen.

torstai 27. lokakuuta 2022

Uskon syntyminen

 


Minä uskon sinua. Uskon selviäväni tästä. Uskon, että kaikki menee hyvin. Uskon Jeesukseen syntieni sovittajana. Tuntuiko sinusta jotenkin omituiselta lukea nuo kaikki erilaiset uskomiset peräkkäin. Minusta nimittäin tuntui siltä. Kuitenkin suomen kielessä käytetään uskoa-sanaa hyvin monenlaisissa yhteyksissä.  Ajattelen, että tämä on yksi syy siihen, miksi ihmisten on vaikea ymmärtää, mitä pelastava usko on.

Heprealaiskirje määrittelee uskon tällä tavalla: ”Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy” (Hepr. 11:1) Tämä määritelmä sopii myös noihin maallisiin uskomisiin. Juuri tuolla tavallahan me ajattelemme, kun toivomme jonkin asian päättyvän hyvin ja toimimme sen eteen, että näin tapahtuisi. Jeesuskin liitti uskomisen myös maallisiin asioihin: ”Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista!” (Joh. 3:12) Meidän on siis vain hyväksyttävä, että uskoa on monen tasoista.

Kukaan ei voi itse ottaa itselleen uskoa Jeesukseen syntiensä sovittajana. Uskon saa aina aikaan Jumala, joka synnyttää ihmiseen jotain aivan uutta Jumalan sanan ja Pyhän Hengen vaikutuksesta. Pyhä Henki käyttää aina Jumalan sanaa uskon synnyttämiseen. Jos ihminen ei ole kuullut Jeesuksen sovitustyöstä, ei hän voi uskoa. Sen vuoksi on tärkeää, että puhumme uskostamme Jeesukseen. Erityisen tärkeää on, että osaamme kertoa, mitä Raamatussa kerrotaan Jeesuksen sovitustyöstä. Jos kerromme ainoastaan, mitä omassa elämässämme on tapahtunut, ei se riitä toisessa ihmisessä uskon syntymiseen ja kestämiseen.

Nykyään monet ihmiset ajattelevat, että elämä vain katoaa, kun tämä maanpäällinen elämä loppuu. Toiset taas ajattelevat, että on Jumala, jolle riittää, että on elänyt melko kunnollisen elämän. Jumalan pyhyys on vieras asia suurimmalle osalle ihmisiä. Jumalan edessä me olemme kuitenkin kaikki syntisiä. Yksi ajatus riittää erottamaan meidät Jumalasta. Sen vuoksi kukaan ei voi pelastua ilman Jumalan valmistamaa pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa. Jeesus itse sanoo: ”Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun.” (Joh. 16:9) Tämän vuoksi ainut mahdollisuus päästä iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä on Jeesus.

Luetaan siis ystävät Raamattua yksin ja yhdessä uskonystävien kanssa. Keskustellaan Raamatun sanasta ja sillä tavalla harjoitellaan puhumaan Jeesuksesta syntiemme sovittajana, niin että olisimme valmiita kertomaan uskomme perustasta, Jeesuksesta, kun Pyhä Henki tilanteen niin johdattaa.

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

Elämän ja kuoleman kysymys

 


Raamatussa on kertomus, jossa halvaantunut mies tuodaan Jeesuksen luo. Ensin Jeesus sanoo miehelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi”. Jeesuksen opetuksia oli kuuntelemassa myös joitakin fariseuksia, jotka ajattelivat sydämessään, että Jeesus herjaa Jumalaa, koska vain Jumala voi antaa syntejä anteeksi. Silloin Jeesus sanoi heille: ”Kuinka te tuollaista ajattelette. Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse, ota vuoteesi ja kävele’? Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi” -hän puhui nyt halvaantuneelle- ”Nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.” (Mark. 2:1-12)

Tämä kertomus oli kirkossa saarnatekstinä ja pappi kiinnitti saarnassaan erityistä huomiota Jeesuksen sanoihin: Kumpi on helpompaa sanoa ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’ vai ’Nouse, ota vuoteesi ja kävele’. Tuo asia jäi mietityttämään minua koko päiväksi. Syntien anteeksi saaminen on elämän ja kuoleman kysymys. Kun saamme syntimme anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden, saamme lahjaksi iankaikkisen elämän. Syntejä ei voi saada anteeksi muuten kuin Jumalan valmistamalla tavalla. Siihen ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin Jeesus.

Halvauksesta parantuminen puolestaan on tämän maanpäällisen elämän laatua parantava asia. Me voimme elää monien vaivojen kanssa ja jotkut ihmiset joutuvat elämään pahasti vammautuneena, mutta silti he sanovat elävänsä hyvää elämää. Elämä maan päällä on jokaisella yksilöllistä, kahta samanlaista elämää ei ole. Toisinaan parannumme vaikeistakin sairauksista joko lääketieteen avulla tai joskus ihmeen kautta. Tällainen parantuminen koskee kuitenkin aina vain tätä elämää.

Mikään ei ole sen tärkeämpää kuin saada syntinsä anteeksi eikä syntejä voi antaa anteeksi kukaan muu kuin Jumala. Jumala ei kuitenkaan voi antaa ihmisen syntiä anteeksi pelkästään rakkaudesta, koska Jumala on pyhä. Jumalan pyhyys ja vanhurskaus vaatii sovituksen synneistä ja sen Jeesus on suorittanut meidän puolestamme. Uskomalla tämän me saamme luottaa siihen, että nuo Jeesuksen sanat: ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’, koskevat myös meitä. Tähän saamme luottaa.

torstai 20. lokakuuta 2022

Sanan alla

 


Armoa ja rauhaa kaikille rakkaille blogin lukijoille. Tänään oli ajatuksenani, että kirjoittaisin jonkin blogitekstin. Avasin Raamatun useammastakin kohdasta ja aina kun avasin, tuntui ihan siltä, että siinä puhuttiin juuri minusta ja ikään kuin syytettiin minua. Joskus kun mieli on vielä jollakin tavalla maassa, niin ei oikein tahdo jaksaa enempää paneutua edes niihin teksteihin.

Laitoin Raamatun pois ja menin hetkeksi sängylle pitkälleni. Siinä sitten Jumalan Pyhä Henki alkoi minulle puhua, että Esko juuri sitä varten minä annoin sinulle noita paikkoja, että sinä ymmärtäisit sen, miksi sinä tarvitset Jeesusta. Se oli minulle lohduttavaa ja valtavaa evankeliumia. Minä tajusin, että juuri sen takia Jumala halusi antaa minulle ne Raamatun paikat, että minä ymmärtäisin sen, että ilman Jeesusta, ilman Jeesuksen armoa, minulla ei ole taivasosuutta eikä iloa elämässä. Siitä sainkin sitten aivan uuden lähtökohdan niihin teksteihin. Tuli sellainen olo, että kunpa Jumala saisi useamminkin meitä ihmisiä puhutella Raamatun kautta juuri sillä tavalla, että me oppisimme ymmärtämään sen, että ilman Jeesusta me emme kelpaa Jumalalle.

