sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Ainoa mahdollisuus


Haluan ystävä tervehtiä sinua rauhantervehdyksellä ja toivottaa Jumalan siunausta. Toiveeni on, että aina kun pysähdymme Sanan ääreen, niin huokaamme Jumalan puoleen, että avaa minulle tätä sinun kallista sanaasi. On tosi tärkeää, että Jumala saa olla avaamassa sitä, mitä Jeesus on meille puhunut.

Kerron teille tositapauksen kahdesta ystävyksestä. He olivat tunteneet toisensa 20 vuotta ja ryypänneet yhdessä viikkokausia. Toinen näistä ystävyksistä halusi sitten lähteä päihdehoitoon ja lopetti juomisen, mutta toinen jatkoi edelleen. Juomistaan jatkanut mies oli viisi vuotta istunut kotona tuolissaan ja juonut joka päivä kaljaa, kun hoidon käynyt mies meni hänen luokseen. Juomista jatkanut mies sanoi kaverilleen, että olisi niin mukava sinun kanssasi ottaa muutama kalja, jos sinä et olisi alkoholisti. Mitä sinä ajattelet, miltä tuosta raitistuneesta miehestä tuo tuntui.

Myös kristillisissä asioissa on ihan sama, että jos emme tule totuudentuntoon, olemme sokeita. Gal. 3:10-11 sanotaan: ”Ne taas, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia. Onhan kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea, mitä lain kirja käskee.” On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla, sillä ”uskosta vanhurskas saa elää.” Me ymmärrämme sen, että on vain kaksi tietä taivaaseen. Toinen tie on meille ihmisille mahdoton eli lakia noudattamalla ja tekemällä hyviä töitä me emme ikinä pääse taivaan kotiin. On vain yksi ihminen, joka on pystynyt lain täyttämään ja hän on Jeesus Kristus. Sellainen harhaluulo, että me synnittöminä kelpaisimme Jumalalle, on mahdoton. Tässä on sama tilanne kuin tuolla alkoholisoituneella miehellä, joka ei tuntenut omaa tilaansa. Me kristityt, jotka oikein itsemme ja tilamme tunnemme, huomaamme, että olemme heti aamusta alkaen syntisiä. Olen aikaisemminkin tämän esimerkin ottanut, että meillä pitäisi ensimmäisenä herätessä olla Jumala mielessä, mutta usein ensimmäinen ajatus on, että täytyy mennä vessaan. Ei meistä tule vanhurskaita lakia noudattamalla.

Koska olemme syntisiä ja Jumalalle kelpaamattomia, niin Jeesuksessa on meidän ainut toivomme. Jos luotamme omiin tekoihimme, niin emme me silloin armoa tarvitse ja Jeesus on silloin turha. Jos tunnemme itsemme, tajuamme, kuinka läpikotaisin uskovinakin olemme omasta puolestamme syntisiä, mutta Kristuksen veren kautta olemme puhtaita.  Koska Jumala on lahjoittanut meille elävän uskon, saamme tänäkin päivänä uskoa itsemme Jumalan lapsiksi.

Sinä ystävä, joka et vielä ole uskossa, olet hyvällä paikalla, kun kuitenkin haluat lukea sanaa Jeesuksesta. Annan sinulle neuvon, että mene sanan kuuloon ja käy ehtoollisella. Siitä se Jeesus-tie lähtee. Me saamme tänäänkin olla hyvässä turvassa ja uskoa, että kaikki meidän syntimme on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

lauantai 22. helmikuuta 2020

Turva Jumalassa


Elämme aikaa, jossa on helppo antaa pelolle valtaa. Maailman ja Suomen tilanteesta tulee vain vähän hyviä uutisia. Corona-viruksen leviäminen, ilmastonmuutos, Lähi-Idän tilanne, pakolaisleirit ja monet muut hallitsemattomalta tuntuvat uutiset täyttävät mielen. Pitäisikö olla kuuntelematta uutisia kokonaan, jotta pelko pysyisi poissa? Ehkä se vähän rauhoittaisi, mutta en kuitenkaan usko, että sitä pystyy maailman asioista tietämättömänä elämään.

