Anteeksiantaminen

Tänään haluan kirjoittaa sinulle ystäväni anteeksiantamisesta. Koko kristinusko perustuu siihen, että Jeesus on sovittanut meidän syntimme Golgatan ristillä. Tämän syntien sovituksen, anteeksiantamisen, perusteella meillä on iankaikkinen elämä. Emme voi omalla toiminnallamme, vaikka se olisi kuinka esimerkillistä, parannella Jeesuksessa olevaa pelastusta millään tavalla. Päinvastoin, jos yritämme siihen omilla teoillamme vaikuttaa, meidän täytyy täyttää koko laki, emmekä silloin tarvitse Jeesusta.

Jeesuksen tähden olemme saaneet kaikki syntimme anteeksi. Nyt haluan kuitenkin kirjoittaa siitä anteeksiantamisesta, mitä me täällä ihmisinä toinen toisillemme teemme. Toisinaan anteeksiantamisesta tehdään valtava taakka, kun sanotaan, että pelastuksesi on riippuvainen siitä, että annatko läheisillesi anteeksi. Me olemme kuitenkin anteeksiantamisessakin täysin vajaita. Ei meistä kukaan pysty siinäkään asiassa täydellisyyteen eikä edes lähelle sitä. Miten se siis voisi olla pelastuksemme ehto? Saamme omassa anteeksiantamattomuudessammekin turvautua täysin Jeesuksen sovintotyöhön. Se riittää aina ja kaikissa tilanteissa.

Anteeksiantaminen on silti tärkeä asia. Oletko ajatellut, että antamalla toiselle anteeksi, annat lahjan itsellesi. Usein anteeksiantamisen vaikeus tulee siitä, ettemme ymmärrä, mitä anteeksiantaminen tarkoittaa. Anteeksianto merkitsee sitä, että luovun oikeudestani tuomita, rangaista tai kostaa väärintekijälle. Mutta anteeksianto ei tarkoita väärän teon julistamista oikeaksi. Se ei ole vääryyden kieltämistä, mitätöimistä tai vähättelyä. Väärä teko pysyy juuri niin vääränä kuin se on, mutta teon tekijä armahdetaan. Juuri siksi annetaan anteeksi, että vääryys on tapahtunut. Ja tässä me usein ajattelemme väärin. Ajattelemme, että anteeksiantaminen jotenkin oikeuttaisi väärän teon, mutta sitä se ei tee. Anteeksiantaminen ei välttämättä vaikuta väärintekijään yhtään mitenkään. Hän saattaa olla kuollut tai et ole hänen kanssaan missään tekemisissä, mutta sinulle itsellesi anteeksiantaminen on tärkeää. Se vaikuttaa siihen, millaista sinun oma elämäsi on, ja siksi anteeksiantaminen on kuin lahja itsellesi. Mitä vaikeammasta asiasta on kyse, sitä pidempi prosessi anteeksiantaminen on. Yksin emme siihen useinkaan pysty, vaan tarvitsemme Pyhän Hengen apua. Ole siis ystäväni levollisella mielellä. Jeesus on sinun pelastajasi, vaikka kävisit raskaita prosesseja anteeksiantamisen kanssa. Hän ei sinua hylkää minkään asian tähden. Jää Herran rauhaan.

Kasvun mahdollisuus

Jokainen hetki on tärkeä, Jokainen päivä on mahdollisuus. Annanko tilaa ja aikaa kasvulle? Saanko riittävästi ravintoa, oikeanlaista?

Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus, jos vain huomaan sen. Myös usko tarvitsee mahdollisuuden kasvuun. Se ei pysy elossa ilman ravintoa. Jumalan sana Raamatussa on ravintoa sielullemme. Emme elä pelkästään leivästä vaan Jumalan sanasta. Tämän voi huomata siitä, kun välillä on väsynyt ja voimaton ja Raamatun luvun ja rukouksen jälkeen saa rauhallisen, hyvän olon, jopa ilon.

Minä voin valita mihin aikaani käytän ja annanko uskon kasvulle mahdollisuuden ja riittävästi ravintoa. Välillä kohtaaminen ihmisen kanssa, joka jotenkin viestittää Jeesuksen rakkautta, antaa aivan uutta virtaa. Nämä tilanteet voivat yllättäen olla sellaisia, jollaisiksi itse en niitä olisi kuvitellut. Toisaalta, eikö kaikki kohtaamiset voisi olla tärkeitä?