Yksi oikein erityinen paikka on vuorisaarna, jossa kirkastetaan sitä, että ilman Jeesusta meistä ei kukaan pelastu. Tänään minulle ei tullut vuorisaarnaa, mutta tuli monta muuta paikkaa. Sen tähden ajattelinkin, rakkaat ystävät, tänään kirjoittaa juuri siitä, että vaikka meitä Jumalan sana saa painaa, että omasta puolestamme emme kelpaa. Niin meidän tulee aina muistaa se, että meillä on Jeesus Kristus, Jumalan oma Poika, joka on pelastanut meidät kaiken synnin alta ja me saamme luottaa hänen armoonsa.

Ollaan ystävät tänäänkin hyvässä turvassa ja uskotaan, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Uskotaan siihen, että oli elämässä kuinka vaikeaa tahansa, niin kyllä kaikki järjestyy. Aamen.

tiistai 18. lokakuuta 2022

Jumala on luotettava

 


Meillä monilla on kokemuksia siitä, miten joku ihminen esimerkiksi työpaikalla tai suvussa ei ole luotettava. Toistuvasti hän lupaa tehdä asioita, mutta ei sitten kuitenkaan tee. Tällaiseen käytökseen meillä jokaisella on taipumusta ainakin jonkin verran. Minä olen toiminut monta kertaa niin, että olen luvannut, mutta en sitten kuitenkaan ole tehnyt asiaa. Selitykseksi olen saattanut antaa unohduksen, kiireen tms. Me ihmiset emme ole täysin luotettavia, vaikka haluaisimmekin olla.

Tämä asia tuli mieleeni, kun luin Raamatusta Heprealaiskirjeen 10. luvusta: ”Pysykäämme horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän, joka on antanut meille lupauksensa, on luotettava.” (jae23) Meidän uskomme perustuu siihen, että Jumala on luotettava. Hän pitää sen, mitä on sanassaan luvannut ja Jumala on luvannut, että jokainen, joka uskoo Jeesukseen, pelastuu. Tätä lupausta meidän ei tarvitse omalla kohdallammekaan epäillä.

Tätä maanpäällistä elämää koskien saatamme ajatella, että Jumala on antanut meille jonkin lupauksen profetian sanan kautta. Tällaisia lupauksia ei kuitenkaan pidä sekoittaa niihin lupauksiin, jotka ovat Raamatussa. Profetiat voivat olla lähtöisin ihmisestä tai niitä voidaan tulkita väärin. Jos niitä sitten pitää luotettavina, eivätkä ne toteudukaan, niin silloin saattaa alkaa epäillä myös Jumalan lupausta pelastuksesta Jeesuksessa Kristuksessa. Jumala voi kyllä antaa meille rohkaisuksi profetian sanan ja saamme myös rukousvastauksia, jotka vahvistavat uskoamme. Näiden varaan emme kuitenkaan voi rakentaa uskoamme.

Jumalan lupaus pelastuksesta on voimassa jokaisen ihmisen kohdalla. Kaikki eivät kuitenkaan pelastu, vaan ainoastaan ne, jotka turvaavat Jeesuksen sovintokuolemaan ja ylösnousemukseen. Synnin vuoksi koko maailma on tuomittu kadotukseen, mutta suuresta rakkaudestaan Jumala lähetti Ainoan Poikansa pelastamaan sen. Me saamme siis tänäänkin luottaa siihen varmaan lupaukseen, että Jeesus on sovittanut minun ja sinun synnit ja me saamme uskoa kaiken anteeksi. Ole turvallisella mielellä. Jeesus ei päästä sinusta irti, vaan vie perille iankaikkiseen elämään. Aamen.

perjantai 14. lokakuuta 2022

Turva Jeesuksessa

 


Armon ja rauhan tervehdyksellä kaikkia rakkaita ystäviä haluan tervehtiä. Eilen jouduin pohtimaan syvemmältä sitä, mikä on meidän perusturvallisuus ja mihin me tässä elämässämme voimme turvautua. Jokapäiväisessä elämässä meillä usein on ajatuksena, että kun on tietty määrä rahaa ja ruokaa pakastimessa, niin se tuo perusturvallisuuden. Toki se niinkin on. Juttelin erään ihmisen kanssa, joka oli juuri menettänyt läheisen ihmisen ja hän koki, että kaikki se turvallisuus, joka heidän kymmenien vuosien avioliiton aikana oli tullut, oli kadonnut. Me voimme kaikki ymmärtää tämän niin, että meillä on sydämessämme tiettyjä asioita, joiden varaan me rakennamme perusturvallisuutta.

Tämä puhutteli minua tosi paljon ja aloin sitä miettiä. Loppupelissä meille ei tänne maan päälle jää mitään muuta kuin Jeesus Kristus, johon me voimme luottaa ja joka voi olla meidän puolustajamme. Vaikka tuntuisi siltä, että myös Jeesus on meidät hylännyt, niin luotetaan ystävät siihen, että Jeesus pitää meistä huolen. Se on kuitenkin siinä, että me luotamme Jeesuksen armon omalle kohdallemme. Luotamme Jeesuksen elämäämme, oli elämäntilanteemme mikä tahansa.

Jeesus lupaa opetuslapsilleen ennen kuolemaansa: ”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33) Tämä lupaus koskee myös meitä. Haluankin rohkaista sinua ystävä siinä, että oli tunne mikä hyvänsä, niin Jeesus pitää meistä huolen ja hoitaa meidät taivaan kotiin. Jeesus voi kääntää myös ne asiat, jotka meistä tällä hetkellä tuntuvat pahoilta ja vääriltä, meille hyväksi. Kaikkien vaikeuksienkin kautta me selviämme voittajana maaliin. Meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin luottaa siihen, että Jeesus Kristus on meidän kaikki synnit sovittanut. Uskotaan tänäänkin kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

sunnuntai 9. lokakuuta 2022

Elämä on nyt

 


Me ihmiset olemme usein sellaisia sitku-ihmisiä. Suunnittelemme elämäämme erilaisten virstanpylväiden mukaan: sitten kun lapset muuttavat pois kotoa, sitten kun pääsen eläkkeelle, sitten kun … Usein kuitenkin käy niin, että elämä muuttuu radikaalisti jo ennen tuota odotettua tapahtumaa eikä suunnitelmat toteudukaan. Elämä on tässä ja nyt. Emme pysty itse vaikuttamaan ollenkaan kaikkiin asioihin, joita meille tapahtuu, mutta pystymme kuitenkin valitsemaan elää sitä meille annettua elämää luottaen Jumalan huolenpitoon.

Näitä miettiessäni mieleeni tuli Roomalaiskirjeen 8. luvun kohta: ”Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. ” (jae 28) Alaviitteessä on vaihtoehtoinen suomennos: ”Jumala johtaa kaiken niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat.” Ajattele miten ihana asia: Jumala johtaa kaiken meidän parhaaksemme! Meidän omat suunnitelmamme saattavat mennä uusiksi lukemattomia kertoja, mutta Jumala johdattaa kuitenkin meitä aina kohti päämäärää, iankaikkista elämää Hänen yhteydessään.

Miten pystyisin luottamaan tuohon Jumalan johdatukseen niin, etten murehtisi? Meille uskotuista asioista huolehtiminen parhaan kyvyn mukaan on eri asia kuin murehtiminen. Mark Twain on sanonut: ”Minulla on ollut paljon huolia elämässäni, joista suurin osa ei koskaan toteutunut.” Tuo on oikein osuva kuvaus murehtimisesta. Murehtiminen vie elämästä ilon. Me saamme elää tänäänkin kuin viimeistä päivää iloiten siitä, että Jeesus on sovittanut syntimme.

