Lupaukset

Niin paljon on ollut toiveita ja odotuksia. Osa on täyttynyt ja osa ei. Olen antanut myös lupauksia, joista osan olen pitänyt ja osan en. Elämä ei aina mene niin kuin on toivonut. Odotukset ovat joskus liian suuria.

Uuden vuoden alkaessa toivomme ja lupaamme. Minäkin teen taas lupauksia itselleni huolehtia itsestäni paremmin esim. liikkumalla enemmän. Ehkä lupaukseni toteutuu osittain. Sanotaan, että vannomatta paras. Ehkä liikoja lupauksia tulee välttää. Ja kun ei liikoja toivo, niin ei petykään.

On kuitenkin tärkeää saada haaveilla paremmasta. On hyvä myös huomata, mikä on hyvin nyt. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Raamatussa Jumala on luvannut meille tulevaisuuden ja toivon! Monet haaveilevat taivaasta ja sen ihanuudesta. Moni on täällä maan päällä kokenut taivashetkiä ja saanut maistiaisia jo tulevasta hyvästä, mikä siellä odottaa. Usko Jeesukseen tuo meille tulevaisuuden ja toivon ja lupaukset täyttyy jo tänään arjessamme. Raamatussa on paljon lupauksia meille, jos vain haluamme ottaa ne uskossa lahjana vastaan Isältämme taivaassa. Ne lupaukset ovat jo toteutuneet ja niiden toteutumiseen voi luottaa myös tulevaisuudessa. Me saamme siis luottaa, että Raamatun lupaukset täyttyy. Meidän ei tarvitsekaan nojata omiin suorituksiin tai lupauksiimme, koska silloin olemme heikoilla, vaan voimme luottaa, että Jeesus kantaa, johdattaa, auttaa ja siunaa elämäämme!  Hän rukoilee puolestamme! 

Jeesuksessa Jumala on meidän kanssamme

On jouluaamu. Vietämme Jeesuksen, Vapahtajamme, syntymäpäivää. Mielessäni risteilee monet tämän joulun tapahtumat. Monet niistä ovat täynnä iloa. Pitkä odotus ja toivominen, jonka kanssa oli jo melkein luovuttanut, sai uuden käänteen ja Valo loisti ihmissuhteisiin. Kiitollisuus täyttää mielen. Jeesus, Immanuel, Jumala on meidän kanssamme.

Vanhus istuu kotonaan yksin ja katsoo televisiota. Hän ei enää jaksa lähteä kotoaan minnekään, mutta jouluna yksinäisyys painaa erityisen raskaana. Silloin puhelin soi. Lapset ja lastenlapset soittavat ja alkavat laulaa joululauluja. Jeesus tulee vanhuksen kotiin. Jumala on meidän kanssamme.

Mutta on myös tilanteita, joissa Valoa ei näy. Tänä jouluna en ole itse ollut sellaisessa tilanteessa, mutta kuitenkin rukouspyyntöinä olen tullut niistä osallisiksi. Miten tilanteessa, jossa perhe on juuri hajonnut, voi uskoa Jumalan läsnäoloon? Olimme jouluyön messussa pienessä kyläkirkossa. Siellä pappi saarnassaan sanoi: ”Jumala on läsnä siellä, missä vähiten odottaisi.” Tämä lause tuli minulle mieleen joka kerta, kun yöllä heräsin. Mieleeni nousi vuosien varrelta monia ajanjaksoja ja tapahtumia, jolloin Jeesuksen läsnäolo ei ole ollut niin selvää kuin nyt. Ihmissuhteet tai muut elämän olosuhteet ovat romuttuneet. Sisältäni on noussut huuto: ”Missä olet Jumala?”. Ja kuitenkin, siinäkin tilanteessa, Jeesus on ”Jumala kanssamme”. Hän ei ikinä poistu luotamme. Hän ei jätä, vaikka tämä maailma hylkäisi. Saamme luottaa siihen, että Jeesus syntyi ihmiseksi ja sovitti Golgatan ristillä syntimme, ollakseen ”Jumala kanssamme”.

Päiväkoti-ikäisiltä lapsilta kysyttiin, mitä Jeesus haluaisi meiltä joululahjaksi. Pieni poika vastasi kysymykseen: ”Minut!”. Tässä vastauksessa on koko joulu. Jeesus tuli maailmaan ja sovitti ristillä meidän jokaisen synnit, koska Hän haluaa minut ja sinut. Luota, ystäväni, tänäänkin siihen, että Jeesus on sinun kanssasi. Hän tuli pelastamaan juuri sinut. Hän haluaa olla sinun kanssasi täällä maan päällä Pyhän Henkensä välityksellä. Hän haluaa myös viettää ikuisuuden sinun kanssasi. Jää, ystäväni, Jeesuksen läsnäoloon sellaisena kuin olet ja siinä tilanteessa kuin olet. Hän on sinun kanssasi. 

Ihmisten joukossa

Olisi hyväksi olla sopivasti sosiaalinen ja osata nauttia myös yksinäisyydestä. Näin joulun aikaan korostuu molemmat: on tärkeää olla läheisten seurassa mutta joskus tilanne on sellainen, että yksinäisyys on parempi tai ainut vaihtoehto. Joskus voi tuntea itsensä yksinäiseksi ihmisten joukossa. Jossakin seurassa tuntee erityistä yhteyttä ihmisten kanssa: jokin asia luo yhteydentunnetta. Kirkossakin tai jossain muussa tilaisuudessa olen kokenut yhteyttä ventovieraiden kanssa. Tällaista hyvää oloa, yhteyttä ei synny ilman Jeesuksen rakkauden vaikutusta. Hän luo yllättäen kummallisia, uusia yhteyksiä ihmisten välille Hengellään. Oletko huomannut saman? Nämä tilanteet ovat minusta ihmeitä. Joskus on ollut yllättävää, että aivan erilaisten ihmisten välille on tullut läheisyyttä tai keskenään riitelevät ovat löytäneet anteeksiannon.

Vaikeaa voi olla yhteydenpitäminen ihmisiin, joiden kanssa on erilainen tai ehkä etäinen. Jeesushan osoitti rakkautta vihamiehilleenkin ja tekee sitä edelleenkin. Hän ei muista syntejämme vaan armahtaa ja vapauttaa syyllisyydestä ja muista kahleista. Hän kehottaa meitäkin rakastamaan läheisiämme ja heitäkin, joita emme koe läheisiksi. Se on ilman Jeesuksen apua mahdoton tehtävä, sillä siitä tulee suoritus ilman rakkautta.

Vapahtajamme anteeksianto on valtava mahdollisuus, uuden elämän alku. Se tulee esille myös ihmissuhteissa. Armahdettuina voimme myös armahtaa. Se tulee esille siinä, miten olemme ihmisten joukossa tai yksin. Siis Vapahtajamme syntymä ihmiseksi ihmisten joukkoon vaikuttaa kaikkeen. Voimme siis kulkea ihmisten joukossa nähden ja luoden yhteyksiä tai vetäytyä välillä yksinäisyyteen. Yksinäisyys voi olla erilaisuuden tuntua, kipeääkin yksin jäämistä. Niissäkin tilanteissa Jeesus on luvannut olla kanssamme, ystävämme. Joskus hän lähettää läheisen yksinäiselle. Hän on kanssamme joka hetki missä sitten olemmekin, ihmisten joukossa, vaikeissa kohtaamisissa tai yksinäisyydessä.

Sinä olet Isän ilo!

Luin tällaisen ajatuksen: ”Olet erilainen kuin mikään muu luomus aikojen alusta asti, joten olet vertaasi vailla!” Oppilaiden kanssa koulussa olemme monta kertaa miettineet sitä, miten tärkeää on, että olemme kaikki erilaisia. Olemme miettineet, miten kamalaa se olisi, jos olisimme kaikki samanlaisia. Jos näyttäisimme samalta, olisi mahdotonta tuntea toista. Jos osaisimme samoja asioita yhtä hyvin, niin kukaan ei voisi kokea onnistumisen tunnetta, koska kaikki muutkin osaisivat saman asian samalla tavalla. Tästä olemme päätyneet siihen, miten saamme iloita siitä, että olen juuri sellainen kuin olen. Saamme iloita myös kaverista, joka on erilainen ja osaa eri asioita kuin minä.

Meillä aikuisilla on usein taipumus katsoa itseämme negatiivisesti, ainakin meillä suomalaisilla. Koemme helposti alemmuudentunnetta. Ajattelemme, että minun pitäisi osata tätä ja tuota ja olla toisen näköinen. Jumala on kuitenkin luonut ihmisen omaksi kuvakseen. Hän sanoo Raamatun Sanassa, että Hän rakastaa sinua ja Hän iloitsee ja riemuitsee sinusta. Ajattelepa, että Jumala, koko maailmankaikkeuden Luoja ja Hallitsija, ajattelee juuri sinusta tuolla tavalla. Pysähdy tässä kohtaa ja mieti itseäsi Jumalan Rakkauden kohteena. Hän on rakastanut sinua niin paljon, että antoi ainoan Poikansa kuolemaan pelastaakseen sinut ja saadakseen viettää sinun kanssasi iäisyyden. Mitä luulet, haluaako Hän, että jatkuvasti koet itsesi arvottomaksi ja huonoksi. On tosiasia, että olemme läpeensä syntisiä, mutta siitä huolimatta Jumala rakastaa meitä. Käännä katseesi Jeesukseen, sinunkin pelastajaasi. Usko, että olet rakastettu juuri sellaisena kuin olet. Älä tuijota omia puutteitasi ja epäonnistumisiasi. Niitä tulee jatkuvasti lisää. Katsomalla Jeesukseen Pyhä Henki saa vaikuttaa sinussa sitä uudistumista, joka on Isän tahdon mukaista. Et sinä sitä itse saa aikaan, Pyhä Henki sen tekee sinussa. Jää siis ystäväni Isän rakkauden syleilyyn, Jeesuksen armon varaan ja Pyhän Hengen johdatukseen juuri sellaisena kuin olet. Sinä olet Isän ilo!

Armoa ja rauhaa!

Haluan ystävä tervehtiä sinua Jumalan armolla ja rauhalla. Armoon ja Rauhaan perustuu koko kristillisyys. Kun uskomme Jeesuksen omaksi Vapahtajaksi, saamme armon ja rauhan sydämeemme.

Katselin televisiosta Tuntematon sotilas-elokuvaa Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Sotilaat olivat hyvin nuoria ja useat heistä pelkäsi vihollista. Eräässä repliikissä muistan upseerin sanoneen: ”Sitä samaa ne tottelee kuin muutkin,” tarkoittaen luotia. Myös se, että vihollinenkin oli  ihminen eikä joku otus, selvisi monelle sotilaalle vasta ekassa tulikasteessa. Rukoillaan ja uskotaan, että Suomi ei enää joutuisi vastaavaan tilanteeseen. Rukoillaan myös luonnon ja niiden läheisten puolesta, joilla asiat eivät ole niin hyvin kuin meillä.