Luukas 12:4-7 sanotaan: ”Minä sanon teille, ystävilleni: Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta joiden valta ei ulotu sen pidemmälle. Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä. Pelätkää Häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen että syöstä hänet helvettiin. Niin sanon teille: Häntä teidän on pelättävä. Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.” Tuo Raamatunkohta voi tuntua sekä pelottavalta että lohduttavalta. Jumala on kuitenkin tarkoittanut sen meille täydelliseksi lohdutukseksi. Ensiksi Jeesus puhuttelee meitä ystävinään. Eikö ole ihanaa, että olemme Jeesuksen ystäviä? Tuo kohta on siis tarkoitettu meille, jotka olemme Jeesuksen pelastamia. Meille Jeesus sanoo, ettei meidän tarvitse pelätä mitään tämän maailman asioita eikä Saatanaa. Se ei kuitenkaan anna meille lupaa suhtautua elämään välinpitämättömästi. Jumala on antanut jo luomisessa ihmisen tehtäväksi viljellä ja varjella tätä maata eikä se tehtävä ole vielä ohi. Meidän tulee kaikin keinoin edesauttaa maapallon hyvinvointia.

Seuraavaksi Jeesus kertoo meille, ketä meidän tulee pelätä. Meidän tulee pelätä ainoastaan Jumalaa. Mutta Jumalan pelko tuo täydellisen turvan. Jos luet tarkasti tuon Raamatun kohdan, niin voiko meitä kohdata mikään, mikä ei ole Jumalan hallussa? Ei voi. Jumalan pelko on koko elämän luottamista Kaikkivaltiaan Jumalan käsiin. Hän tietää koko elämämme ja Hänelle me saamme tunnustaa joka hetki kaikki rikkomuksemme ja uskoa syntimme anteeksi. Jumalan pelko ei ole ahdistavaa, vaan se on kunnioitusta ja luottamusta. Olen joskus ajatellut, että miten Jumala voi tietää hiustenikin määrän. Nyt kuitenkin tietokonekin pystyy laskemaan, paljonko minulla on hiuksia päänahan kuvaamisen avulla. Saamme siis luottaa tässäkin asiassa Raamatun sanaan. Olemme kaikessa Jumalan käsissä.

Turvaudu siis pelottomasti Jeesuksen omaksi ja usko kaikki syntisi anteeksi. Koko elämämme on Kaikkivaltiaan Jumalan hallussa.

maanantai 17. helmikuuta 2020

Vanha ja uusi viini


Armoa ja rauhaa rakkaat ystävät. 80-luvulla joidenkin autojen takalasissa oli tarra, jossa luki: ”Rämä, mutta maksettu.” Tämä tietysti aluksi tuntuu nöyrältä, mutta sen takana on kuitenkin itsensä nostaminen, että se on kuitenkin maksettu. Meillä kristityillä on joskus sama juttu, että teeskennellään vaatimatonta, ja että annetaan kaikki kunnia Herralle, mutta kuitenkin toisessa hetkessä korostetaan omia tekoja. Silloin ei enää jätetäkään evankeliumille tilaa.

Matteus 9:16-17 sanotaan näin: ”Ei kukaan ota kutistamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan. Viitta repeää sellaisen paikan vierestä ja reikä on entistä pahempi. Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät.” Vanhassa liitossa juutalaismiehillä oli käytössä viitta, jonka jokaisessa kulmassa oli tupsu. Tupsujen tarkoitus oli muistuttaa Jahvesta, elävästä Jumalasta ja hänen laistaan. Viittaa täytyi pitää yllä ja sillä piti peittää pää aina kun rukoili. Viitta piti olla ihmisen ja Jumalan välissä. Nyt Jeesus on viittamme meidän ja Jumalan välissä, emmekä me enää tarvitse kankaista viittaa. Tähän viittaan on nyt tullut repeämä ja Jeesus sanoo, ettei siihen voi laittaa paikkaa kutistamattomasta kankaasta, koska silloin reikä tulee entistä suuremmaksi.