Tämä maanpäällinen matka ei ole tärkeintä vaan päämäärä. Kuitenkin meidät on kutsuttu juuri täällä maan päällä rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäisiämme kuin itseämme. Jos koko ajan havittelemme jotain, mitä meillä ei ole nyt, elämä valuu hukkaan. Lähimmäisemme ovat tässä ja nyt. Meidän kuuluu huolehtia omasta hyvinvoinnistamme tänään, ei joskus myöhemmin. Tärkein elämämme asia on pelastus uskossa Jeesukseen Kristukseen. Tässä uskossa eläen saamme tänäänkin hoitaa niitä asioita, jotka meillä tällä hetkellä on. Ole siunattu!

tiistai 4. lokakuuta 2022

Pelastusvene

 


Eräässä tarinassa kaksi miestä on uppoavassa laivassa. Pelastusvene oli saatu vesille, mutta sinne päästäkseen täytyi hypätä mereen ja uida veneeseen. Toinen mies jätti matkatavaransa uppoavaan laivaan ja hyppäsi mereen. Hän ui veneen luo ja pelastui. Toinen miehistä epäröi. Hänellä oli arvokkaita matkatavaroita, joista hän ei halunnut luopua. Niinpä hän päätti ottaa matkalaukun mukaansa. Hän hyppäsi veteen laukun kanssa ja lähti uimaan kohti pelastusvenettä. Laukun paino kuitenkin veti hänet meren syvyyksiin ja hän hukkui.

Tämä kertomus kuvaa sitä, miten me saatamme olla niin kiintyneitä maallisiin asioihin, että emme halua luopua niistä edes pelastuksen takia. Tällaiset asiat voivat olla maallista omaisuutta tai asema yhteiskunnassa, mutta myös esimerkiksi ihmissuhteita. Joskus me joudumme luopumaan joistakin ihmissuhteista sen vuoksi, että nämä ihmiset eivät haluaa elää kanssamme, jos tunnustamme uskon Jeesukseen.

Tuollainen oma omaisuus voi olla myös hengellistä. Me voimme ajatella, että omalla hyvällä vaelluksellamme, toisten palvelemisella ja Jumalan kunnioittamisella on niin suuri merkitys, että niiden takia Jumala hyväksyy meidät ja pelastaa luokseen iankaikkiseen elämään. Tätä hengellistä omaa voi olla kaikkein vaikein huomata.

Raamattu kuitenkin korostaa, että pelastus on yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Roomalaiskirjeen luvussa 3 jakeissa 22-24 sanotaan: ”Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta, mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.”

Ihmisellä ei voi olla yhtä aikaa kahdenlaista vanhurskautta eli Jumalalle kelpaavuutta. Jos ihminen haluaa pitää kiinni omasta vanhurskaudestaan, hänen täytyy täyttää koko laki viimeistä piirtoa myöten. Jos hän suostuu luopumaan omastaan ja ottamaan vastaan syntien sovituksen ja pelastuksen Jeesuksen sovitusuhrin kautta, hän saa itselleen Jumalan vanhurskauden. Jeesuksen veri on ainut, joka tuo sovituksen ja se annetaan meille uskossa vastaanotettavaksi ilman ainuttakaan omaa tekoa. Meidän on annettava Pyhän Hengen vetää meidät Jeesus-pelastusveneeseen ilman ainoatakaan omaa tekoamme. Omat tekomme vievät meidät kadotukseen, mutta kun uskomme itsemme Jeesuksen varaan, me pelastumme. Aamen. 

perjantai 30. syyskuuta 2022

Kristuksen voima









Ympärillä on pelkoa liittyen niin moniin asioihin maailmassa ja ihmisten omassa elämässä. On pelkoa turvallisuuteen liittyen ja tulevaisuuteen liittyen. Ihmisen omat voimat eivät riitäkään. Ihmisen oma älykkyys ja taidot eivät riitäkään. Mihin olemmekaan elämässä turvautuneet niin kaikki tuntuu nyt menevän uusiksi. Eräässä laulussa lauletaan...Sinun varaasi kaiken laitan, täällä kestä ei mikään muu. Sinun kanssasi matkaa taitan, kunnes hämärä laskeutuu... Kristus kulkee vierelläsi ja antaa turvan ja voiman vaikeissakin tilanteissa.

Itselläni on läheisiä, jotka sairastavat vakavasti. Silloin elämää suunnitellaan uudelleen ja mietitään, miten selvitään ja jaksetaan ja mistä saa voimaa ja uskoa tulevaan, uskoa Kristukseen ja uskoa elämään Hänen kanssaan taivaassa kerran.  Silloinkin Kristus kulkee vierellä ja kuulee rukouksen ja huokauksen, kun käännymme Hänen puoleensa. Hän tietää jo mitä tarvitsemme ennen kuin olemme sitä Häneltä edes pyytäneet. Hän tuntee meidät ja tietää elämämme asiat. Hän rakastaa sinua juuri sellaisena kuin olet ja elämäntilanteesta huolimatta. Hän haluaa auttaa ja Hänellä on myös voima ja valta siihen.

Lueskelin Paavalin toista kirjettä Korinttilaisille ja sen lukuja 11 ja 12. Siellä Paavalikin kertoo, miten hän oli ollut erilaisissa vaaratilanteissa matkoillaan: meinannut hukkua ja ollut häntä huonosti kohtelevien ihmisten keskellä. Hän oli kärsinyt monin tavoin esim. nähnyt nälkää, raatanut ja valvonut paljon. Hän myös kantaa suurta huolta seurakunnistaan. Kaiken tämän jälkeen hän sanoo, että mieluiten kerskailee heikkoudestaan. Hän sai nähdä ihmeitä, kun selvisi vaikeuksistaan ja koki Jumalan voiman mutta silti hän ei halua kerskailla, ettei kukaan ajattelisi hänestä mitään enempää tai suurempaa kuin hän on. Hän on juuri heikkona voimakas. Rukouksessa Paavali oli ymmärtänyt, että Jeesuksen armo riittää ja voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Eräässä laulussakin sanotaan: Minun armossani on sinulle kylliksi sillä  voima tulee esiin heikkoudessa, se on Jumalan voima.

Monta kertaa on huomannutkin sen, että arvomaailma ja ajatusmaailma muuttuu vaikeuksien myötä. Silti ei kenellekään toivoisi vaikeuksia enempää kuin jaksaisi kantaa. Raskaissa elämäntilanteissa toivoisi, että apu olisi lähellä ja ettei kukaan jäisi yksin. Silti ihminen on usein yksin juuri silloin kun on vaikeaa. Ihmisten apu ei riitä ja ihmisten voimat ja kyvyt ovat vajavaisia. Juuri silloin usein laitamme kädet ristiin ja käännämme katseemme ylös kohti Kristusta, apu meille tulee Isältämme taivaasta. 

Sinun varaasi kaiken laitan täällä kestä ei mikään muu, Sinun kanssasi matkaa taitan kunnes hämärä laskeutuu....