Kristillisessä mielessä meillä on myös vihollinen, itse Perkele, joka ei ole jouten. Perkeleen tarkoitus on erottaa meidät Jeesuksesta tuhansin konstein ja valhein. Samoin kuin upseeri sanoi sotilaalle ”sitä samaa se tottelee”, sanon minäkin sinulle ystävä: Perkele pakenee Jeesuksen nimeä ja verta. Älä katso perkelettä vaan Jeesusta, sillä siitä saat voiman arkeen ja pyhään. Perkele, joka on tuhanten juonten mestari, valehtelee meille ja vaatii meiltä Jumalan tekoja. Muista, ystävä, että sinä et ole Jumala vaan ainoastaan syntinen ja armoitettu. Katsoessamme itseämme ja tekojamme perkele ottaa vallan meistä ja sanoo: ”Katso nyt itseäsi. Et ole mikään kristitty.” Tämä on suuri valhe, sillä Jeesus on sinut ja minut pessyt puhtaaksi omalla armokuolemallaan eikä Perkeleellä ole sinuun ja minuun mitään valtaa. Saamme uskoa sen tänäänkin omalle kohdallemme ja olla vapaita. Usko Jeesukseen ei ole tekoa, ei mitään meidän tekoja, vaan puhdasta armoa sinulle ja minulle. Jeesus on jo tänään lahjoittanut sinulle ja minulle uskon. Ajattelen sinua epäilevä ystävä ja haluan juuri sinulle sanoa: Ole turvallisella mielellä, sillä Jeesus on jo nyt kanssasi täällä ajassa ja kuolemassa sekä iankaikkisuudessa. Saat uskoa synnit ja viat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ole hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen

Valkeus

Pimeällä on mukavaa käpertyä peiton sisään ja olla aivan hiljaa. Ehkä kuulen tuulen ja myrskyn ulkona tai vain hiljaisuutta. Rukoilen läheisteni ja itseni puolesta ja usein vain olen hiljaa miettimättä mitään. Jokin ystävä tulee mieleen ja lähetän rukouksen Jumalalle hänenkin puolestaan. Kaipaan rauhaa, jonka vain sinun läheisyys voi antaa, Jeesus.

Kun sytyttää kynttilän tai jokin valo näkyy kauempaa, se näyttää ihmeen kauniilta. Aivan kuin valo, jonka Jeesuksen rakkaus tuo elämään.

Pimeydessä näkee joskus asioita tarkemmin kuin valossa tai kiinnittää huomion erilaisiin asioihin. Ehkä sitä pimeyttäkin sitten elämässä tarvitaan. Se saattaa antaa luvan lepoon ja hiljentymiseen. Silloin herkemmin etsii Jeesuksen läheisyyttä. Kun mustaan maahan sataa ensilumi, maailma muuttuu valkoiseksi. Se jotenkin kuvastaa sitä, kun Jeesus antaa syntimme anteeksi ja pimeys muuttuu valkeudeksi. Hän tuli valkeudeksi maailmaan meidät pelastamaan ja siksi sytyttelemme jo joulun valoja. Hyvää joulun odotusta.           

Tuli puhdistaa

Muutimme muutama-aika sitten omakotitaloon, jossa on varaava takka. Luonnollisesti kun meillä on tällainen takka, olemme joutuneet tilaamaan siihen koivuklapeja. Takkatulta katsellessani olen miettinyt koivun matkaa klapeiksi ja niiden palamista. Koivut on täytynyt kaataa ennen kasvukautta, ettei niissä ole silloin vettä. Puun on täytynyt luovuttaa kaikki vesi pois. Koivu kaadetaan ja sitten sen annetaan vielä kesä kuivua halkaistuna. Myös sen olen huomannut, että kun laittaa takkaan puita, niin pyöreä puu ei syty ja varsinkin, jos se on märkä, niin se ei syty ollenkaan. Täytyy olla halkaistuja puita, jotta ne saa syttymään. Kun koivuklapiin tekee pikkuisen sellaista rosoa, kiehisiä, niin se syttyy hyvin, mutta jos sen pinta on ihan sileä, niin siihen on vaikea saada tulta.

Miten tätä sitten voisi soveltaa uskonasioihin. Ajattelen sillä tavalla, että meidän usko on kuin tuo koivuklapi. Jumala valitsee ajankohdan, jolloin Hän ottaa meidät käyttöönsä. Hän tekee meistä sellaisia klapeja, joiksi me itse kukin olemme sopivia. Jumala on se, joka meidät pilkkoo ja Hän sallii meihin säröjä. Silloin kun meissä on tällaisia säröjä ja olemme omasta puolestamme kuivia, hengellisesti tyhjiä, niin silloin Jumala pääsee meissä vaikuttamaan. Silloin meihin pääsee Jumalan Henki, joka saa meissä aikaan hengellisen kasvun. Aivan samoin kuin koivuklapi palaa siellä takassa, niin meistä, silloin kun Pyhä Henki saa polttaa, palaa kaikki oma hyvyys ja pahuus pois. Ainut mikä jää jäljelle on puhdas usko Jeesuksen armoon.

Jos ystävä olet tänään ahdistunut ja vaivattu, niin sinä saat uskoa, että Pyhän Hengen tuli on sinussa jo aloittanut työnsä. Hän polttaa sinusta pois sen, mikä on sinun omaa uskonnollisuuttasi ja yritystä kelvata Jumalalle omilla teoillasi.  Pyhä Henki antaa sinulle uskon ja luottamuksen siihen, että Jeesus on Golgatan ristillä jo kaiken sovittanut. Ole hyvässä turvassa ja usko kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen tähden. Aamen.

Näkyvä ja näkymätön todellisuus

Olen joskus kuullut seuraavan tarinan: Neuvostoliittolaisen kosmonautin Juri Gagarinin kunniaksi oli järjestetty juhlat. Siellä pitämässään puheessa Gagarin oli sanonut, että hän on käynyt avaruudessa eikä nähnyt vilaustakaan jumalasta eli jumalaa ei ole olemassa. Tilaisuudessa oli läsnä aivokirurgi, joka oli siihen kommentoinut, että hän oli leikannut tuhansia aivoja eikä ollut nähnyt vilaustakaan ajatuksista eli ajatuksia ei siis ole olemassa.

Historia todistaa, että Jeesus on elänyt maan päällä ja vaikuttanut ihmisiin toiminnallaan, mutta se ei tee hänestä Jumalan Poikaa. Monet ihmiset pitävät historiallista Jeesusta hyvänä opettajana, jonka opetuksia noudattamalla kaikilla ihmisillä olisi maan päällä hyvä elää. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä pelastavan uskon kanssa. Usko Jeesukseen ja siihen, että Hän on Golgatan ristillä sovittanut koko ihmiskunnan synnin, ei ole silmin nähtävä asia. Jumala hyväksyi synnittömän Poikansa suorittaman syntien sovituksen ja herätti Hänet kuolleista. Syntien sovitusta ei voi silmin havaita ja silti se on totta.

Jumalan työ meissä alkaa paljon aikaisemmin kuin itse huomaamme sitä. Jossain vaiheessa myös tietoisesti saamme uskon Jeesukseen omien syntien sovittajana. Joku sanoo tulleensa uskoon ja voi jopa tietää tarkan hetken sille. Hänenkin kohdallaan kuitenkin Jumalan työ on kestänyt jo kauan, vaikkei ihminen ole sitä tajunnutkaan. Kun Pyhä Henki vaikuttaa meissä, elämässämme voi myös alkaa näkyä sellaisia positiivisia muutoksia, jotka lähimmäisemme näkevät. Pyhän Hengen hedelmät voivat tulla ilmi meidän kauttamme. Silloin olemisessamme voi olla rakkautta, iloa, rauhaa, itsehillintää, lempeyttä jne. Silloinkaan kun näitä ei elämässämme näy, se ei tarkoita sitä, että emme olisi Jeesuksen pelastamia. Usko Jeesukseen syntien sovittajana ja näkyvä elämän todellisuus ovat kaksi eri asiaa. Luota ystäväni siihen, että Jeesus ei ikinä hylkää, vaikka olisit väsynyt ja epäonnistunut. Saat tänäänkin levätä siinä näkymättömässä todellisuudessa, että Jeesus on sinunkin syntisi sovittanut. Jää Herran rauhaan. 

Kuka kantaa murheitasi?

Oletko ollut tilanteessa, jossa sinun koko maailmasi on tuntunut romahtavan? Tilanne on voinut johtua esim. omasta tai läheisen sairaudesta, vammautumisesta, kuolemasta, päihteiden valtaan joutumisesta tai avioerosta. Tällaisessa tilanteessa omat voimasi ovat loppu ja tuntuu siltä, ettet jaksa huomiseen. Et jaksa edes muodostaa sanoja rukoukseen. Tuossa tilanteessa kuitenkin Isä pitää sinua sylissä ja kantaa. Hänellä oli tilanne etukäteen tiedossa ja Hän otti sinut kiinni, kun putosit. Ei Hän odota, että osaisit analysoida tilannetta ja keksiä siihen ratkaisua. Hän toivoo sinun lepäävän sylissään ja ottavan vastaan Hänen lohdutuksensa.

Meillä ihmisillä, tai ainakin minulla, on kuitenkin usein tarve itse ratkaista omat ongelmamme. Olen joitakin kertoja ollut tilanteessa, jossa on tuntunut, että en jaksa enää. Minulle tyypillisesti olen ensin hammasta purren hoitanut asioita ajatuksella ”pakko jaksaa”. Samalla olen ollut vihainen ja loukkaantunut tapahtuneesta. Jumalan armosta olen kuitenkin itkuni keskelle saanut kokemuksen Herran läsnäolosta. Olen tajunnut, että minulle ei tapahdu mitään Isän tietämättä ja sallimatta.  Oli Isän rakkautta lastaan kohtaan, että Hän laittoi minut tilanteeseen, jossa en voinut enää varmistaa tulevaisuuttani. Minun oli pakko jättäytyä kokonaan Hänen käsiinsä. Silloin tapahtui ihme! Sisälleni tuli rauha. Sain varmuuden, että Herra hoitaa asiaani. Inhimillisesti katsoen vastoinkäymisiä tulee lisää eikä asiat ratkea ollenkaan aina helposti, mutta minun ei tarvitse murehtia. Yritän opetella suhtautumaan kaikkeen niin kuin Raamattu kehottaa eli heittämään kaikki murheeni Isän kannettavaksi, sillä Hän pitää minusta huolen.