Jeesukselle jokaisen ihmisen kohtaaminen oli tärkeää. Hänelle jokainen ihminen on ja oli tärkeä, rakas. Juuri tuo Jeesuksen rakkaus on paras ja ainut kasvualusta uskolle. Kunhan vain annan hänen ravita jokaista päivääni enkä kuluta aikaani kaikkeen sellaiseen, joka vie minua kauemmas Hänestä. Hän antaa virkistävää vettä, joka on Hänen sanansa kautta tulevia siunauksia elämään. Jeesus tarjoaa lähteestä vettä, jotta virkoaisimme eloon eikä meillä enää olisi jano vaan iankaikkinen ilo, tulevaisuus ja toivo. Meidän tehtävämme tässä on antaa hänelle mahdollisuus eli pysähtyä kuulemaan ja ehkä rukoilemaan, Jeesus auta, tässä olen. Hän haluaa lahjoittaa meille elämän.

Virkistävää kevättä.

Kallisarvoinen aarre

Oletko koskaan ajatellut, että sinä olet Jumalan aarre. Olet vieläpä niin kallisarvoinen aarre, että Jeesus halusi maksaa sinusta täyden hinnan. Hän ei tinkinyt hinnasta tippaakaan, vaan antoi kaiken, mitä Hänellä oli. Hän antoi henkensä saadakseen sinut omakseen.

Toisinaan opetetaan, että me olemme niitä, jotka ovat löytäneet aarteen, Jeesuksen, ja meidän täytyy mennä ja antaa kaikki, mitä meillä on, että saisimme tuon aarteen omaksemme. Tällä tavalla ajatellessa koko asia kääntyy päälaelleen. Silloin minusta tulee se, joka on keskeinen asia uskon syntymisessä ja sen säilymisessä. Vastuu pelastuksesta siirtyisi Jeesukselta minulle. Olenko minä siis Jumala? Onneksi asia ei ole noin.

Jumala loi minut omakseen jo aikojen alussa, mutta synnin seurauksena jouduin Saatanan valtaan ja Jumala joutui ostamaan omansa takaisin. Hän rakastaa minua kuitenkin niin paljon, että Hän halusi sen tehdä. Sen vuoksi Isä lähetti ainoa Poikansa maailmaan sovittamaan koko ihmiskunnan synnin ja ostamaan ihmiset takaisin Jumalalle. Hinta oli korkea. Ainoa maksu, joka syntien sovittamisesta kelpasi, oli synnittömän henki. Miksi sitten tämä oli ainoa maksu, jolla aarteen voi itselleen lunastaa? Raamatussa on vastaus tähänkin kysymykseen. Synnistä seuraa kuolema. Synnin seurauksen eli kuoleman voi voittaa vain synnittömyydellä. Meistä kukaan, ei yksikään ihminen, ei edes se paras ja kunnollisin, eikä edes pieni lapsi, ole synnitön. Meistä ei siis kenestäkään ole synnin voittajaksi. Me emme voi ostaa aarretta itsellemme. Vain Jeesus yksin voi synnittömänä sen tehdä. Vain Hän pystyi voittamaan synnin vallan antamalla henkensä lunnaiksi ihmisen edestä.

Sinä ja minä olemme siis niin kallisarvoisia aarteita Isälle, että Hän lähetti ainoan Poikansa ostamaan meidät itselleen ja hintana oli Poika itse. Usko Jeesus omaksi Vapahtajaksesi, syntiesi sovittajaksi, niin tänäkin päivänä saat jäädä siihen luottamukseen, että Jeesus on sinut Isälle ostanut eikä kukaan voi sinua Häneltä enää riistää. Jää Herran rauhaan ja iloon. Jeesus rakastaa sinua!

Jeesus - meidän syntisten Pelastaja

Haluan teitä kaikkia ystäviä tervehtiä tänä kauniina päivänä Jumalan armolla ja rauhalla. Jumalan armoon ja rauhaan kätkeytyy koko meidän kristillisyys ja uskon elämä. Jumala on suuressa armossaan antanut meille uskon lahjan. Ja sinä ystävä, joka tunnet, ettei sinulla vielä ole uskoa, niin luota kuitenkin siihen, että Herra tekee sinussa jo työtä ja on antava sinulle uskon. 