 

sunnuntai 25. syyskuuta 2022

Jeesus on totuus

 


Armoa ja rauhaa kaikille rakkaille, ystäville ja blogin lukijoille. Meille kaikille armo ja rauha on se, mikä tulee Jeesukselta Kristukselta. Minua on tänään aivan erityisesti puhuttanut Johanneksen evankeliumin 4. luvun jakeiden 23-24 sanat: ”Tulee aika - ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Jumala on henki ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.”

Meistä jokainen ymmärtää sen, että meistä syntisistä ihmisistä ei löydy omasta puolestamme mitään totuutta, puhumattakaan henkeä. Ajattelen niin, että se henki ja totuus on Jeesus Kristus. Silloin kun me rukoilemme Jeesuksessa eli armoitettuina ja rukoillaan, että Jeesus hoitaa meitä ja Jeesus meitä armahtaa ja pyydetään asioita Jeesukselta, niin silloin me olemme siinä hengessä ja totuudessa. Meidän täytyy ystävät ymmärtää se, että me olemme rukouksessakin vajaita.

Tuula kirjoitti omassa blogitekstissään siitä, kun meidän ystävämme kulki lampun kanssa. Ensin hän kulki edessä ja silloin oli helppo kävellä siellä takana, kun valo oli edessä. Sitten kun tämä lampun kantaja halusi mennä meidän taaksemme, niin silloin me emme enää nähneetkään kulkea sillä polulla. Kun annamme Jumalan johdattaa tietämme, niin me näemme ja meillä on valkeus polullamme. Mutta heti, jos siihen tulee ihmisen oma ymmärrys ja sellainen ajatus, että minun täytyy myös jotain tehdä pelastukseni eteen, niin silloin siihen tulee ihmisen varjo eikä sillä polulla näe enää liikkua. Me emme näe enää elämän tietä.

Me saamme luottaa, että Jeesus hengessä ja totuudessa kuljettaa meidät taivaan kotiin riippumatta siitä, miltä meistä tuntuu. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja luotetaan Herran Jeesuksen Kristuksen armo, rauha ja totuus omaan elämäämme. Ollaan hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

lauantai 24. syyskuuta 2022

Elämän valkeus

 


Kuljin muutaman ystävän kanssa pimeällä pienen metsikön läpi. Meillä oli vain yksi taskulamppu. Aluksi lampun kantaja kulki etummaisena ja valaisi polun. Minä tulin joukon viimeisenä, mutta koska polku oli eteenpäin valaistu, oli viimeisenäkin helppo kulkea. Sitten tuo taskulampun kantaja ajatteli, että valaisisiko lamppu paremmin meidän kulkuamme, jos hän jättäytyisi viimeiseksi. Kun valo tuli nyt meidän takaamme, muuttui kulkeminen tosi haastavaksi, koska omat varjomme peittivät koko polun.

Tämän kokemuksen jälkeen minulle tuli mieleeni Psalmin 119 sanat: ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.” (jae 105) Raamatun sana ohjaa meidän kulkuamme ja kun se saa olla valaisemassa polkuamme, on matkan teko turvallista. Jos kuitenkin meidän omat ajatuksemme ja elämän haasteet tulevat Jumalan sanan eteen, muuttuu kulku vaikeaksi ja Jumalan tahto elämämme suhteen peittyy.

Jesajan kirjan 9. luvun alussa sanotaan: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus.” Tämä on ennustus tulevasta Messiaasta, Jeesuksesta. Jeesus on maailman valkeus. Hän ei ole pelkästään valo, sillä kun valoon tulee jokin valoa läpäisemätön kappale, niin sen taakse muodostuu varjo. Jeesus sen sijaan on valkeus, joka läpäisee kaiken. Hänessä ei ole mitään pimeyttä eikä mikään voi hänen valkeuttaan hämärtää. Täällä maan päällä me emme vielä pääse tuohon täydelliseen valkeuteen, vaan joudumme elämään kuoleman varjon maassa, jossa synti tuo varjonsa elämäämme. Kerran iankaikkisuudessa saamme sitten elää täydellisessä valkeudessa.

Jeesuksen pelastamina hän kuitenkin on meissä Pyhän Henkensä kautta. Kun me vaellamme tässä Jeesuksen valkeudessa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. (1. Joh. 1:7) Meissä itsessämme ei tuota valkeutta ole, vaan se tulee meihin Jeesuksesta. Eletään siis rakkaat uskonystävät Jeesuksen valkeudessa toinen toisiamme siunaten ja rakastaen ja uskotaan kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden. Jätetään tuomiovalta Jeesukselle, jolle se kuuluu, ja osoitetaan me toinen toisillemme sitä rakkautta, jonka Jeesus meille antaa. Kannustetaan ja rohkaistaan toinen toisiamme luottamaan Jeesuksen armoon ja siihen, että hän valaisee elämän polkumme ja vie meidät iankaikkiseen elämään. Aamen.

torstai 22. syyskuuta 2022

Muuttunut sydän

 


Jumalan armolla ja rauhalla haluan tervehtiä kaikkia rakkaita blogin lukijoita. Mietin tänään sellaista asiaa, kun olimme raamattupiirissä ja siellä keskustelussa tuli esiin ajatus, että kun Jeesus on meidät sovittanut ja antanut kaikki synnit anteeksi, niin silloin on tapahtunut sydämen ympärileikkaus. (Room. 2:29) Sitä ei saa aikaan laki, jolloin sydän olisi väkisin leikattu, vaan se on Jumalan rakkaus, joka on saanut ympärileikata sydämen. Tällainen sydän, jonka Pyhä Henki on saanut ympärileikata, tahtoo puhua siitä, kuinka Jeesus on antanut uuden elämän ja kuinka Jeesus on antanut kaikki syntini anteeksi.

Eräs piiriläinen puhui siitä, ettei sitten ole enää halua kertoa, mitä minä tein tai mitä jätin tekemättä, vaan mitä Jeesus teki ja Jumala teki minussa. Se antoi uuden mielen siihen, ettei enää yritä omia tekoja, omaa loputonta suota rämpiä, vaan Jeesus on antanut uuden elämän. Ajattelen niin, että se on juuri sitä oikeaa sydämen ympärileikkausta, kun me uskomme yksin armosta, ilman yhtään ainoaa omaa tekoa syntien sovituksen meidän omalle kohdalle.

Minä kehotankin kaikkia teitä ystäviä ja blogin lukijoita luottamaan siihen, että se sydämen ympärileikkaus, joka tapahtuu uskossa Jeesukseen, riittää. Se riittää, että me uskomme Jeesuksen armon omalle kohdallemme. Me voimme lopettaa kaikenlaisen omista yrityksistä kertomisen ja luottaa Jeesuksen armoon. Uskotaan ystävät tänä päivänäkin kaikki meidän synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja muistetaan se, että ei ole niin suurta syntiä, ettemme sitä saisi anteeksi. Aamen.

lauantai 17. syyskuuta 2022

Siunaamisen tärkeys

 


Olen viime aikoina joutunut kokemaan mitä on, kun joku häiritsee jatkuvasti Jeesuksen tähden. Julkaisemme näitä blogikirjoituksia joka päivä aamuhartaustekstiksi itse ylläpitämässämme Facebook-ryhmässä. Facebookissa on periaatteessa kristillisyys sallittua ja siellä on paljon kristillisiä ryhmiä. Joku on kuitenkin ottanut minut silmätikukseen ja ilmiantaa lähes kaikki julkaisuni Facebookille yhteisönormien vastaisena ja sen seurauksena ne poistetaan.