Jos, ystäväni, elämäntilanteesi on sellainen, että nykyhetki tai tulevaisuus on kuin mustan pilven verhoama, luota siihen, että olet Isän sylissä. Hän kantaa sinut vaikean ajan läpi ja vahvistaa sinua siinä niin, että taas jaksat. Vaikka olisit itse aiheuttanut tilanteen, saat uskoa itsesi armahtavan Jumalan käsiin. Muista, että vaikka tapahtuisi mitä, Jeesuksen armo riittää sinulle ja minulle!

Tämä hetki

           

Helposti mietimme menneitä tai suunnittelemme tulevaisuutta. Tähän päivään, tähän hetkeen pysähtyminen on joskus vaikeaa. Kun elämässä on monta rautaa tulessa, kiirettä, tehtäviä asioita, emme pysähdy miettimään, saati sitten rukoilemaan tai hiljentymään Jumalan edessä. Mikä onkaan lopulta tärkeää?

Jumala tietää huolemme, kiireemme ja kaiken. Hän on myös pitkämielinen ja rakastava suhteemme. Hän ei tarvitse meitä mutta meille olisi hyväksi huomata, että tarvitsemme Häntä, ihan kaikkeen.

 Surun keskellä elävä sanoo usein elävänsä tunnin tai päivän kerrallaan. Elämä on pysähtynyt, muuttunut. Ihmisen ajatukset ja arvomaailma ovat muuttuneet, voimavarat vähentyneet, ehkä kiire on hävinnyt. Silloin helpommin käännymme Jumalan puoleen ja saamme lohdutusta tähän hetkeen.

Jumalan aikakäsitys on sellainen, jota en pysty ymmärtämään, mutta elämämme pituus on kuitenkin hyvin lyhyt. Siksi jokainen päivä on tärkeä. Se on kuin lahja ja mahdollisuus. Saan käyttää sen Jeesuksen seurassa ja johdatuksessa. Hän on luvannut meille tulevaisuuden ja toivon, ikuisen elämän Hänen yhteydessään, ikuisessa ilossa ja valkeudessa. Tämä hetki voi siis olla rauhaa ja iloa tulvillaan, kun voimme olla rakkaan Jeesuksen seurassa. Meidän ei tarvitse murehtia vaan saamme luottaa hänen huolenpitoonsa tässä ja nyt, aina ja ikuisesti. 

Armoa ilman omaa ansiota

Olin viime sunnuntaina kirkossa ja siellä laulettiin laulu, jossa oli tällaiset sanat: ”Uskoa ei synny omin voimin, ilmaiseksi anova sen saa. Sitä ansaita ei töin ja toimin, Jumala sen meille lahjoittaa. Olin täynnä suurta ahdistusta, Vapahtajaa hiljaa rukoilin. Hän sanoi: Älä pelkää rangaistusta, ristillä jo sinut armahdin.” Tuossa laulussa sanotaan, että ’ilmaiseksi anova sen saa’. Usein on kuitenkin niin, että ihminen on niin ahdistunut tai väsynyt, ettei jaksa edes anoa. Jeesus on kuitenkin aivan erityisesti läsnä juuri silloin ja Hän lahjoittaa anteeksiantamuksen, ilman mitään ihmisen omaa tekoa, edes sitä anomista.

Raamatussa on kertomus halvaantuneesta miehestä, jonka hänen ystävänsä toivat Jeesuksen luo. Tuossa kertomuksessa Jeesus ei sanonut halvaantuneelle, että saat syntisi anteeksi, jos uskot, vaan ”Sinun syntisi annetaan anteeksi.” Jeesus ei laittanut anteeksiannolle mitään ehtoja. Tämän blogin ylläpitäjänä olen huomannut, että monilla ’uskovilla’ on taipumus vaatia ihmisten omia tekoja anteeksiannon ehtona. Jumala kuitenkin sanoo antavansa meidän rikkomuksemme anteeksi itsensä tähden eikä Hän meidän syntejämme muistele. Ajattelepa ystäväni tätä todella. Kaikki on kiinni Jumalasta ja Hänen omasta tahdostaan. Voitko sinä asettaa omat tekosi, onnistumisesi tai epäonnistumisesi, Jumalan tahdon rinnalle tai jopa sen yli?

Jeesus tuli maailmaan ja sovitti koko ihmiskunnan synnin. Tähän sisältyy ne ihmiset, jotka elivät ennen Jeesuksen syntymää ja myös me, jotka elämme tällä hetkellä. Jumalaa ei tämän maailman aika rajoita. Jeesus sovitti ristinkuolemallaan kaikkien aikojen ihmisten synnin. Kun mietit koko maailman syntitaakkaa, kuinka voisit edes kuvitella, että armo ei sinulle riitä. Sielun vihollinen, Perkele, on se, joka laittaa meidät katsomaan itseämme, josta ei mitään hyvää löydy. Jää ystäväni luottavaisella mielellä Jeesuksen armon varaan. Hän on sinunkin Pelastajasi. Sinun ei tarvitse jaksaa mitään. Jeesukseen uskovana sinulla on Pyhä Henki, joka on meidän kotiopettajamme. Pyhä Henki kehottaa meitä aina katsomaan Jeesusta, ei itseämme. Ole, ystäväni, hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Usko kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Jeesus sä ainoa

Tämä kirjoitus lähti liikkeelle tuosta kuvasta. Vasemmanpuoleinen karjalanpiirakka ei ihan täytä kauneusvaatimuksia, mutta tuo toinen on aika onnistunut. Molemmat maistuivat oikein hyvälle eikä sitä ulkonäöllisesti epäonnistunutta roskikseen heitetty, vaan syötiin samalla tavalla kuin onnistuneempikin. 

Toisinaan ajatellaan, että kristityllä täytyy olla tietty tyyli, josta kristillisyys heti näkyy ja myös arkielämässä sallitut ja kielletyt asiat on selvästi määrätty. Tämän seurauksena monet pelkäävät, etteivät täytä mittaa, etteivät ole tarpeeksi hyviä. Jotkut pelkäävät, että joutuvat hylätyksi, koska eivät pysty siihen, millaisia he ajattelevat kristityn olevan. Kun keskitymme itseemme, kiusaukset vaivaavat ja pelkäämme lankeavamme puolelle tai toiselle. Tällainen elämä on jatkuvaa taistelua ja siitä tulee raskasta. Jos sen sijaan suuntaamme ajatuksemme Jeesukseen, saamme vastaanottaa Hänen rakkauttaan ja huolenpitoaan. Ei meidän silloin tarvitse tuijottaa omaan onnistumiseemme tai epäonnistumiseemme, eikä edes naapurin epäonnistumisiin. 

Toisten kristittyjen kanssa vietetty aika on iloista yhdessä oloa, joka vahvistaa, kun ei tarvitse miettiä, osaako käyttäytyä sääntöjen mukaan tai onko varmasti kilvoitellut tarpeeksi. Jeesus sanoi, että ”siitä teidät tunnetaan minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus.” Ei toisiaan rakastavat ihmiset koko ajan etsi toisistaan vikoja. Rakastavat ihmiset näkevät toisissaan hyvää eivätkä käytä aikaansa arvostelemiseen tai tuomitsemiseen. Heille toisen läsnäolo tuo ilon. 

Olen joskus ollut hengellisessä tilaisuudessa, jossa puheesta suurin osa on sitä, miten uskovan tulee käyttäytyä, jotta hän pysyisi uskossa. Mihin Jeesuksen sovintokuolemaa enää tarvitaan, jos uskossa pysyminen on siitä kiinni, miten minä onnistun täyttämään käyttäytymissäännöt? Jeesus on sovittanut minun ja sinun synnit kertakaikkisesti. Hänen uhrikuolemansa ei raukea tyhjiin minun tekemisteni seurauksena. Tässä luottamuksessa, katse suunnattuna elämän antajaan, saan tehdä tätä maallista matkaa. Saan luottaa siihen, että Jumalan lapsena Pyhä Henki ohjaa elämääni ihan kaikessa. Olen armosta pelastettu ja se pysyy loppuun saakka. Usko, ystäväni, sinäkin elämäsi Jeesuksen käsiin. Hän kyllä pitää sinusta huolen.

Vahvuus

Kallio, kivi kestää vuosia ja vuosisatoja. Se myös kertoo menneistä ajoista. Vahva kuin kallio. Kulmakivi. Luolissa on asuttu ja sen suojiin on menty. Mikä kaikki kertoo vahvuudesta? Tällainen vahvuus lisää turvaa, kun myrskyt uhkaa. Kova kuin kivi. Läpi harmaan kiven. Pysyvyys on vahvuutta mutta myös se, että kykenee muuntumaan, joustamaan eri tilanteissa. Kivet ovat usein muistuttamassa paikoista vuosien takaa. Itse muistan suuren kiven metsässä lähellä mummolaa, jonka läheisyydessä leikittiin ja välillä kiipeiltiin kivelle, joka toimii tärkeänä muistona lapsuudesta. Nuoruudessa usein istuin kivellä, järven rannalla miettien, katsellen, kuunnellen. Hetki antoi mieleen rauhaa ja voimia jatkaa matkaa. Se on ja oli turvapaikka, johon voi ajatuksin palata ja joka on vieläkin löydettävissä.

Hautakivet, muistomerkit ovat meille tärkeitä muistoja läheisistä. Muistella tai muistaa voi missä vain, mutta hautausmaa ja muistomerkki saa usein tärkeän osan surussa. Ainakin itse koen niin.

  Kivi edustaa jotenkin pysyvyyttä ehkä vakautta. Vahvuus on toki paljon muutakin. Miten sitten meistä itse kukin kokee vahvuuden? Mikä on heikkoutta? Itse ajattelen, että myös heikkous on usein voimavara tai vahvuutta ja kovuus (joustamaton vahvuus) usein heikkoutta. Kivikin on usein muovattavissa, kovuus vaihtelee. Toki jotain turvallisuutta lisäävää pysyvyyttä paikallaan olevassa kalliossa on.