Seuraavassa jakeessa Jeesus puhuu uudesta viinistä ja vanhoista leileistä. Ajattelen, että tässä kuvataan uutta ja vanhaa liittoa eli testamenttia. Vanhaan leiliin ei voi laittaa uutta viiniä, koska silloin vanha leili hajoaa ja uusi viini menee hukkaan. Kuten ei myöskään uuteen liittoon voi vanhaa liittoa sekoittaa, koska silloin molemmat menevät pilalle. Jumalan laki on tänäänkin voimassa ja se ohjaa meitä synnin tekijän paikalle eli me ymmärrämme, että olemme omasta puolestamme syntisiä. Uusi leili eli uuden liiton aika on sitä, että me saamme uskoa Jeesuksen armon omalle kohdalle eikä meidän tarvitse enää elää vanhan liiton mukaan, koska meillä on nyt tarjolla uusi viini. Monilla on sellainen käsitys, että kun on juonut uutta viiniä, niin täytyy kuitenkin alkaa juoda myös sitä vanhaa viiniä eli vanhaa liittoa. Se ei ole niin, vaan kun me ammennamme uudesta leilistä Kristuksen ruumista ja verta, niin se totisesti kirkastaa meille synnin ja meidän oman paikkamme. Ei meidän tarvitse kristittyinä enää mennä vanhan liiton palvelukseen.

Kaanaan hääjuhlassakin tarjottiin ensin vanhaa viiniä ja sitten Jeesuksen valmistamaa uutta viiniä. Ihmiset ihmettelivät, miksi ensin oli tarjoiltu huonoa viiniä ja vasta sitten kun ihmiset olivat juopuneet hyvää viiniä. Tässä on ihan samasta asiasta kysymys. Ei voitu ensin antaa uutta viiniä, vaan heidän piti ensin juoda vanha viini. Järki sanoi noille ihmisille, että olisi kannattanut ensin antaa hyvä viini ja sitten vasta huono, kun ihmiset olivat päihtyneitä eivätkä huomaisi sitä. Ensin täytyy kuitenkin nauttia vanha viini eli Jumalan laki, joka herättää omantunnon ja sitten tulee uusi viini eli Jeesuksen armo. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Elämä armon varassa


Oletko epäonnistunut tekemässäsi asiassa niin, että tunnet itsesi läpeensä huonoksi? Tai onko sinua arvosteltu sen vuoksi, ettet osaa tehdä jotain? Meillä ihmisillä on usein taipumus arvostella toisia ja myös itseä onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Saatamme sanoa puolisolle tai lapsille sellaista, joka loukkaa heitä ihmisinä, vaikka oikeasti meitä harmittaa vain jokin tapahtuma tai asia. Jos lapsi saa kuulla paljon huomautuksia epäonnistumisistaan, hän alkaa arvostaa itseään ainoastaan suoriutumisen perusteella. Jos hän vielä saa kuulla olevansa hyvä poika tai tyttö silloin, kun hän onnistuu suoriutumaan jostain tehtävästä hyvin, niin hänen saattaa olla hyvin vaikea myöhemminkään hyväksyä itseään muuta kuin suoriutumisensa perusteella.