Vuorisaarnan aluksi (Matt. 5: 3-12) Jeesus puhuu siitä, millaisia hänen seuraajansa ovat. Olemme tottuneet sanomaan tätä jaksoa autuaaksi julistukseksi. Viimeisessä noista sanotaan: ”Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa.” Minun kokemani vaino on varmasti lievimmästä päästä, mutta koen sen raskaana sen vuoksi, että se estää minua julistamasta evankeliumia Jeesuksesta. Kuitenkin koen, että minulle on annettu juuri tämä blogin kirjoittaminen Jeesuksen pelastustyöstä kertomisen kanavaksi.

Elämme aikaa, jolloin Jeesus on monille kirosana. On luvallista uskoa mihin kukin haluaa, kunhan se ei ole Jeesus. Tästä seuraa, että Jeesuksesta julkisesti todistava joutuu tavalla tai toisella vainotuksi. Roomalaiskirjeen 12. luvussa kerrotaan, millaista kristityn elämän tulisi olla. Siellä on meille myös tällainen ohje: ”Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko.” (jae 14)

Olen miettinyt viime päivinä paljon tuota ohjetta. Kun kiroamme jotain ihmistä, samalla myrkytämme omaa mieltämme. Kiroamalla vastustaja on saanut voiton. Sen sijaan jos pystymme siunaamaan vainoojiamme, silloin Pyhä Henki vaikuttaa meissä. Hän pitää mielemme Jeesukseen suunnattuna eikä tuo paha saa meissä valtaa.

Jeesus on luvannut olla omiensa kanssa kaikki päivät maailman loppuun asti. Hän tietää, mitä me joudumme täällä maanpäällisellä matkallamme kokemaan, mutta kaikessa hän on meidän kanssamme. Vainonkin keskellä me saamme luottaa siihen, että Jeesus on sovittanut syntimme. Julistetaan siis tätä ilosanomaa rohkeasti niin kauan kuin meillä siihen aikaa on. Siunausta elämäänne rakkaat uskon ystävät.

perjantai 16. syyskuuta 2022

Sana jokaiselle päivälle

 


Armoa ja rauhaa kaikille rakkaille blogin lukijoille. On taas tullut se aika vuodesta, jolloin illat alkavat pimentyä ja luonnossa kuolleet lehdet putoavat ja yksi kesä on taas ohitse. Joillekin ihmisille syksy on synkeää aikaa ja toiset taas nauttivat siitä. Minulle henkilökohtaisesti syksy on aina ollut kaihon aikaa, kun hyvä kesä ja hienot kesäkelit ovat ohitse. Kuitenkin kun ikää on tullut lisää, niin ymmärtää, että syksyn ja talven jälkeen tulee aina uusi kevät ja kesä vuoden kulun mukaan.

Tänään ajattelin puhua sellaisesta asiasta, kun Jeesus ruokki viidellä leivällä ja kahdella kalalla 5000 miestä ja lisäksi naisia ja lapsia. Tässä oli kyseessä juutalaista väestöä. Minulle on tullut sellainen ajatus, että nämä viisi leipää kuvaa Mooseksen viittä kirjaa ja kaksi kalaa kertoo vanhasta ja uudesta testamentista. Kokonaisuutena ajattelen, että kun Jeesus ruokki sellaisen määrän ihmisiä ja kun siitä jäi vielä tähteeksi 12 vakallista ruokaa, niin se kertoo ns. 12 apostolin opetuksesta, joka on jäänyt meille jälkipolville. Se kertoo siitä, kuinka Jumalan sana on täydellinen ja me saamme luottaa armoon tänä päivänäkin.

Raamatussa kerrotaan myös toisesta ruokkimisihmeestä, jossa Jeesus ruokki 4000 pakanakansoihin kuuluvaa ihmistä seitsemällä leivällä. Ajattelen, että ne ovat ne neljä evankeliumia, jotka Raamattuun on kirjoitettu. Jumalan sana on täydellinen ja se sana on niin vahva, että se riittää koko maailmalle jokaisena päivänä. Jumalan sana pitää eikä hän niin sanotusti sanojansa syö.

Nyt kuningatar Elisabetin kuoleman yhteydessä on tullut esille sateenkaari. Jumala on laittanut sateenkaaren liittonsa merkiksi. Aina kun me näemme sateenkaaren, on se merkki siitä, että Jumala ei ole hylännyt meitä ihmisiä, vaan hän pitää liittonsa meidän kanssamme. Uusi liitto minun veressäni, niin kuin ehtoollisen asetussanoissa sanotaan, on siinä, kun me uskomme Jeesuksen sovintotyön omalle kohdallemme, silloin me olemme jo sisällä taivaan kodissa, me olemme sisällä Jeesuksessa eikä meissä ei ole kadotusta.

Rakkaat ystävät, haluan sanoa sinulle, joka tänä päivänä epäilet tai et ole vielä saanut uskoa sydämeesi, niin haluan sanoa, että Jeesus on juuri sinun ja minun puolesta kuollut ja me saamme uskoa, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Me saamme olla hyvässä turvassa ja luottaa, että Raamatun sana on tänä päivänäkin totta. Jeesus on tullut ja pelastanut jokaisen, joka häneen turvaa. Me saamme luottaa armon omalle kohdallemme ja olla hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

maanantai 12. syyskuuta 2022

Jeesus puhdistaa

 


Minua tuli netissä vastaan tuo kuva, jonka olen tähän blogitekstiin liittänyt. Se esittää lapsen riemua, kun saa hyppiä vesilammikoissa tai istua kuralammikkoon. Me aikuiset yleensä koetamme pitää itsemme siisteinä, mutta lapselle se ei ole oleellista. Hän elää iloiten ja luottaa siihen, että aikuinen huolehtii hänen puhdistamisestaan.

Tuo kuva jäi mieleeni ja se alkoi puhua minulle meistä ihmisistä. Tässä elämässä me likaamme itsemme monenlaisilla asioilla. Jos tuo likaantuminen on ulkoista, siitä selviää pesemällä ja sen osaamme tehdä ihan itse. Me likaannumme kuitenkin jatkuvasti myös sisäisesti. Syntiinlangenneina kaikki ihmiset ovat likaisia. Me olemme ahneita, itsekkäitä, rakkaudettomia, ylpeitä ja kateellisia. Ja nämäkin ovat vain esimerkkejä niistä huonoista ominaisuuksista, joita meillä jokaisella on. Nämä vahingoittavat ihmissuhteitamme ja tekevät sekä omasta elämästämme että lähimmäistemme elämästä vaikeaa. Ne ovat sitä elämämme osaa, jonka haluaisimme mahdollisimman tarkasti piilottaa ja leikkiä, ettei meissä tuollaista likaa ole.