Jeesus ei odota meiltä vahvuutta, mutta itse hän on meidän turvamme ja vahvuutemme hädän hetkellä. Tarvitaan usein murtuminen, nöyrtyminen, jotta voi alkaa jotain uutta. Viimeisillä voimillaan ryövärikin ristin puulla pyysi armoa Vapahtajalta, Jeesukselta ja Jeesuksen armahtava rakkaus pelasti hänet. Jeesuksen vahvuus näyttäytyy rauhana ja armahtavana rakkautena meitä kohtaan. Me turvaudumme usein vääränlaiseen vahvuuteen tässä kilpailuyhteiskunnassa. Kadotamme itsestämme jotain tärkeää, kun yritämme niin kovasti olla jotain muuta kuin olemme. Vahvuutta voi olla se, että uskallamme olla omana itsenämme. Vahvuutta on se, että opimme tuntemaan itseämme paremmin. Vahvuutta on myös se, että ymmärrämme oman rajallisuutemme ja otamme toiset huomioon. Vahvuutta on myös se, että opimme tuntemaan Luojamme, Vapahtajamme ja sitä kautta myös itsemme. Hän haluaa meidän olevan lapsiaan omine erilaisine piirteinemme, jollaiseksi hän on meidät luonut. Hän on turvamme ja puolustajamme. Hän haluaa meille hyvää. Hän haluaa auttaa ja toivoo, että saa olla pelastajamme ja turvakalliomme. Ei tarvitse kuin pyytää, rukoilla, Hän kuulee ja auttaa. Hän vahvistaa meitä, kun luotamme ja uskomme Häneen..

Vapaaksi pelosta

Tänään mietin taas sitä, miten helposti reagoin asioihin pelolla. Meillä jokaisella on oma persoonallisuutemme ja siitä seuraavat luonnolliset reagointitavat. Toisilla elämää hallitsee helposti kateus, toisilla ahneus, joillakin kiivaus ja joillakin pelko, kuten minulla. Tietenkin näitä piirteitä on muitakin, mutta tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole keskittyä niihin. Nämä piirteet ovat osaksi varmaan synnynnäisiä, mutta ajattelen, että paljon riippuu kasvuympäristöstä, mitkä asiat meissä korostuvat. Kun pelko hallitsee elämää, niin silloin vastustaa muutoksia. Vaikka elämä olisi raskasta, niin silti muutos pelottaa niin paljon, että sitä riskiä ei kuitenkaan halua ottaa, vaan mieluummin pysyy siinä, mikä on. Usein tämä sisäinen pelko näyttäytyy ulospäin kiltteytenä. ”Kiltti” on toisille mukava ja sopeutuvainen, vaikka sisällä olisi kuinka paha olla. Myös uskovana saattaa ajatella, että minun kuuluu olla kiltti ja sopeutuva. Kerron tässä itsestäni, mutta luulen, että saman kokeneita on paljon muitakin. Samalla kun ulospäin on mukava ihminen, sisällä on vallalla negatiiviset tunteet: pelko ja myös itsesääli. Minä ainakin helposti ryvin itsesäälissä sen vuoksi, että toiset eivät tajunneet, kuinka paljon heidän eteensä tein. Tästä kiltteyden ja pelon kierteestä on kuitenkin onneksi mahdollisuus vapautua.

Jumala on luonut meistä jokaisen ja Hän haluaa kasvattaa meistä niitä persoonia, joiksi Hän on meidän tarkoittanut. Jokainen meistä on syntinen eikä se synti ole mitään erityisiä tekoja. Synti on ero Jumalasta ja ilman Jeesusta, meistä jokainen on erossa Jumalasta. Minulla oli nuorempana sellainen käsitys, että synti on tiettyjä tekoja, joita en saa tehdä. Pelokkaana nuorena tämä vain lisäsi kiltteyttäni. Minun piti salata mahdollisimman pitkälle epäonnistumiseni, jottei kukaan vain saisi tietää, miten huono ihminen olen. Voit varmaan ymmärtää, miten raskasta tällainen elämä oli. Onneksi Jumala puuttui peliin ja antoi minun kohdata sellaisia vastoinkäymisiä elämässäni, että minulla ei enää ollut mahdollisuuksia näytellä, vaan jättäytyä kokonaan Jeesuksen armon varaan. Nyt saan levollisesti kertoa kaikki asiani taivaalliselle Isälleni. Enää en pelkää, että Hän hylkäisi minut syntisyyteni vuoksi. Tiedän, että Hän tuntee minut paljon paremmin kuin itse tunnen. Hän tietää nekin asiat, joita en uskalla itsellenikään tunnustaa ja silti Hän rakastaa minua. Jättäydy sinäkin, ystäväni, armollisen Jeesuksen käsiin juuri sellaisena kuin olet. Sinun ei tarvitse muuttua miksikään. Isä vain odottaa, että saisi sulkea sinut syliinsä ja lohduttaa. Olet Isän rakas lapsi.

Muutoksen aika

Elämässä tapahtuu muutoksia välillä enemmän välillä vähemmän, hyviä tai huonoja muutoksia. Mietimme usein, miksi minulle kävi näin. Olemme ehkä vihaisia jollekin. Pysähdymmekö kiittämään, jos meitä kohtaa jokin hyvä muutos, josta voimme iloita, vai pidämmekö sitä itsestäänselvyytenä? Elämässä on välillä myös pysähtyneitä, hiljaisia aikoja, muutosten suhteen. Toivomme muutosta, mutta emme jaksa tehdä mitään sen eteen, että jotain uutta tapahtuisi. Tai ehkä emme uskalla tehdä mitään, sillä muutokset usein pelottaa tai ainakin jännittää, koska emme tiedä mitä on edessäpäin. Muutos voisi olla monessa mielessä meille hyväksi, mutta vieras ja uusi ei tunnu turvalliselta. Tarvitsemme usein läheisten tukea näissä tilanteissa, vaikka valinta onkin aina tekijän vastuulla. Pelkäämme tehdä valintoja, koska emme tiedä mitä niistä seuraa. Muutos aiheuttaa aina elämään sekä hyviä että huonoja asioita. Joskus seuraukset yllättää ja usein ihmiset ovat tyytyväisiä, että ovat uskaltaneet tehdä muutoksia elämässään. Voi olla tyytyväinen itseensä, kun uskalsi ottaa uuden askeleen elämässä.

 Kun olemme elämässä tilanteessa, jossa jonkin pitäisi muuttua tai meidän pitäisi muuttua, saattaa tuntua vaikealta. Silloin moni turvautuu rukoukseen ja pyytää apua Jumalalta. Ihminen usein toivoo, että asiat menisivät hänen toivomallaan tavalla. Jos niin ei käykään, ollaan vihaisia Jumalalle. Meitä on kuitenkin kehotettu Raamatussa rukoilemaan niin, että tapahtukoon Sinun tahtosi. Olisi hyvä, että luottaisimme taivaalliseen Isäämme, Jeesukseen, niin paljon, että antaisimme elämämme päätökset Hänen käsiinsä, turvallisiin käsiin. Tämä on kyllä meille itsenäisille ihmisille usein aika vaikeaa. Mitähän alkaa tapahtua, jos antaa elämänsä Jumalan käsiin ja luottaa hänen johdatukseensa omassa elämässä? Asiat eivät varmaankaan mene niin kuin olimme ajatelleet. Saattaa näyttää jopa, että ne menevät huonompaan suuntaan riippuen siitä kuka arvioi ja mitä odotimme. Voin kyllä uskoa, että lopulta kaikki menee niin kuin on tarkoitettu ja hyväksi meille, jos luotamme Jeesukseen ja hänen rakastavaan huolenpitoonsa ihan kaikissa asioissa. Silloin olemme hyvissä käsissä ja elämä on elämisen arvoista.

Mistä voimia arkeen?

     

Jälleen on syksyn kiireinen aika työelämässä. Arki kuluu, aika rientää eteenpäin kuin juna. Mihin käytän aikani? Eihän minulla ole vaihtoehtoja? Vai onko sittenkin?

Tiedän, että kiireinen, suorituskeskeinen arki alkaa uuvuttaa. Se vie voimia. Mistä niitä voimia sitten tulee? Eihän ihminen voi pitkään jaksaa sitä, että voimat vain kuluvat, mutta mistään ei voimia tule. Vaikka pitääkin työstään, se saattaa salakavalasti saada minut väsyneeksi. Niin! Mistä niitä voimia voi saada? Kokeilen muuttaa rutiineja ja ripotella päivään hyvää oloa tuovia tekemisiä. Se ei saa olla suorittamista, vaatimuksia, vaan hyväksyvää asennetta itseäni ja toisia kohtaan.

Jeesus hyväksyy ihmisen sellaisena kuin hän on ilman suorituksia! Olemme vapaita tekemään valintoja tänäänkin itsemme hyväksi. Olen huomannut, että kun valitsen hiljentymisen, pysähtymisen, rukouksen, siitä saa voimia ja aivan uutta sisältöä tähän päivään, jopa yllätyksiä. Päivä alkaa toiveikkaasti, saan olla rauhassa oma itseni. Voin luottaa siihen, että Jeesus kulkee vierelläni. Hän antaa voimia, mutta hyväksyy myös heikkouden ja väsymyksen. Ja koska Hän hyväksyy, niin miksen minäkin. Väsyneinä ja heikkoina olemme joskus lähempänä Isäämme taivaassa. Olen myös armollisempi toisia kohtaan, kun itse koen Jeesuksen huolenpidon ja rakkauden. Voinko siis ajatella niin, että voin ottaa tämänkin päivän lahjana ja luottaa siihen, että Jeesus auttaa? Niin uskon ja olen sen huomannut varsinkin, jos olen riittävästi yhteydessä Häneen arkisen kiireenkin keskellä. Sehän ei olekaan ajasta kiinni, sillä Jeesus on kanssamme joka hetki.

 Raamatun lukemisenkaan ei tarvitse olla vaatimus, joka vie paljon aikaa. Siihen voi uppoutua silloin tällöin ja kummallisesti aikaa aina on, kunhan itse haluaa. Pienikin lukuhetki voi antaa voimaa, iloa ja lohdutusta. Jumalan sana puhuu suoraan ja tuo uutta elämää. Minulle Raamattu on antanut voimaa monin tavoin. En ole yksin, kun luen Raamattua. Se tuo onnellisuutta, johon sisältyy se, että Isä pitää huolta lapsistaan. Voimia sinunkin syksyyn!

Lapsen mieli

Oletko ystäväni ajatellut, mitä eroa on orjan ja lapsen välillä? Katselin joskus elokuvaa, joka kertoi orjasta ja siitä arjesta, mitä siihen liittyi. Kaikessa kauheudessaan orja vaikutti tyytyväiseltä osaansa. Hän ei tiennyt paremmasta eikä siksi osannut sitä edes toivoa. Tosiasiassa kuitenkin kaikki, mitä orja tekee, on pelosta tai palkkion vuoksi tehty. Myös lapsi osallistuu perheen töihin omalla panoksellaan. Lapsi kuitenkin ymmärtää, että perheenjäsenten kuuluu yhdessä hoitaa kotia, jotta siellä olisi kaikilla hyvä olla. Jos perheessä on useampia lapsia, vanhempi lapsi luonnostaan kantaa vastuusta pienemmästä sisaruksestaan. Ei siitä odoteta palkkaa, vaan se on osa perhe-elämää. Myös perheyrityksissä, esimerkiksi maatilalla, perillinen tekee työtä oman perheen hyväksi ja ymmärtää sen.
Kristillisessä mielessä me olemme Jumalan lapsia emme orjia. Jumalan lapsen mieli on tehdä hyvää läheisille ilman omaa ansiota. Lapsi myös hoitaa omia tehtäviään seurakuntaperheessä, koska rakkaus sisällä pyytää viemään evankeliumia niille, jotka eivät sitä vielä ole saaneet. Myös seurakunnassa ”vanhempi lapsi” huolehtii ”nuoremmasta” omasta halustaan ja ilolla. Lapsen mieli ei ole orjan mieli, sillä Isä haluaa lapselle hyvää ja lapsi ymmärtää kaiken olevan parhaaksemme. Se, että kristitty ei tahdo elää niin kuin maailmassa eletään, on lapsentahtoa, jonka Isä on antanut. Se ei ole meidän omaa tekoa vaan Jumalan teko meissä.