Raamatussa puhutaan lihasta ja lihan töistä. Me helposti ajatellaan, että sillä tarkoitetaan ulospäin näkyviä syntejä. Mutta lihalla tarkoitetaan myös näkymätöntä syntielämää, jota on esimerkiksi ylpeys, kateus, laiskuus, ahneus, viha ja himo.  On olemassa kristittyjä, jotka ajattelevat, että koska he ovat uskovia, niin he eivät enää tee syntiä. Tällaisille kristityille ei voi muuta sanoa kuin, että toivottavasti Jumalan Pyhä Henki herättää heidät tuosta väärästä unesta. Me kaikki teemme syntiä. Meissä kaikissa on niin monenlaista syntiä ja me tarvitaan koko meidän elämänmatkalle Jeesusta. Jeesus ainoastaan voi pelastaa meidät. Se on sillä tavalla lohdullista, että se paraskaan ihminen täällä maan päällä ei voi pelastua omilla teoilla, ansioilla, hyvää tekemällä tai millään maallisella, vaan hänenkin täytyy turvautua Jeesukseen. Ainoastaan Jeesuksen kautta meillä on tie taivaaseen. Mitään itse rakennettua polkua ei ole.

Se on suurta harhaa, jos me tuudittaudumme sellaiseen uskoon, että koska minä en tee sitä enkä tätä syntiä, niin minulla on asiat hyvin. Toki me voidaan olla kiitollisia, ettemme ole jossain näkyvässä synnissä, mutta silloin meillä on jo ylpeyden synti. Me ylpistellään sillä, että minulla ei ole sitä tai tätä syntiä. Meillä on myös hyvin paljon kateuden syntiä. Kadehdimme jatkuvasti jotain, vaikka emme sitä itse edes huomaa. Ja yksi on myös tuo laiskuus, joka on jatkuvasti elämässä läsnä. Erityisesti minä kristittynä koen, että olen usein mykkä. Kun pitäisi matkakumppanille kertoa Jeesuksesta, niin olen hiljaa. Meissä on monenlaista syntiä eikä meillä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin tänäänkin turvautua Jeesuksen armoon. Saamme olla varmoja siitä, että Jeesus on meidän kaikkien synnit sovittanut. Ollaan siis sen tähden hyvässä turvassa ja lohdutettuna Herrassa Jeesuksessa. Aamen.

Elämä tarjolla

Näin alkuvuodesta on monilla edessä dieetti. On tullut syötyä enemmän kuin olisi ollut tarpeen. Olen joskus kuullut sanonnan, ettei sillä ole väliä, mitä syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan sillä mitä syö uuden vuoden ja joulun välillä. Näin on myös hengellisesti. Raamatussa sanotaan, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta. Me ruokimme kyllä runsaasti ruumistamme niin jouluna kuin läpi vuoden, mutta muistammeko ruokkia myös henkeämme. Monille vuoden ainut kirkossa käynti on jouluaaton hartaus ja muu vuosi onkin sitten paastolla oloa. Olisiko aihetta pistää dieetit vaihtoon eli keskittyä hengelliseen ravintoon uuden vuoden ja joulun välillä.

Dieetti aloitetaan usein suurella innolla, ja muutaman viikon (tai päivän) kuluttua alkaa jo tuntua siltä, ettei tästä mitään tule ja dieetti loppuu sitten siihen. Usein syynä tähän on se, että muutamme ruokailutottumuksiamme liian radikaalisti eikä itsekurimme sitten riitäkään uuden ruokavalion pitämiseen. Tästä viisastuneena voisimme muuttaa hengellisiä ruokailutottumuksiamme vähän hellemmin. Olisiko mahdollista, että nousisit aamulla 15 minuuttia aikaisemmin ja lukisit päivän tekstin hartauskirjasta ja miettisit vähän aikaa, miten se liittyy sinun elämääsi. Hartaushetken voisit päättää ajattelemalla sinulle rakkaita ihmisiä ja jättämällä itsesi ja heidät armollisen Jumalan varjelukseen lukemalla Herran siunauksen.

Seuraava askel voisi olla, että tutkit oman paikkakuntasi hengellisten tilaisuuksien tarjontaa. Jos jumalanpalvelus ei ikinä oikein ole sytyttänyt, kannattaisi ehkä kokeilla Sanan ja rukouksen iltaa tai vaikka raamattupiiriä tai Tuomasmessua. Ole rohkea ja käy tutustumassa ja ota kaveritkin mukaan. Useimmilla paikkakunnilla on monenlaisia kaikille tarkoitettuja hengellisiä tilaisuuksia. Tai jos rohkeus ei riitä menemään hengelliseen tilaisuuteen omalla paikkakunnalla, katso mitä naapurikaupungilla olisi tarjottavana, internetistä kyllä löytyy tiedot. Ravitaan henkeämme Jumalan sanalla ympäri vuoden ja annetaan Jumalan Hengelle, Pyhälle Hengelle, näin mahdollisuus toimia elämässämme. Jeesus on sanonut, että Hän antaa elämän, yltäkylläisen elämän. Kannattaa kokeilla!