Tämän saman ajattelumallin siirrämme helposti myös uskoon. Ajattelemme, että kelpaamme Jumalalle, kun onnistumme elämään hyvää elämää ja vastaavasti emme kelpaa, kun lankeamme syntiin. Raamatussa kerrotaan, että me olemme pelastetut armosta, yksin Jeesuksen tähden. Siihen ei voi lisätä mitään. Olen kuitenkin usein kuullut opetusta, jossa sanotaan tähän tapaan: ”Jeesus on sovittanut meidän kaikki syntimme, mutta …” tai ”Saat syntisi anteeksi, mutta sinun täytyy …” Raamatussa pelastus liitetään ainoastaan Jeesukseen uskomiseen. Siinä ei ole perässä ainuttakaan mutta-sanaa. Efesolaiskirjeessä sanotaan: ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.” (Ef. 2:8-10)

Nyt saatat ajatella, että tekojen tekemisestähän tuossakin puhutaan. Niin puhutaan, mutta tekoja ei liitetä pelastukseen tai syntien anteeksi saamiseen. Me pelastumme ja saamme iankaikkisen elämän yksin armosta, yksin Jeesuksen tähden. Pelastettuina Pyhä Henki sitten vaikuttaa elämäämme. Hän ohjaa meitä tekemään niitä hyviä tekoja, joita tekemään meidät on jo luomisessa tarkoitettu. Välillä me onnistumme ja välillä epäonnistumme, mutta se on vain elämää. Pelastus on yksin Jeesuksen varassa. Jumala katsoo meitä rakastavin silmin. Hän ei syytä meitä, kun epäonnistumme, vaan Hän kannustaa yrittämään uudelleen. Hän rohkaisee ja auttaa. Ole turvallisella mielellä ja luota siihen, että sinun syntisi on anteeksi annettu ja saat jatkaa elämääsi välillä onnistuen ja välillä epäonnistuen, mutta aina Jumalan rakastamana ja Jeesuksen pelastamana.

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Jeesus ja syntinen


Rauhantervehdys rakkaat ystävät. Oletko sinä ystävä tuntenut elämässäsi, ettet kuulu johonkin porukkaan. Ajattelet, että sinun pitäisi olla jotenkin parempi ihminen, sinun pitäisi osata käyttäytyä toisella tavalla, olla paremmasta suvusta tms. voidaksesi kuulua siihen ryhmään. Olet kuitenkin toivonut, että joskus pääsisit tuohon ryhmään mukaan. Ajattelen niin, että jotain tällaista Matteus, jota myös Leeviksi sanotaan, tunsi sydämessään, kun hän oli tullimiehen ammatissa. Matteus oli juutalainen, mutta häntä sanottiin publikaaniksi ja pidettiin syntisenä miehenä, koska hän teki töitä Rooman miehittäjävallalle ja joutui olemaan tekemisissä ei-juutalaisten kanssa. Hän ei työnsä vuoksi myöskään pystynyt noudattamaan juutalaisia perinnäissääntöjä, mm. sapattisääntöjä. Lisäksi tullimiehillä oli tapana kerätä rahaa myös itselleen enemmän kuin oli sallittua.

Matteuksen ohi kulki varmaan usein rabbeja, joilla oli opetuslapsia. Opetuslapseksi pääsi vain, kun noudatti juutalaisia sääntöjä. Heillä oli myös sellainen ajatus, että he noudattivat Jumalan lakia, jota ei kuitenkaan kukaan ihminen pysty noudattamaan. He ajattelivat, että noudattamalla isäinsääntöjä, he kelpaavat Jumalalle. Matteuksen ohi kulki tällaisia ihmisiä ja hän ajatteli, että publikaanina hän oli niin huono ihminen, ettei hän kelpaa kenellekään.

Eräänä päivänä Jeesus tulee Matteuksen luokse ja sanoo: ”Seuraa minua.” Matteus tietää, että tämä mies on rabbi, opettaja. Matteukselle oli suuri kunnia, että hänetkin kutsuttiin mukaan. Pyhä Henki varmaan ilmoitti Matteukselle, että tässä on jotain suurempaa, jumalallista. Niin Matteus lähti seuraamaan Jeesusta. Tästä seurasi ensimmäinen Jeesuksen ja fariseusten välinen taistelu. Jeesus meni Matteuksen luo syömään ja siellä oli Jeesuksen ja opetuslasten kanssa aterialla publikaaneja ja muita syntisiä. Tämän nähdessään fariseukset sanoivat opetuslapsille: ”Kuinka teidän opettajanne syö yhdessä publikaanien ja muiden syntisten kanssa.” Heille oli käsittämätöntä, että Jeesus oli syntisten kanssa toisin kuin muut rabbit. Jeesus kuuli sen ja sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.’ En minä ole tullut kutsumaan hurskaita vaan syntisiä.”(Matt. 9:9-13)