Jossakin perheessä lapsi saattaa joutua ansaitsemaan vanhempiensa hyväksyntää hyvällä käytöksellä. Tällöin hän koko ajan pelkää hylkäämistä, ellei täytä vanhempiensa asettamia vaatimuksia. Joskus tämä on kuitenkin lapsen mielessä olevaa harhaa. Hän luulee, että vanhempien rakkaus häntä kohtaan riippuu siitä, miten hyvin hän onnistuu käyttäytymään. Tämä sama harha on joskus myös kristityillä. Luullaan, että Jumalan rakkaus ja Jeesuksen sovitustyö pysyy voimassa vain meidän oman hyvän käytöksen eli lakien noudattamisen turvin. Näin ei ystäväni todellakaan ole. Jumala ei meidän hyviä tekojamme tarvitse. Jumalan rakkaus näkyy Jeesuksen sovitustyössä ehdottomana eikä sitä voi mikään muuttaa tai hävittää. Jeesuksen pelastamina olemme ja pysymme Jumalan lapsina, sujui meidän maanpäällinen elämämme miten tahansa. Luota siihen Jeesuksen lupaukseen, että Hän ei anna yhdenkään meistä, jotka Isä on Hänelle antanut, joutua hukkaan. Elä, ystäväni, turvallisella mielellä elämääsi Jumalan lapsena. Sinulla on rakastava ja huolehtiva Isä!

Jeesus, syntiemme sovittaja

Armoa ja rauhaa Jeesukselta sinulle ja minulle ystäväni. Aikaisemmista kirjoituksista on tullut palautetta, ja sen johdosta haluan edelleen kirjoittaa tästä tärkeästä asiasta. Oletko, ystäväni, mennyt lääkärintarkastukseen siitä syystä, että ajokorttiviranomainen sitä vaatii tai olet tarvinnut jonkin vastaavan muun todistuksen? Meillä useimmilla on taipumus kertoa ajokorttilääkärissä asioista niin, että ei minua mikään vaivaa ja näkökin on hyvä. Oletko samaa mieltä? Lääkärikin valitaan siten, että hän ei pääsisi aikaisempiin potilastietoihin käsiksi. Vastaavasti sairaslomaa hakiessa ollaan niin kipeänä, että tuskin henki kulkee. Kuitenkin totuus on se, että lääkärit tietävät meidän ajatuksemme hyvin pitkälle ja osaavat arvioida sen mukaan oikean tilamme.

Kristillisessä mielessä meidän lääkärimme on Jeesus, joka parantaa synnin haavat meidän omaltatunnoltamme. Jeesus lääkärinä näkee todellisen tilamme ja saamme mennä Jeesuksen luo syntisairaina. Meidän ei tarvitse olla terveitä, jotta voimme kohdata Jeesuksen. Muista ystäväni tänäänkin: Jeesus tietää sinun ja minun todellisen tilan. Hänelle emme voi valehdella, mutta ihmisille voimme näytellä ja leikkiä tekopyhyydellä. Ymmärrä, ystäväni, että saat olla kuinka sairas synteinesi tahansa, niin Jeesus parantaa sinut syntikuormasi kanssa. Herran pyhä ehtoollinen on tarkoitettu syntisille ja pahoille ihmisille. Sinä, joka tunnet synnin taakkaa, kohtaa Jeesus-lääkärisi ehtoollisessa tai rukouksessa jo tänään. Me ihmiset olemme syntisiä ajatuksin, sanoin ja töin. Usko Jeesukseen on suuri lahja. Lahjan antaja on Jeesus. Kun Jeesuksen luo tuotiin halvaantunut mies, niin ei Jeesus sanonut hänelle: -Saat anteeksi, jos uskot minuun. Vaan Jeesus sanoi: -Syntisi on annettu anteeksi. Ota vuoteesi ja käy. Näin Jeesus toimii tänäänkin. Me syntiset saadaan iloita ja riemuita, sillä palkka on suuri taivaassa, joka on valmistettu sinulle ja minulle. Saat uskoa kaikki synnit ja viat anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovinto veressä jo tänään. Jeesus on kirjoittanut sinun ja minun nimen taivaan kirjaan. Aamen.

Jeesus vahvistaa

Monien meistä täytyy noudattaa tietynlaista ruokavaliota, jotta suolisto ja iho pysyvät kunnossa. Jos elimistösi ei siedä laktoosia sinun täytyy olla tarkkana maitotuotteiden kanssa. Gluteenia on alettu lisäämään leipään myös ylimääräistä, koska sillä saadaan muhkeampia leipiä vähemmistä jauhoista, mutta sen seurauksena gluteeniyliherkkyyttä on tullut myös sellaisille ihmisille, joilla ei ole keliakiaa. Myös monia muita ruoka-aineallergioita on varsinkin lapsilla paljon. On tärkeää tietää, mikä ruoka sopii ja syödä sen mukaan.

Kristittynä meidän pitää syödä Jumalan Sanaa, ettei uskomme hiipuisi ja loppuisi kokonaan. Jumalanpalveluksessa käydessämme, voimme samalla nauttia Herran Pyhän Ehtoollisen uskomme vahvistukseksi. Käydessäni kirkossa tai raamattupiirissä viikoittain olen huomannut uskossa ”voimaantumista”. Mitä ”voimaantuminen” sitten tarkoittaa? Minulle se on Kristuksen Armon kirkastumista omassa elämässäni, etten epäilisi.

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, missä käymme sanan kuulossa. Ei tosin kerta tai kaksi mitään meinaa, mutta käydessämme pitkään paikassa, jossa ei opeteta Kristusta vaan tekoja, olemme pulassa ja myöhemmin hengellisesti kuolleita. Harhaopit ja tekojen vaatijat eivät kykene opettamaan Armoa eli Kristusta vaan vaativat tekoja, mistä seuraa loputon lista syntejä. Lopetettuamme uskonnollisuuden, vieläpä hyvänkin, löydämme todellisen Armon, Jeesuksen, elämäämme. Sillä Usko Jeesukseen meidät pelastaa ilman tekoja, ei hyvyys, seurakunta, ystävät tai mikään järjestö voi pelastaa. Uskotaan tänäänkin itsemme Jumalan lapseksi ilman tekoja, sillä Jeesus on kuollut puolestamme ja maksanut täyden hinnan meistä.

Vieraalla maalla kaukana...

Kaukana kotoa huomaa usein asioita, joita ei muuten tulisi ajatelleeksi. Vieras tuntuu etäiseltä ja pelottavaltakin mutta yhtäkkiä voit havaitakin täällä kaukana jotain tuttua. Toisaalta voit itselle tutusta asiasta oppia uutta. Jeesus yllättää esim. niin, että Afrikassa safarilla, villieläinten keskellä, afrikkalaismies, oppaamme, sanoo olevansa harras kristitty. Kirkoissa siellä on iloa ja ylistystä ja syvää luottamusta Jumalaan. Paljon oppimista minulle, joka tulen kristitystä maasta. Tällaisia enkeleitä tulee vastaan. Tai Kiinassa, jossa joulukirkkoon, kristilliseen jumalanpalvelukseen on pitkät jonot ja erilaista on myös se, että vartioita on kirkon ympärillä. Jumalan sanan vaikutus ja merkitys ilmenee erilaisilla tavoilla. Sielläkin missä en uskoisi, Jumalan sana vaikuttaa ja leviää mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Pyhä henki vaikuttaa sodan ja eri uskontojen keskuudessa tehden työtä ihmisten pelastamiseksi. Ihmeellistä.

Käyn mielelläni vanhoissa kirkoissa ja luostareissa ja ihailen vanhoja ristejä ja ikoneita. Ajattelen niiden merkitystä sen ajan ihmisille. Pääsee joskus lähelle kristittyjen elämää eri aikakausina ja eri maissa. Silti oleellista ei ole rakennukset tai tavarat/materia vaan se, miten Jumalan voima on kaikkina aikoina tullut esiin ihmisten elämässä. Armeniassa, köyhässä ja vuoristoisessa maassa, jotenkin ihmettelin uskon merkitystä vuosisadasta toiseen. Koen Jumalan puhuvan monin eri tavoin. Jeesus kulkee vierellämme missä sitten olemmekin. Vaikka maa on jostain syystä raunioina Jeesus voi olla lähellä, sydämessä, jos haluat. Eli Jumalalle mikään ei ole mahdotonta.

Vieraalla maalla kaukana....en saata Jeesus ymmärtää kärsimystäsi vaan kiitän että sovitit myös minun syntini.  

Jumalan Rauha

Elämme tällä hetkellä maailmassa, jossa pelko valtaa monen mielen. Saamme jatkuvasti kuulla ja nähdä uutisissa väkivaltaa, jota emme voi ymmärtää. Täällä Suomessa olemme tottuneet siihen, että väkivalta liittyy päihteisiin ja tapahtuu kaveriporukoissa tai perheissä. Emme ole kaupungilla liikkuessamme ajatelleet, että siellä voisimme joutua väkivallan uhriksi. Nyt tämäkin tilanne on muuttunut. Vaikka vieläkin on hyvin epätodennäköistä, että joku tuntematon hyökkäisi kimppuumme, niin ajatuksen ja tunteiden tasolla pelko väkivallasta on kuitenkin saavuttanut meidät. Monen mielessä on varmasti käynyt ajatus siitä, että miksi Jumala sallii väkivallan. Vai onko koko Jumalaa olemassa, kun maailmassa on niin paljon pahuutta?