Ainut mahdollisuus puhdistua on, että tunnistaa itsessään nuo asiat ja tunnustaa ne syntinä. Kokonaan emme tässä elämässä niistä eroon pääse, mutta tunnustaminen antaa mahdollisuuden kasvuun. Tuon oman sisäisen likaisuutensa kohtaaminen ilman Jeesuksen armoa on usein tosi raskasta. Kun Pyhä Henki alkaa herättää synnintuntoa, ihminen tajuaa syntisyytensä ja alkaa koettaa puhdistaa itseään. Pyhän Hengen työtä on myös se, että ihminen tajuaa mahdottomuutensa kelvata Jumalalle omilla teoillaan. Silloin Pyhä Henki alkaa kirkastaa Jeesusta ja sitä, että Jeesus on kuollut hänenkin syntiensä puolesta ja Jeesus pesee hänet verellään puhtaaksi.

Kun me tämän syntien anteeksiantamuksen saamme vastaanottaa, siitä seuraa valtava ilo ja riemu. Edelleen me likaannumme monella tavalla, mutta meidän ei tarvitse enää peitellä sitä, vaan saamme aina mennä Jeesuksen luo puhdistettavaksi. Raamatussa luvataan: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1. Joh. 1:9) Ollaan siis tänäänkin iloisella mielellä ja uskotaan kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden. Pyhä Henki auttaa ja opettaa meitä ja kuljettaa meidät tämän elämän läpi iankaikkiseen elämään.

keskiviikko 7. syyskuuta 2022

Jumalan voima

 


Me kaikki tiedämme, mitä on dynamiitti ja mitä se saa aikaan. Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa Paavali käyttää tuota dynamiitti-sanaa, kun hän puhuu Jumalan voimasta: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat” (Room. 1:16).

Evankeliumi on Jumalan dynamiittia. Jeesus on Jumalan dynamiitti ja Hän tuo pelastuksen jokaiselle, joka uskoo Jeesuksen sovittaneen hänen syntinsä Golgatan ristillä. Tätä miettiessäni minulle tuli mieleen vanha mainos, jossa pesuaine räjäyttää lian pois. Kun saamme vastaanottaa pelastuksen Jeesuksessa, se räjäyttää meistä synnin pois. Mutta ihan niin kuin tuo pesty lattiakin likaantuu uudelleen, niin myös me likaannumme synnistä uudelleen sen jälkeenkin, kun Jeesus on pessyt meidät puhtaiksi. Me saamme kuitenkin aina mennä Jeesuksen luo puhdistettavaksi. Hänen sovintokuolemansa kattaa kaikki maailman synnit, niin myös meidän kaikki tulevatkin synnit.

Paavali sanoo, ettei hän häpeä evankeliumia. Ristinkuolema oli häpeällisin rangaistus, jota tuohon aikaan käytettiin eivätkä kunnialliset ihmiset halunneet siitä ikinä puhua. Nyt meidän pelastuksemme on tässä häpeällisessä kuolemassa, jonka Jeesus on kärsinyt meidän puolestamme. Meidän nykyihmisten on vaikea ymmärtää sitä häpeän suuruutta, joka Jeesuksen kuolin tapaan liittyi. Silti saatamme vältellä ihmisten edessä kristityksi tunnustautumista.

 Ajattelen, että meidän olisi hyvä opetella tuo Raamatun kohta ulkoa. Jos joudumme tilanteeseen, jossa on vaikea tunnustaa Jeesusta, niin silloin muistamme, että Jeesus on Jumalan voima, dynamiitti. Tuo voima ei ole meissä itsessämme vaan Jeesuksessa. Meistä itsestämme ei tarvitse löytyä voimaa, vaan saamme käyttöömme Jumalan voiman ja se riittää kaikkeen. Ollaan siis ystävät turvallisella mielellä. Jeesus on sovittanut syntimme ja hänen voimansa riittää viemään meidät iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä.

lauantai 3. syyskuuta 2022

Ilosanoma

 


Armoa ja rauhaa rakkaat blogin lukijat. Keskustelin tässä erään kristityn ystävän kanssa. Hän sanoi, että olisi varmaan aiheellista kirjoittaa siitä, mitä sana evankeliumi tarkoittaa. Sana evankeliumi tarkoittaa hyvää sanomaa tai ilosanomaa. Alun perin evankeliumi sanaa on käytetty siinä tilanteessa, kun miehet ovat olleet sodassa ja sitten kun sota on voitettu, kyliin on tullut ensimmäisenä tiedon tuojat, evankeliumin tuojat, jotka ovat kertoneet, että sota on päättynyt.

Ajattelen niin, että myös meille uskoville, kun puhutaan neljästä evankeliumista ja puhutaan siitä, että meidän tulee viedä evankeliumia eteenpäin, niin se on juuri tämä ilosanoma siitä, että Jeesus on voittanut kuoleman. Jeesus on pessyt meidän synnit pois. Meillä ei ole Jumalan edessä enää syntitaakkaa, vaan me olemme puhtaat niin kuin valkeat lakanat.

Se on aivan valtava ilosanoma, että Jeesus on voittanut kuoleman. Kun me kerran siirrymme ajasta ikuisuuteen, me emme mene minnekään tuntemattomaan paikkaan, vaan me menemme taivaan kotiin. Se on aivan samoin kuin meidän normaali syntymämme on ollut täällä. Kun me kerran kuolemme täältä pois, me pääsemme taivaan kotiin. Jeesuksen pelastamina meidän elämämme jatkuu siellä, missä ei enää ole vaivaa eikä tuskaa, niin kuin tässä ajassa tuppaa olemaan.

Voiko meillä ystävät olla hienompaa ja parempaa evankeliumia eli ilosanomaa kuin mitä meillä on Raamattuun kirjoitettu. Sen tähden ystävät nautitaan tänä päivänäkin evankeliumin sanomasta ja nautitaan siitä, että juuri sinä ja minä saadaan iloita voitosta. Tänä hetkenäkin me saamme uskoa, että meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden ja me olemme taivaskansalaisia jo täällä ajassa. Kun me uskomme Jeesuksen sovintotyön omalle kohdalle, me olemme silloin jo sisällä Jeesuksessa. Se on juuri se salaisuus, että me emme enää roiku missään ulkona ja epätietoisuudessa. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

torstai 1. syyskuuta 2022

Onko johdatus totta?

 


Toisinaan on sellainen olo, että kaikki asiat tuntuvat kaatuvan päälle yhtä aikaa. Ratkaistavia asioita, joista osa on hyvinkin vaikeita, on paljon, ja lisäksi on murhetta tulevaisuudestakin. Tämä tunne on varmasti monelle meistä tuttu. Silloin kristittynä tulee helposti mieleen, että missä olet Herra, miksi et auta.

Yksi kristinuskon perustavanlaatuisia totuuksia on Jumalan johdatus. Johdatukseen on helppo uskoa silloin, kun kaikki menee niin kuin olemme suunnitelleet ja toivoneet. Mutta sitten kun elämään tulee isoja vastoinkäymisiä ja varsinkin kun joudumme sellaisen epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi, jota emme ole itse millään tavalla aiheuttaneet, on johdatukseen luottaminen todella vaikeaa.