Sinäkin ystävä, joka koet, että olet miehittäjävallan eli sielunvihollisen palveluksessa, saat uskoa, että Jeesus kutsuu sinua. Jeesus sanoo sinulle, tule minun kanssani. Jeesuksen kutsu on voimassa koko ajan. Meidän tulee vain luottaa ja uskoa tuohon lahja-armoon. Ollaan ystävät tänäänkin hyvässä turvassa ja ymmärretään sekin asia, ettei Jeesus tarvitse meidän uhrauksiamme ja palveluksiamme, vaan hän tahtoo, että otamme hänen armonsa vastaan. Jeesus on sovittanut meidän kaikki syntimme ja on kanssamme tänäkin päivänä. Aamen.

perjantai 7. helmikuuta 2020

Valinnan vaikeus

Aamuyön tunteina monet heräävät miettimään arjen murheita ja asioita. Iloisetkin asiat voivat aiheuttaa unettomuutta, mutta usein unettomuutta aiheuttaa juuri vaikeudet tai sitten se, että kaikkea on vain kasaantunut elämään liikaa. Päätöksien teko on usein vaikeaa. Olen huomannut, että toisille se on helpompaa kuin toisille. Aina kun päättää jotakin, niin siitä seuraa myös jotakin, josta emme aina edes etukäteen tiedä. Siksi on vaikeaa päättää, mikä olisi minulle hyväksi ja mistä koituu enemmän murheita. Toisaalta, jollei mitään elämässä uskalla muuttaa, elämä on vakaampaa ja tasaisempaa. Tämäkin on yksi valinta. Useat taas tekevät nopeita päätöksiä ja ottavat riskejä. Muutoksissa pelottavaa usein onkin se, ettei tiedä mitä ne tuovat tullessaan, hyvää vaiko pahaa. Sitten tietenkin elämässä tapahtuu paljon asioita, joille emme voi mitään. Kuinka paljon lopulta pystymme asioihin vaikuttamaan?
  Jeesus on sanonut, että Hän on tie, totuus ja elämä. Hän on luvannut kulkea kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa, jos me sen sallimme. Ehkä joku tietää sen suojelusenkelitaulun, jossa enkeli on lasten turvana laiturilla. Lapset vain luottavat eivätkä ehkä edes tiedä, mitä vaaroja voi olla. Enkä tiedä, ovatko he edes pyytäneet apua esim. rukoilemalla, mutta silti heillä on suojelus, varjelus. Tällainen rakastava Isä meillä on. Hän lähettää meille enkeleitä ja on auttamassa. Emme edes sitä itse tajua. Hän auttaa, vaikka olisimme tehneet väärin, sillä sitähän se syntien anteeksi saaminen tarkoittaa ja armo, jonka Vapahtajamme ja Pelastajamme, Jeesus, meille lahjaksi antaa. Kaikkihan me olemme syntiä tehneet. Emme itse pysty itseämme pelastamaan, mutta rakastava Jumala on vierellä johdattamassa ja auttamassa.
    Kaikkea ei pysty ymmärtämään...ei myöskään sitä, miksi Jumala sallii kaiken pahan tapahtua. Voimme kuitenkin ottaa kiinni Jeesuksen tuomasta armosta ja etsiä Häntä elämäämme ja kulkea Hänen viitoittamallaan tiellä. Voimme löytää aivan uudenlaisen elämän ja luottamuksen Jumalan huolenpitoon ja johdatukseen elämässä. Psalmissa 40 sanotaan: Herra, minun Jumalani, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet tehnyt suuria tekoja, sinä ajattelet meidän parastamme. Samassa Psalmissa pyydetään myös: Herra, älä ota pois minulta armoasi! Sinun hyvyytesi ja uskollisuutesi varjelkoon minua aina. 