Jumala on Sanassaan luvannut antaa meille rauhan. Tämä Jumalan Rauha ei ole riippuvainen olosuhteista eikä se ole myöskään tunne. Vaikka meillä olisi Jumalan rauha, niin silti tunnemme toisinaan elämäntilanteissamme pelkoa tai olemme levottomia. Jumalan Rauha on Kristus. Hän antaa meille sen rauhan, joka ei ole ymmärryksen eikä tunteiden tasolla, vaan se on koko elämämme. Jumalan rauha on sitä, että elämämme on kokonaan Herran hallussa. Hän on luvannut viedä meidät iankaikkiseen iloon, tapahtuipa tämän meidän maanpäällisen elämän aikana mitä hyvänsä. Alueilla, jossa vainotaan kristittyjä, kristittyjen ainoa mahdollisuus on turvautua tähän lupaukseen. Samalla tavalla se on myös meidän ainoa mahdollisuutemme. Jeesuksen omina Hän on luvannut, ettemme voi joutua hukkaan, vaan saamme turvata koko elämämme Häneen. Jää, ystäväni, Herran Rauhaan. Hän pitää sinusta huolen oli elämäntilanteesi mikä hyvänsä.

Sinä kelpaat!

Eräs ystäväni kertoi käyneensä katsomassa vanhainkodissa kahta iäkästä ystäväänsä. Hän oli lukenut heille Raamattua ja virsikirjakin oli otettu esille laatikosta. Ystäväni suri sitä, ettei hänellä ollut laulutaitoa, jotta olisi voinut laulaa virsiä vanhuksille. Sen sijaan hän muisteli näiden kanssa vanhoja tapahtumia ja luki heille virsiä. Keskustellessamme hän toivoi, että joku muu menisi vanhainkotiin laulamaan. Kaikki meidän taitomme ovat lahjaa Jumalalta. Usein meillä on, ehkä huonosta itsetunnosta johtuen, taipumus väheksyä omaa osaamistamme. Ihan tavallinen laulutaito olisi kuitenkin erittäin suureksi hyödyksi esimerkiksi juuri vanhainkodeissa vierailemiseen. Monet dementoituneetkin vanhukset muistavat virsiä, jos vain joku tulee ja laulaa. Puhumaton mummo saattaa yhtyä lapsuudesta tuttuun virteen kyyneleet silmissä. Monella lapsella isovanhemmat asuvat kaukana ja heille olisi suuri lahja saada varamummo tai pappa. Monet vanhemmat mielellään antaisivat hänen kertoa lapselleen Jeesuksesta ja vaikka lukea Lastenraamattua.

Jumala on antanut meille monenlaisia lahjoja. Lahja on luonteeltaan aina sellainen, ettei sitä tarvitse ansaita, muutenhan se olisi palkkaa. Jos me osaisimme suhtautua omiin kykyihimme lahjana, se ehkä vähentäisi kriittisyyttä itseämme kohtaan. Kun lapsi oppii jonkin uuden taidon, hän iloitsee siitä ja käyttää uutta taitoansa mielellään. Ei hän ajattele olevansa huono. Samalla tavalla me saamme suhtautua kykyihimme. Olemme Jumalan lapsia ja saamme ilman paineita harjoitella asioita ja käyttää taitojamme, vaikka emme niin hyviä olisikaan. Luota ystäväni siihen, että Jumalan lapsena sinä kelpaat eikä sinun tarvitse ansaita hyväksyntää, vaan voit levollisella mielellä käydä uuteen päivään. Olet hyvä sellaisena kuin olet. 

Katso Jeesusta, älä itseäsi

Meistä aikuisista useimmilla on ajokortti. Ennen maaseudulla nuoret hankkivat ajokortin heti 18 täytettyään. Liikkuminen tuolloin oli helpompaa, kun oli ajokortti ja auto. Tosin ekat kilometrit ovat useimmat ajaneet isän autolla. Meille nuorille oli tärkeää saada oma auto ja tuntea vapaus liikkua ilman vanhempia. Osa ystävistäni hankki ensimmäisen autonsa kesätyörahoillaan. Toiset, kuten minä, tekivät vapaa-ajalla töitä vanhemmille ja siitä saatu palkka meni heille ja vanhemmat sitten huolehtivat tarpeistamme. Tämän vuoksi isäni maksoi autokouluni ja auton. Siitäkin huolimatta tunnen saaneeni ekan autoni ja ajokorttini isältäni. Kerroin asian kavereilleni, jotka olivat samaa ikäluokkaa. Muutamat heistä totesivat, että autosi on kyllä isäsi, ei sinun. Täytyy myöntää, että kavereiden lausunto isän autosta harmitti.  Olinhan saanut sen isältäni.

Edellä oleva huono esimerkkini kalpenee, kun puhumme lahjaksi saadusta uskosta ja Jeesuksen Armosta. Tänäkin päivänä on uskonnollisia liikkeitä, jotka puhuvat armon varkaista. He käsittääkseni tarkoittavat ihmisiä, jotka eivät ole tehneet parannusta riittävästi katuen. Minulle on itseasiassa sama, mitä he tarkoittavat armon varkaudella, kun siitä ei puhuta Raamatussa, vaan se on ihmisten omaa keksintöä. Haluan ystäväni sanoa sinulle: katumukselle ei ole olemassa määrää. Ei ole olemassa määrää syntien tuntemiseen. Usko Jeesus Vapahtajaksi, niin Jeesus ilmaisee sinulle kaiken. Jeesus kirkastaa armollaan meille synnin ja anteeksiantamuksen suuruuden. Katso Jeesusta, älä itseäsi. Sinussa ja minussa on pahuus ja synti, Jeesuksessa puhtaus ja armo.  Saat uskoa tänäänkin armosta itsesi autuaaksi ja Jumalan lapseksi. Lupauksen lapsi, Jeesus, on armossaan meidät pessyt. Kaikki synti ja vika on anteeksi annettu. Aamen.

Tehtävä Jumalan valtakunnassa

Kesäloma on monilta lopussa ja työssäkäynti taas alkanut. Niistäkin, jotka eivät ole töissä, monet ajattelevat, että kesä on loppu ja täytyy alkaa taas töihin; mitä ne ”työt” sitten ovatkin. Minulla itselläni syksy on töissä aina hyvin kiireistä ja tuntuu, että se vie kaiken ajan ja ajatukset. Olen kiitollinen siitä, että minulla on töitä. Silti suhtautumiseni työhön on toisinaan väärä. On tilanteita, joissa koen olevani korvaamaton, mikä ei tietenkään ole totta, ja väsytän itseni aivan loppuun. Usein minun on vaikea pyytää apua, vaikka tarvitsisinkin sitä. Tiedän kyllä, että selviydyn paremmin työstäni silloin, kun en väsytä itseäni liikaa. Yhteen päivään ei pitäisi mahduttaa enempää kuin siihen kohtuudella sopii.

Kristittyinä Jumala on myös antanut meille jokaiselle tehtävän Hänen valtakunnassaan. Se tehtävä on kaikilla oikeastaan sama: kertoa Jeesuksesta, joka on sovittanut jokaisen synnit ja lahjoittanut anteeksiannon ja pelastuksen. Tämän tehtävän hoitamiseen on kuitenkin lukemattomia erilaisia tapoja. Vain jotkut on tarkoitettu opettajiksi ja evankelistoiksi. Suurimmalla osalla tehtävä on jokapäiväistä elämää omassa perheessä ja naapurustossa. Siellä voimme palvella monin eri tavoin. Omille lapsille Jeesuksesta kertominen, kun he ovat pieniä, on jokaisen isän ja äidin tärkeä tehtävä. Saamme rukoilla läheistemme puolesta eikä siihen tarvita mitään erityistä rukoilijan lahjaa. Isä kuulee meitä meidän omalla puhetyylillä. Lauseet eivät tarvitse olla hienoja eikä rukous tarvitse olla tunnelatautunutta, vaan ihan tavallinen puhe kelpaa. Käytännön tehtävissä palvelevia tarvitaan paljon. Esim. kahvin keitto tai siivous on yhteisen kokoontumisen onnistumiseksi tärkeitä tehtäviä. 

Toisinaan meillä on taipumus myös seurakunnan tehtävissä kuormittaa itseämme tai jotakuta toista liikaa. Jumala ei ole tarkoittanut ketään hoitamaan kaikkia tehtäviä, vaan jokaisella on se oma, juuri hänelle sopiva tehtävä. Jumalan valtakunnassa ei kukaan ole toistaan tärkeämpi eikä mikään tehtävä ole tarkoitettu pönkittämään omaa itsetuntoa vaan toisten palvelemiseen ja yhteiseksi hyväksi. Ole siis ystäväni levollisella mielellä myös siinä omassa Jumalan valtakunnan työssäsi. Älä yritä liikaa, vaan hoida se tehtävä, jonka koet olevan sinulle sopiva. Me emme pysty kenellekään uskoa Jeesukseen antamaan, vaan Pyhä Henki herättää uskon ja Jeesus sovittaa synnit. Jää Herran rauhaan. Hän antaa sinulle levon.

Elämän tarkoitus

Ihminen etsii sisältöä elämään. Monet ovat kokeneet kaiken välillä niin turhaksi. Ei löydy merkitystä elämälle. Sisältöä etsitään omaisuudesta, työstä, viihteestä jne. Elämä on rutiineja tai vailla mitään sisältöä. Ihmissuhteet ovat meille usein hyvin tärkeitä sisällön tuojia. Niissäkin koemme usein pettymyksiä, sillä odotukset ja toiveet eivät toteutuneet. Odotinko liikaa? Toiminko väärin? Tulinko petetyksi? Kaikkeen liittyy vahvoja tunteita ja olemme usein tunteiden riepoteltavina. Tunteista voimme oppia ymmärtämään itseämme ja ne ohjaavat toimintaamme. Olisi kuitenkin tärkeää, että pystyisin hallitsemaan tunteitani, sillä muuten ne voivat johtaa hankaliin tilanteisiin. Se ei kuitenkaan ole helppoa aina. Tunteiden tuulimyllyssä pyöritään ja hallinnan tunne on joskus poissa. Tällaista on elämäni joskus ja ehkä sinunkin elämä. Irrallisuus, tarkoituksettomuus, yksinäisyys, tyhjyys ovat raskaita kantaa. Suunta on hukassa ja silloin usein eksyy tielle, jossa toimii vastoin omaa arvomaailmaa. Tekee ehkä väärin toisia ja itseään kohtaan. Paha olo painaa. Tämä on varmaan tuttua, ihmisen elämää.

Jeesus on koskettanut monia ihmisiä niin syvällisesti rakkaudellaan, että elämä on saanut aivan uuden sisällön, syvyyden ja pohjan. Tunteetkin on usein ilon ja toivon sävyttämiä. Ihminen on saanut tulevaisuuden ja toivon. Tämä kaikki on tullut uskon kautta rakastavaan ja armahtavaan Jumalaan. Jeesus rakastaa ja antaa synnit anteeksi, kun rukoilet häntä, hän lahjoittaa uskon. Tätä ilosanomaa tarjotaan minulle ja sinulle. Vapautuminen vaikeiden olojen kahleista, tuntuu hyvältä. Tämä on lahja Isältämme taivaassa. Uudenlaisen sisällön löytyminen antaa merkityksen jokaiseen päivään. Jeesus auttaa myös epäuskossa ja kantaa vaikeina aikoina. Jeesus ei petä.  Hän hyväksyy minut, vaikka en olisi sitä ansainnut. Niin myös sinut!