Uusi vaihe elämässä

Joskus jotain tärkeää jää taakse, joutuu luopumaan jostain tärkeästä. Näitä kokemuksia meillä kaikilla on ja se usein tekee kipeää mutta avaa myös uusia hyviäkin mahdollisuuksia. Olen sellaisessa tilanteessa elämässä, että vanhasta luopuminen ihan itkettää. Haluan vain polvistua ja rukoilla, että Jeesus olisi siunaamassa tulevaa. Millään muulla ei ole väliä. Haluan uskoa Hänen johdatukseensa kaikissa elämän vaiheissa. Tapahtukoon Sinun tahtosi.

Uskon, että Jeesus rakastaa minua ja sinua ja tahtoo meille pelkkää hyvää. Siksi odotan ja katson, mitä tapahtuu. Rukoilen, että se, mikä ei ole Hänen tahtonsa, ei toteudu. Sinäkin voit pyytää esirukousta omien asioittesi puolesta. Rukouksen voima yllättää aina. Joku joskus sanoi, ettei tässä mitään voi menettää, vaikka rukoileekin, mutta parhaassa tapauksessa voi saada hyvin paljon. Näin on. Jeesus yllättää.

Joskus tosin on sellainen olo, ettei minua kuulla. Haluan kuitenkin kehottaa pitkäjänteisyyteen, koska Jumalan tahto ja aikataulut eivät ole sellaisia kuin meidän. Hän kuulee rukoukset ja vastaa ajallaan ja tavallaan. Usko ja luottamus Häneen on tärkeintä vaikeinakin aikoina.

Yksin Jeesuksen armosta

Haluan tervehtiä rakkaat ystävät teitä kaikkia Jumalan armolla ja rauhalla. Tänä aamuna minua erityisesti liikutti sellainen asia, kun luin keskustelupalstalla kysymyksen, jossa kysyttiin, ”kummasta ryhmästä nyt pelastuu”, kun se herätysliike, johon kysyjä kuului, oli jakautunut kahtia. Opetus, että Jeesus pelastaa vain ne, jotka kuuluvat kyseiseen liikkeeseen, on aiheuttanut paljon hämmennystä ja pelkoakin liikkeen ihmisissä.

Miksi näin on sitten käynyt? Minun oma näkemykseni on, että on suurta Jumalan armoa ja rakkautta, että kaikki sellaiset ihmisten opit ja yhdistykset saavatkin hajota, jotka ottavat itselleen omaa kunniaa. Toisin sanoen, jos usko ei perustu siihen, että Jeesus on kaikkien syntien sovittaja, vaan mukana on sellaista, että jokin yhdistys pelastaa tai on vain jokin tietty porukka, joka pääsee taivaaseen, niin sellaiset yhdistykset saavat kaatua.

On olemassa vain yksi seurakunta ja se on Kristuksen seurakunta. Se on Pyhän Hengen yhteys. Se on Jeesuksen seurakunta, Jeesukseen uskovien joukko. Kaikki, jotka uskovat Jeesuksen sovintotyön omalle kohdalleen, pelastuvat.

Raamatussa puhutaan sellaisesta asiasta kuin vanhurskaus. Vanhurskaalla tarkoitetaan Jumalalle kelpaavaa ja me perimme vanhurskauden ainoastaan uskomalla Jeesus omalle kohdalle. Se tuntuu helposti meistä ihmisistä halvalta, todella halvalta, että pelastumme yksin armosta. Meillä on niin vahva taipumus uskoa, että itse tekemällä pääsemme taivaaseen. Vain Jumala voi pelastaa, ja jos ajattelemme, että meidän tekomme ovat edes pienessä määrin pelastuksen ehto, niin silloin teemme itsestämme jumalan. Se on väärin. Meillä ei ole mitään muuta tietä taivaaseen, kuin uskoa Jeesuksen sovintotyö omalle kohdalle. Emme voi luottaa omaan tekemiseen, omaan ansioon, ei mihinkään omaan. Siis se paraskaan teko ei kelpaa Jumalalle. Ainoastaan se kelpaa Jumalalle, että me uskotaan itsellemme se vanhurskaus, jonka Jumala on meille antanut. Huomaa tämä ystävä, Jeesus pesee meidät puhtaaksi, ei me itse kyetä itseämme puhtaaksi pesemään. Ainoastaan Jeesus voi meidät sovittaa ja pelastaa. Ole ystäväni tänäänkin hyvässä turvassa ja usko kaikki sinun syntisi anteeksi. Aamen.