tiistai 4. helmikuuta 2020

Armahdettu ilman omaa tekoa


Rauhantervehdys rakas ystävä. Matteuksen evankeliumin luvussa 9 sanotaan näin: ”Ihmiset toivat hänen luokseen halvaantuneen, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: ”Ole rohkealla mielellä, poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.” Miten valtavaa Jumalan suuruutta ja Jeesuksen valtaa! Fariseukset olivat heti sitä mieltä, että Jeesus pilkkasi Jumalaa, kun hän sanoi halvaantuneelle tuolla tavalla. Juutalaisuudessa oli yli 600 juutalaisperinteestä muodostunutta isäinsääntöä ja nuo ihmiset ajattelivat, että he pelastuvat, kun noudattavat noita sääntöjä. He olivat joutuneet kauas Jumalan alkuperäisestä tarkoituksesta, kun Jumala antoi meille lain. Vanhan liiton ihmisten olisi kuulunut uskoa tulevaan Vapahtajaan, eikä isäinsääntöihin.

Tuossa sanotaan, että Jeesus näki heidän uskonsa eli tuojien uskon. Markus kertoo evankeliumissaan tarkemmin, että nuo tuojat purkivat kattoon aukon, jotta pystyivät siitä laskemaan halvaantuneen väkijoukon keskellä olevan Jeesuksen eteen parannettavaksi. Minulle aivan erityisesti tämä kohta kertoo siitä, että jos tuttavapiirissämme on ystävä, joka on synnissä halvautunut eli on joutunut syvälle syntielämään eikä jaksa uskoa itseään armosta autuaaksi, niin kyllä meidän kristittyjen tehtävä on ottaa hänet mukaan sanan kuuloon ja Herran pyhälle ehtoolliselle ja kertoa hänelle siitä, että sinun syntisi on annettu anteeksi. Jeesus ei edellyttänyt tältä mieheltä mitään. Hän ei sano, että saat syntisi anteeksi, jos uskot. Anteeksiantamus on Jumalan puolelta meille ihmisille koko ajan voimassa, kun me vain otamme lahjan vastaan. Uskominen on luottamista Jeesuksen armoon.

Tämän jälkeen Jeesus sanoi halvaantuneelle miehelle: ”Nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.” Ympärillä olevat ihmiset pelästyivät ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut ihmiselle sellaisen vallan. Huomaa erityisesti tämä järjestys: Jeesus tuli ennen kaikkea meidän syntejämme sovittamaan. Hän kyllä myös parantaa ruumiillisesti kenet haluaa, mutta se ei ole ykkösjuttu, vaan se, että meidän syntimme on anteeksi annettu. Sen vuoksi Jeesus tuli. Ihmiset, jotka Jeesuksen kanssa olivat, eivät vielä siinä vaiheessa tajunneet, että Jeesus on Jumala. He odottivat maan päällistä kuningasta, joka vapauttaisi heidät Rooman vallan alta. He ihastuivat Jeesuksen maan päälliseen toimintaan, mutta he eivät tajunneet, että Jeesus on ennen kaikkea ihmisten syntien sovittaja.

Me saamme tänäänkin olla hyvässä turvassa ja uskoa, että Jeesus on kaikki meidän syntimme sovittanut. Sinä, joka tunnet itsesi tuon halvaantuneen miehen kaltaiseksi etkä jaksa enää elää syntielämäsi kanssa, niin usko poikani, tyttäreni, sinun syntisi on sinulle anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä ja sinä saat olla hyvässä turvassa ja lohdutettuna ja uskoa itsesi keskelle taivasta. Aamen.