 

Raamatusta voimaa

Haluan, ystäväni, jakaa kanssasi tämän kokemuksen. Minulla oli 80-luvun loppupuolella konttorikoneliike, jossa myytiin mm. tietokoneita. Ollessani nuori yrittäjä minulla oli ystävinä teekkareita, jotka auttoivat tietokoneiden ohjelmistoissa ja sarjaan kytkennöissä yms. Siihen aikaan teekkaripiireissä tehtiin itse tietokoneet eri komponenteista, joita he tilailivat mistä sattui. Mitä ajattelet teekarista, joka himoitsi IBM-tietokonetta, niin oliko se itse rakennettu tietokone sama kuin IBM? Voin sanoa, että ei. Jotenkin sama asia on, kun tilataan Kiinasta kopioitua tekniikkaa. Se ei useinkaan kestä edes takuuaikaa!

Kristillisessä mielessä me helposti otamme Raamatusta jonkin jakeen ja toisen taas muualta. Näin saamme Raamatusta haluamamme ilmoituksen omaan elämäämme. Ystäväni, tämä on väärin. Me emme voi lukea Raamattua kuin piru, joka ottaa jakeita, mistä haluaa ja sitten yhdistelee ne mieleisekseen. Raamattu on pelastuskertomus sinulle ja minulle.  Meidän tulee ymmärtää, että Jeesus on Raamatun kultainen lanka. Hän on päähenkilö sekä Uudessa että Vanhassa Testamentissa. Jotenkin ajattelen asian niin, että Armo-Jeesus on jokaisessa jakeessa, kun ymmärrämme Raamattua oikein. Ystäväni, jos et ymmärrä jotain kohtaa mitä luet, niin ajattele Jeesusta synnin sovittajana ja usko Armo itsellesi. Silloin olet ymmärtänyt Raamatun sanoman oikein. Saarnaaja, joka lukee paikan sieltä ja toisen täältä, on todennäköisesti ihminen, joka haluaa kahlita sinut valtaansa. Se ei ole Raamatun mukaista. Raamattua kannattaa lukea vaikkapa luku kerrallaan, niin pääsee ymmärtämään laajemmin, mistä on kysymys. Haluan tänäänkin rohkaista sinua uskomaan Jeesus syntien sovittajaksi. Jeesus on Armo meille syntisille, joka armahtaa meidät syntivelasta. Ole, ystäväni, hyvässä turvassa Jeesuksen Nimessä ja Veressä kaikki velka on maksettu. Aamen.

Varjelus

Sinä annat enkeleille käskyn varjella meitä ja silti, Jumala, pelkään. En usko, en luota, vaan pelkään. Mitä pelkään, vaikka turvana on ikiaikojen Jumala? Annat senkin anteeksi, etten luota. Tunnet minut ja heikkouteni. On ihana tieto, että varjelus ja suojelus ja pelastus on meille suotu, valmistettu. Jeesus on esirukoilija, joka rukoilee puolestamme. Minulle kuva Jeesuksesta rukoilemassa on ollut hyvin tärkeä. Se kuva löytyy esimerkiksi sen kirkon alttarilta, jossa lapsuudessa kävin ainakin jouluisin. Opetuslapsetkin nukahtivat, kun piti valvoa ja rukoilla. Niin käy usein minullekin, mutta onneksi armollinen, rakastava Isä Jumala herättelee. Hän varjelee meidät pahalta. Ilman sitä turvaa en halua olla, joten jää Jeesus meitä siunaamaan.

Jeesus kutsuu

Jeesus kutsuu. Hän lähestyy yllättävin tavoin, kun olet yksin tai toisten joukossa. Hän voi puhua sinulle jonkun toisen kautta. Se, jolla on korvat, kuulkoon. Me emme aina kuule emmekä näe. Jos kaiken keskellä katsot Jeesukseen ja pysähdyt kuulemaan, voit huomata ihmeellisiä asioita. Jeesus tulee lähellesi, missä ikinä olet. Vaikka sinä vaeltaisit pimeässä, sinnekin Hän tulee, jos haluat, jos kutsut, jos huudat avuksi Hänen nimeään. Hänen armonsa ei sinusta väisty. Arkielämässä olen kaiken tämän huomannut.

Jeesus on kuullut rukoukseni ja ohjannut elämääni. Hän lupaa iloöljyä, iankaikkista iloa ja rauhaa. Minulle! Sinulle! En voi kuin kiittää ja ylistää Häntä. Olen tavallisena päivänä rukoillut Jeesusta. Hän on kulkenut rinnallani ja antanut sydämeeni rauhan Hengen. Hän on johdattanut monia yllättäviä tilanteita, jolloin olen hymyillyt Hänelle. Hän on rakkaudellaan hoitanut ja auttanut. Hänen huumorintajunsa ja viisautensa on rajaton, ymmärrystäni ylempi. Kokeile!

Pyhähenki ohjaa ja hoitaa

Olet varmasti kokenut jännitystä, kun on pitänyt lähteä hammaslääkäriin, omalääkärille tai vaikkapa katsastamaan vanha auto. Minulle jo 50-vuotistarkastus tuotti jännitystä, kuinka on terveyteni tila, onko kaikki kunnossa. Myös vanhan auton vienti katsastukseen tuntui vaikealta. Voinko mennä sitä katsastamaan? Kuinka käy, tuleeko auto hylätyksi ja jos, niin paljonko korjaus maksaa? Tuntuu pahalta, kun vanhaa autoa testataan. Ja varsinkin se pohjaan hakkaus meisselillä! Haluaako katsastusmies tahallaan hyllyttää minun autoni vai ajatteleeko hän minun ja muiden tiellä liikkujien turvallisuutta? Uskon katsastuksen olevan sitä varten, että minun ja sinun olisi turvallista liikkua yleisillä teillä. Myös terveystarkastukset kannattaa käyttää hyväksi, jotta tiedämme terveyden tilamme. Hammaslääkäritarkistus on myös tarpeen vuosittain.

Kristillisessä mielessä meidän katsastuskonttori ja lääkäriasema on, kun menemme Jumalan sanan äärelle vaikkapa kirkkoon tai raamattupiiriin. Usein raamattupiirissä ja Herran ehtoollisella tunnen tuota Rakkautta, joka ohjaa minun sisintäni. Uskonko Jumalan armon omalle kohdalleni ilman omaa tekoa? Onko sisälläni rauha? Meidän tulee ymmärtää se, että Pyhä Henki on meidän katsastajamme ja lääkärimme, ei pappi tai saarnamies. Antaessamme tilaa Jeesukselle, Pyhä Henki puhuu sisällämme ja ohjaa meitä tiellä ja matkalla. Uskoessamme Jeesuksen itselle sovittajaksi Hän antaa Pyhän Hengen, joka on kotiopettajamme täällä ajassa. Pyhän Hengen työtä on kaikki rakkauden työ. Pyhää Henkeä voisi sanoa hengelliseksi lääkäriksi, joka hoitaa meitä. Raamatussa käytetään sanaa ”sisällä”, joka lupaa meille jo täällä ajassa, että me olemme ”sisällä Kristuksessa” uskon kautta, ei joskus kuolemassa, vaan jo nyt. Saat ystävä uskoa, että Jeesus on sovittanut syntisi ja sinä olet vapaa. Uskotaan tänäänkin anteeksi vika ja puutos Jeesuksen nimen ja veren turvin. Ole hyvässä turvassa. Aamen. 

Isä kuuntelee sinua!

Sen jälkeen, kun minusta tuli mumma, olen usein muistellut omia lapsiani pienenä. Tänään ajattelin erityisesti sitä, millä tavalla pikkulapsi pyytää äidiltä tai isältä asioita. Pikkulapsi ei epäile, vaan pyytäessään hän haluaa pyytämäänsä asiaa ja myös kokee sitä tarvitsevansa. Se, miten äitinä suhtauduin pyyntöihin, kyllä vaihteli. Jos joku tyttäristäni tuli luokseni ja halusi ruokaa, lämpimämpiä vaatteita tai syliin, koetin täyttää hänen pyyntönsä heti. Toisinaan lapsi halusi esim. kupassa karkkeja, mutta tähän pyyntöön en suostunut, vaikka siitä toisinaan seurasi melkoista kiukutteluakin. Minun tehtäväni äitinä kuitenkin oli huolehtia lapseni hyvinvoinnista enkä voinut antaa hänelle sellaista, mikä ei ollut hänelle hyväksi. Joskus lapsen pyyntö koski jotain uutta tavaraa, esim. hän halusi uuden polkupyörän. Tällaiseen pyyntöön vastaus ei ollut yhtä selkeä kuin edellisiin esimerkkeihin. Ensin saatoin vain sivuuttaa toiveen reagoimatta siihen sen kummemmin. Jos uuden polkupyörän saaminen kuitenkin oli mahdollista, aloimme keskustella sen hankinnasta ja saatoimme sopia aikataulusta. Usein tällaisen isomman hankinnan kanssa lapsi joutui odottamaan jonkin aikaa ennen kuin hän sai sen. Tämä odottaminen saattoi olla meille vanhemmille taloudellinen kysymys, mutta vielä useammin tarkoituksena oli, että lapsi oppii myös odottamaan tai hän ei ollut vielä tarpeeksi vanha, että väline olisi hänelle turvallinen. Lapselle on tärkeää oppia se, etteivät kaikki toiveet toteudu, mutta myös se, että jotain asiaa joutuu odottamaan ilman kiukuttelua useampia kuukausia ja joskus ehkä vuosia.

Varmaan jo mietitkin itsesi taivaallisen Isän lapseksi, kun luit noita esimerkkejä. Me olemme Isän ”pikkulapsia” ja saamme pyytää häneltä samalla luottamuksella kuin lapset pyytävät vanhemmiltaan. Jumala vastaa meille Isänä joskus heti myöntävästi, joskus kieltävästi, joskus joudumme odottamaan. Tärkeintä on, että välittömän myöntävän vastauksen saamme aina, kun pyydämme syntejämme anteeksi. Jeesus on jo sovittanut kaikki syntimme ja Hänen kauttaan olemme päässeet Isän lapsiksi. Jeesuksen sovitustyö riittää ihan kaikkeen. Saat luottavaisella mielellä mennä Isän luo jokaisen epäonnistumisenkin kanssa ja olla varma siitä, että Hän antaa sinulle anteeksi. Kerro Isälle kaikki asiasi. Hän kuulee sinua ja vastaa rakastavana Isänä. 