Usein kuulee sellaista opetusta, että uskoa seuraa maallinen menestys. Ja jos tätä maallista hyvinvointia ei tule, täytyy kilvoitella päästäkseen synnistä eroon, niin sitten usko alkaa näkyä. Tällainen opetus ei ole Raamatun mukaista. Jokainen, joka on saanut syntinsä anteeksi Jeesuksen sovintokuoleman kautta, on pelastettu. Ja jokainen Jeesuksen pelastama elää elämänsä Jumalan johdatuksessa, vaikka inhimillisesti ei siltä tuntuisikaan.

Me ihmiset olemme sellaisia, että haluaisimme ymmärtää kaiken. Jumalan johdatus on kuitenkin suurelta osin salaisuus eikä noudata meidän ihmisten mittapuuta. Jesajan kirjan luvussa 55 sanotaan: ”Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.” (jakeet 8-9) Tähän meidän täytyy tyytyä, vaikka se on usein vaikeaa.

Jumalan johdatuksen tärkein asia on, että hän kuljettaa meidät tämän elämän läpi iankaikkiseen elämään. Syntien anteeksiantamus Jeesuksen veressä riittää. Elämä voi olla täynnä suurta ahdinkoa, mutta silti kaikessa me saamme luottaa siihen, että Jeesus on sovittanut meidän syntimme eikä anna meidän joutua hukkaan. Aamen.

sunnuntai 28. elokuuta 2022

Missä rauhasi on?

 


Jumalan rauhalla ja armolla haluan tervehtiä ihan jokaista blogin lukijaa. Tänään luimme Luukkaan evankeliumin kohtaa, jossa Jeesus itkee Jerusalemin kohtaloa. Sen luvussa 19 jakeissa 41-42 sanotaan: ”Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi: ”Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinulta kätketty.” Tämä on hyvin puhutteleva paikka ja ajattelen, että Jeesus tänä päivänäkin katsoo meitä, missä meidän turvamme on. Jeesus katsoo sinua ja minua, missä meillä on turva.

Tämä turva -sana on alkutekstissä sama sana kuin ’shalom’, joka tarkoittaa Jumalan rauhaa. Se on sitä rauhaa, joka tulee Jumalasta. Tässä voitaisiinkin kysyä, missä sinun rauhasi on. Meille kristityille on myös hyvä muistuttaa, missä meidän rauhamme ja turvamme on. Se pitäisi olla ja on Jeesuksessa Kristuksessa. Me oikeastaan emme voi mihinkään muuhun rauhaamme perustaa kuin siihen, että Jeesus on sinun ja minun synnit pessyt pois ja siihen me saamme turvata.

Myös ihan näin maallisessa mielessä me kristityt saamme luottaa tämän ajallisen elämämme Jumalan käsiin ja ajatella niin, että Jumala meitä ohjaa. Jumala antaa täällä ajassa myös koettelemuksia ja vaikeita aikoja, sairautta, taloudellisia vaikeuksia ja monenlaista voi olla, mutta se on kuitenkin vain ajallista ja hetkellistä. Kun me ymmärrämme iankaikkisen näkökulman eli sen, että kerran taivaan kodissa me saamme iloita siitä, että meidän synnit on pesty pois ja saamme ikuisuuden viettää taivaan kodissa. Se on paljon suurempi kuin tämä lyhyt aika, joka meille on tänne maan päälle annettu. Minä juuri tänään mietin sitä, kun aikoinaan aloitin oman koulutieni, kuinka siitä on pitkä aika, mutta toisaalta se on kuitenkin valtavan lyhyt.

Kyllä se niin on, ettei meillä täällä ajassa ole muuta turvaa kuin Jeesus. Kun me Jeesuksen kanssa kuljemme ja luotamme häneen ja hakeudumme seurakuntayhteyteen, niin sieltä saamme kanssamatkustajia taivaan tielle ja he tulevat myös meille avuksi tällä matkalla ja lohduttamaan meitä. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna ja luotetaan siihen, että rauha ja turva on meille Jumalassa, ja uskotaan kaikki syntimme anteeksi. Aamen. 

torstai 25. elokuuta 2022

Varjelusta teillesi









 Asiat eivät useinkaan mene niinkuin etukäteen luuli tai suunnitteli. Olemme jo toki opineet, että muutoksia ja peruutuksia tulee ja muutenkin on joskus vaikeaa suunnitella mitään. Pitääkö sitten suunnitella niin paljon vai voisiko antaa Jeesuksen johdatuksen viedä elämää? Jeesus johdattaa elämää joka tapauksessa ja huolehtii, että kaikki menee niin kuin on tarkoitettukin. Minulle tämä on vaikeaa, sillä mielelläni järjestelen ja suunnittelen asioita etukäteen, jotta ne olisi hallinnassa ja tietäisin mitä tapahtuu. Nyt olen kuitenkin vähän oppinut siihen, että en enää niin paljon huolehdi ja murehdi. Olen oppinut edes vähän luottamaan Jeesuksen huolenpitoon ja johdatukseen elämässä.

Psalmissa 141 pyydetään (jae 1): Herra, minä huudan sinua! Riennä avukseni, kuule ääneni, kun sinua huudan! Jakeessa 8 toivotaan: Herra, minun silmäni katsovat sinuun, sinuun minä turvaan. Älä jätä minua suojaa vaille! 

Elämän ja maailman arvaamattomuus ja ihmisten pahuus on kyllä tullut meille tietoon kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu. Voiko siitä huolimatta uskoa ja luottaa Jumalan huolenpitoon ja rakkauteen? Häneen on voinut luottaa aina ja voi edelleen. Raamattu kertoo Jumalan läsnäolosta ja johdatuksesta kautta aikojen. Raamatun sanat avaavat meille uuden maailman ja mahdollisuuden uuteen elämään Jumalan lähellä. Psalmin kirjoittaja pyysi apua huutaen, mutta Jumala kuulee, vaikka pyytäisit apua kuiskaten.

Tänä kesänä oli ensimmäinen kerta, kun emme olleetkaan suunnitelleet mitään loman ajaksi ja se tuntui hyvältä. Pian niitä suunnitelmia lyhyellä tähtäimellä alkoikin tulla ja lopulta kävi niin, että loma oli täynnä tapahtumia ja kohtaamisia. Kaikki olikin lahjoja ja yllätyksiä Isältä taivaasta. Niin minä sen koen. Myös varjelusta matkantekoon saimme kokea. Kiitosmieli saa vallan: kiitos, Jeesus, kesästä, jonka saimme ja kiitos, että olet rinnalla auttamassa myös hädän hetkellä ja kun on vaikeaa. 

sunnuntai 21. elokuuta 2022

Kasvu

 


Tänä aamuna, kun näin ikkunasta pihakuusen, mieleeni nousi elävästi, miltä se näyttää keväällä. Uudet neulaset loistavat tuuheina ja vaalean vihreinä. Myös uudet kävyt ovat alkaneet kehittyä. Ensin ne ovat punertavia ja terhakkaasti pystyssä. Kesän mittaan ne muuttuvat vihreiksi ja kääntyvät roikkumaan alaspäin. Nyt näin loppukesällä ne ovat jo muuttuneet ruskehtaviksi ja kaikkien neulasten väri on tumman vihreä. Käpyjen sisällä kehittyvät siemenet, jotka ovat tärkeää ravintoa monille eläimille, ja ensi vuonna ne ovat valmiita myös kasvattamaan uusia taimia.