Taivaan Isän lapsena

Minulla ei ikinä ollut läheistä suhdetta nyt jo kuolleeseen isääni. Aikuisena olen ymmärtänyt, että hänellä oli monia ongelmia, jotka aiheuttivat sen, ettei hän pystynyt osoittamaan rakkautta meille lapsille. Siitä huolimatta minulla on pikkulapsesta saakka ollut rakastava taivaan Isä. Luulen, että pyhäkoulunopettajani Emma-mummo oli se ihminen, joka kertoi minulle, että taivaan Isä rakastaa minua. Juttelin taivaan Isälle kaikki asiani ja olin varma, että Hän kuuntelee minua. Viihdyin hyvin sellaisissa maatilan töissä, joissa sain olla yksin ja siellä juttelin asioitani taivaan Isälle. Pyhäkoulussa lauloimme myös laulua ”Jeesuksesta laulan, Jeesuksesta vaan”. Siitä tuli minulle hyvin tärkeä laulu, jota lauloin mielessäni aina, kun minua pelotti. En silloin ymmärtänyt mitään synnistä ja syntien anteeksiannosta, mistä laulun kolme ensimmäistä säkeistöä puhuvat, vaan minulle tärkeitä olivat kaksi viimeistä säkeistöä, joissa kerrotaan taivaasta. Koen olevani etuoikeutettu, sillä olen saanut uskoa taivaan Isään ja Jeesukseen pikkulapsesta saakka.

Nuorena aikuisena minulle tuli uskonkriisi, kun tutustuin ihmisiin, jotka kysyivät, koska olen tullut uskoon ja kertoivat omasta uskoon tulostaan. Ei minulla tällaista kokemusta ollut. Yritin epätoivoisesti miettiä hetkeä, jolloin olisin tehnyt uskonratkaisuni ja keksinkin sellaisen. Mutta omaa keksintöä se oli. Meni vuosia tällaisen suorittamisen kanssa, jolloin koetin tehdä uskosta oman päätökseni ja uskonelämästä kilvoitusta. Onneksi Isä puuttui tähän pelleilyyni. Sain ymmärtää, että usko rakastavaan Jumalaan ja Golgatan ristillä syntini sovittaneeseen Jeesukseen on armoa. Minä en itse valinnut uskoa, vaan sain sen lahjaksi. Olisi Jumalan pilkkaamista, jos tekisin siitä oman päätökseni. Olen saanut syntyä Jumalan lapseksi ilman omaa päätöstäni. Ei luonnollinenkaan lapsi itse päättänyt syntyä perheeseensä, vaan vanhemmat hänet saivat aikaan ja synnyttivät. Tämän tiedostaminen vapautti minut uudelleen siihen lapsen uskoon, jossa sain jutella Isälle kaikki asiani. Minun ei enää tarvinnut yrittää kelvata Hänelle omalla elämälläni. Onhan Hän minun rakastava Isäni. Kyllä Hän ymmärtää, että mokaan usein. Hän opastaa minua, sallii epäonnistumiset ja antaa anteeksi. Jää ystäväni sinäkin lepäämään taivaan Isän huolenpitoon. Hän rakastaa sinua!

Jeesus kestää

Olet varmasti lukenut tai katsonut tuotteiden mm. autot, kodinkoneet ym. tuotetestauksia. Itse olen vakuuttunut siitä, että ennen virallista testiä nämä tuotteet on testattu jo useita kertoja tehtaan toimesta.  Miksi testejä tehdään?  No tehdään ensinnäkin siksi, että nähdään kuinka turvallisia tuotteet ovat. Valmistaja lupaa tuotteelle tietyn kestävyyden, esim. autoissa voit törmätä 60km/h seinään eikä ohjaamonrunko muutu miksikään. Sitten virallinen taho testaa ja toteaa, että ei se muuttunut miksikään törmäyksessä eli ohjaamonrunko kesti testin. Oletko tullut ajatelleeksi sitä, että esim. auton valmistajat on tätä ennen lukuisia kertoja tehneet saman testin. Kyllä valmistajat tietävät, ettei se runko miksikään muutu. Mutta kun puolueeton testiryhmä tekee testin, niin siitä tulee luotettava.

Kristillisessä mielessä Jeesus on myös testattu. Kyllä Jeesus tiesi, että on Jumalan poika mennessään erämaahan kiusattavaksi 40 päiväksi. Ei Jeesus tarvinnut todistusta Isältään tai ihmisiltä. Kuitenkin Hän meni ja kesti testin. Ystävä rakas, me saamme tänäänkin luotaa siihen, että meidän ei tarvitse kestää ja olla täydellisiä, vaan Herra Jeesus on sitä puolestamme. Jeesus on testattu ja todettu Jumalan ainoaksi Pojaksi, joka kestää, kun me emme kestä koetuksessa. Ei ole ketään muuta synnitöntä kuin Jeesus, Jumalan poika. Me voidaan tänäänkin luottaa Hänen voimaansa ja Armoon. Rukoile ystävä, niin Jeesus vastaa Armolla ja laupeudella sinulle. Usko ystäväni tänäänkin Jumalan Armo itsellesi todeksi. Saat uskoa itsesi keskelle taivasta Jeesuksen sovintokuoleman voimalla kaikkine synteinesi. Sillä kaikki synti ja kuorma on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja kalliissa ulosvuotaneessa sovintoveressä. Aamen.

Jumalan huolenpidossa

Puutarhassamme kasvaa pioni, johon tulee suuret valkoiset kukat. Kukat kestävät muutaman päivän ja sitten terälehdet varisevat maahan valkoiseksi matoksi. Jäljelle jää muutamia kukkia ja nuppuja, joista osa ei jaksa aueta ollenkaan. Tänä kesänä havahduin siihen, miten silloin kun kukinta oli kauneimmillaan, ajattelin jo niiden varisemista. Surin sitä, miten lyhyt pionin kukinta on. Tällainen ajatusmalli vei osan siitä ilosta, jonka kukkien kauneus muuten minussa sai aikaan. Nyt pionissa on enää vähän kukkia, mutta katson sitä ilolla. Toivon, että ensi kesänä osaan olla ajattelematta kukkien varisemista ja nauttia koko kukinnasta täysin rinnoin.

Pionia miettiessäni totesin, että usein suhtaudun elämään muutenkin samalla tavalla kuin pionin kukintaan. Murehdin ja jopa pelkään etukäteen asioita, jotka eivät kuitenkaan muutu miksikään minun murehtimisestani. Murehtiminen liittyy usein perheenjäsenten pärjäämiseen, työhön ja terveyteen. Kaikki tosi tärkeitä asioita ja toisinaan joku asia on niin huonosti, että murhe selviämisestä painaa mieltä jatkuvasti. Tällaisessa tilanteessa rukous ja Jeesuksen käsiin jääminen antaa voimia jaksaa päivä kerrallaan eteenpäin. 

Pioni kuitenkin puhui minulle siitä, että murehdin asioita, jotka eivät vielä ole tapahtuneet. Jeesus sanoo meille, ettemme saa olla huolissamme siitä, mitä söisimme tai joisimme tai päällemme pukisimme. Jeesus kehottaa meitä katsomaan taivaan lintuja ja kedon kukkia ja sitä, miten Jumala huolehtii niistäkin. Linnut kasvattavat poikasensa ja kukat tekevät siementä. Ne ovat Jumalan asettamassa tehtävässä. Samalla tavalla ajattelen, että minunkin pitäisi osata elämään suhtautua. Elän elämää päivä kerrallaan juuri sen päivän tehtävät hoitaen ja luottaen, että Jeesus on suojanani ja Pyhä Henki oppaanani kaikessa, mitä elämääni kuuluu. Vaikeuksia tulee, mutta siitä saan olla varma, että Jeesus ei päästä minua joutumaan hukkaan. Hän varjelee minut iankaikkiseen elämään. Luulen, etten ole ainut tällaisten ajatusten kanssa painiva. Ole siis, ystäväni, turvallisella mielellä. Katso Jeesukseen ja luota siihen, että Isä antaa ajallaan kaiken, mitä tarvitset.

Kerro Jeesukselle huolesi

Oletko ystäväni ollut tilanteessa, jossa haluat puhua ja jakaa vaikean tilanteesi ystäväsi kanssa? Meillä aikuisilla on asioita, joista haluamme puhua. Itse olen huomannut sen, että saadessani puhua asiasta hyvän ystävän kanssa se selkiytyy. On lahja puhua ystävälle, joka kuuntelee. Hyvä kuuntelija osaa ottaa esille tärkeät asiat ja johdattaa miettimään niitä. On tilanteita, joissa itse emme kykene erottamaan epäoleellisia asioita tärkeistä. Parisuhdeongelmat lienevät tavallisin esimerkki, missä ajatus jää pyörimään oravanpyörää ja ratkaisua asiaan on vaikea löytää yksin. On toki tilanteita, jossa ystävä on auttanut pelkällä kuuntelulla. Asiassa tärkeintä lienee kuitenkin se, että olet saanut jakaa ja puhua asiasi ystävälle tai terapeutille. Olet varmaankin huomannut, kuinka olosi paranee merkittävästi.

Hengellisissä asioissa voimme myös kokea ahdistusta, kun emme tahdo luottaa Armoon. Voi olla jokin asia, mikä painaa mieltä, vaikkapa vuosien takaa. Olet ehkä varastanut tai valehdellut? Ja mieleesi ei tule rauha, vaikka tiedät, että Jeesus on sinut sovittanut eikä sinun tunnustustasi tarvitse. Olet myös voinut joutua tilanteeseen, missä et jaksa antaa läheisellesi anteeksi, koska rikkomus on ollut vakava. No, syitä voi olla monia, mutta keskustelu uskovan ystäväsi kanssa selkeyttää asiaa. Rukoilette yhdessä asian puolesta ja keskustelette sekä pyydätte Jeesusta apuun, niin tilanne helpottuu. Myös sielunhoidollinen rippi voi olla hyväksi ja siinä tärkeintä on kuunnella, mitä ystäväsi tai pappi sanoo sinulle lopuksi. ”Usko anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä”. Sillä ei ole väliä, oletko kaiken muistanut puhua, vaan se, ettet enää epäile Armoa itsellesi. Jumala ei meidän rippiä ja tunnustuksia tarvitse, mutta meille itselle se voi olla hyödyksi täällä ajassa. Myös kun pyytää anteeksi läheiseltä omaa käytöstä, olo helpottuu kummasti ja on kevyt olla. Uskotaan ystävät kaikki salaisimmatkin synnit, jotka Jumala kyllä tietää, anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ole hyvässä turvassa ystävä ja lohdutettu. Aamen.