Tuo kuva alkoi puhua minulle kristityn elämästä. Uudet versot voisivat kuvata sitä, kun joku Raamatun sanan kohta on avautunut meille ja se tulee osaksi meitä. Kävyt voisivat taas olla meissä näkyvää Hengen hedelmää. Tuon hedelmän kasvaminen vaatii kuitenkin aikaa. Kun saamme vastaanottaa syntien sovituksen Jeesuksessa, emme muutu synnittömiksi, vaan olemme edelleen itsekkäitä, rauhattomia, kärsimättömiä ja epäystävällisiä. Silti me Jeesuksen pelastamina haluamme toimia Jumalan tahdon mukaan ja saamme kasvaa myös ihmisinä. Jumalan lapsena olemme saaneet Pyhän Hengen, ja Hän alkaa kasvattaa meissä hedelmää: rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, lempeyttä ja itsehillintää. (Gal 5: 22-23)

Tämän hedelmän kasvaminen ei tapahdu hetkessä ja usein sen kypsyminen sisältää monenlaisia vastoinkäymisiä. Jos ajatellaan vaikka kärsivällisyyttä. Kärsivällisyytemme kasvaa vain siten, että joudumme tilanteisiin, joissa meiltä vaaditaan enemmän kärsivällisyyttä kuin meillä on. Tuollaisessa tilanteessa usein ensin hermostumme tai lannistumme. Pyhän Hengen voimalla me kuitenkin jaksamme eteenpäin ja lopulta tuokin asia menee ohi ja saamme huomata, miten kärsivällisyytemme lisääntyi hitusen verran.

Kuusen kasvu kestää kymmeniä vuosia ja samoin mekin saamme kasvaa koko elämämme ajan Pyhän Hengen hoidossa. Tämän kasvun tukena meillä on Jumalan sana, ehtoollinen, rukous ja uskovien yhteys. Meidän ei tarvitse lannistua epäonnistumisista, vaan saamme aina pyytää syntejämme anteeksi ja myös uskoa ne anteeksi saaduiksi Jeesuksen tähden. Ole turvallisella mielellä. Pyhä Henki on kanssamme koko tämän maan päällisen elämämme ajan ja pitää meidät kiinni Jeesuksessa.

torstai 18. elokuuta 2022

Herra varjelee askeleesi

 


Armon ja rauhan tervehdys kaikille rakkaille blogin lukijoille. Tänään mielessäni on ollut sellainen asia kuin varjelus. Se kuinka Jumala meitä varjelee monenlaisilta onnettomuuksilta. Kerron tässä alkuun muutaman päivän takaisen tapahtuman. Olimme vaimoni kanssa tulossa Tampereelta hakemasta toista autoa ja siksi olimme kahdella autolla liikenteessä. Oli jo hämärä ilta ja vaimo ajoi edelläni. Matkan varrella näimme todella paljon peuroja.

Sitten vaimo ajoi erään peltoaukealla olevan talon kohdalla ja näin kuinka aivan valtavan kokoinen hirvi tuli Tuulan autoa kohti ja sen perässä vasa. Ajattelin siinä kauhuissani, että nyt tulee törmäys. Mutta kuin ihmeen kaupalla juuri ennen törmäämistä hirvi hyppäsi takaisin sitä taloa kohti ja vasa juoksi talon pihaan. Kun tulimme kotiin, kysyin Tuulalta, huomasiko hän, miten oli varjeltunut vakavalta kolarilta. Olin aivan varma, että Tuula oli hirven huomannut, mutta hän sanoikin, ettei ollut huomannut mitään.

Tästä minulle tuli mieleeni sellainen asia, miten meitä täällä elämässä suojellaan ja varjellaan. Psalmi 121 puhuu siitä, että Herra on meidän varjelijamme. Se päättyy sanoihin: ”Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina.” Me emme todellakaan tiedä kaikkia onnettomuuksia ja pahoja asioita, joilta Herra meidät varjelee. Jumalan suojelusta ja varjelusta on se, ettei Tuula törmännyt siihen hirveen. Näitä vastaavia tilanteita meillä on elämässä koko ajan, joista me emme tiedä mitään, mutta joissa Jumala meitä varjelee. Jeesus on sanonut, että meidän jokainen hiuskarvammekin on laskettu. (Matt. 20:30) Meidän ei siis tarvitse pelätä.

Tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö me voisi joutua onnettomuuteen. Kyllä kristitylle voi tapahtua pahoja asioita eikä se ole millään tavalla hänen uskostaan kiinni. Silti me saamme luottaa siihen, että onnettomuuksissa ja muissa vastoinkäymisissäkin Jumala huolehtii meistä. Jeesus syntyi maailmaan ennen kaikkea sovittamaan meidän syntimme ja hän varjelee meidät iankaikkiseen elämään. Me saamme uskoa tänäänkin itsemme armosta autuaaksi ja luottaa siihen, että Jeesus ei meitä viimeisenä päivänäkään jätä. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

sunnuntai 14. elokuuta 2022

Jeesus - elämämme lähde

 


”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.” (Snl. 3:5-6) Nämä sanat minulla on jo kauan ollut tapana kirjoittaa nuoren onnittelukorttiin, kun hän pääsee ylioppilaaksi tai valmistuu ammattiin. Samalla tavalla se on meille kaikille tärkeä ohje.

Me kristityt elämme täällä maailmassa samojen lainalaisuuksien alla kuin muutkin ihmiset. Joudumme kokemaan samat epäoikeudenmukaisuudet ja toimeentulovaikeudet kuin muutkin. Silti meidän tilanteemme on erilainen. Me saamme aina kääntyä rakastavan Isän puoleen ja rukoilla häneltä ymmärrystä elämämme ratkaisuihin. Paikallemme emme voi jäädä, vaan saamme luottaa siihen, että Jumala viitoittaa meille oikean tien ja vie meidät lopulta perille iankaikkiseen elämään.

Tuossa Raamatunkohdassa kehotetaan turvaamaan koko sydämestämme Herraan. Luvussa 4 jakeessa 23 sanotaan: ”Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämäsi lähde.” Meidän koko elämämme lähde on Jeesus. Jeesus on sovittanut syntimme ja uskomalla tuon syntien sovituksen itsellemme saamme olla turvassa. Tapahtui elämässämme mitä tahansa ja vaikka ongelmia tulisi jatkuvasti lisää, niin ne eivät vaikuta elämämme lähteeseen, Jeesukseen. Hän virvoittaa meitä ja johtaa tämän elämän läpi.

Meidän yhteiskunnassamme ja valitettavasti myös kristillisyydessä Jeesuksen sovintotyön rinnalle ja tilalle on tuotu monenlaisia muita uskomuksia. Ihmisten sydämet on vallannut joku muu kuin Jeesus. Me epäonnistumme usein ihmissuhteissamme ja maallisten asioiden hoitamisessa. Näissä asioissa meidän täytyy koettaa oppia virheistämme. Mutta jos päästämme sydämemme valtiaaksi jonkun muun kuin Jeesuksen, niin se vie meidät kadotukseen. Varjellaan siis sydämemme ja ajatuksemme Jeesuksessa Kristuksessa ja luotetaan siihen, että hän vie meidät perille iankaikkiseen elämään.