Rauha Jumalan kanssa

 

Saimme tällä viikolla kokoontua kodissamme kesäraamattupiiriin. Tuo kokoontuminen läheisimpien uskonystävien kanssa sai minut taas huomaamaan sen, miten tärkeää on saada yhdessä ystävien kanssa tutkia Jumalan sanaa ja rukoilla. Tässä muutamia ajatuksia keskustelustamme.

Roomalaiskirjeen 4. luku loppuu sanoihin: ”Jumala antoi Kristuksen kuolla meidän rikkomustemme tähden ja herätti hänet kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden.” (Room. 4:25) Tuo sana vanhurskaus tulee myös 5. luvun alussa, jota varsinaisesti tutkimme. Mitä vanhurskas oikein tarkoittaa? Suomessa on ollut käytössä sana hurskas. Hurskaalla on tarkoitettu ihmistä, joka uskoo Jumalaan, mutta samalla se on sisältänyt vaatimuksen sellaisesta käyttäytymisestä, jossa ei ihmisten silmissä ole mitään huomautettavaa. Vanhurskas sanaa ei arkielämässä ole ja siksi me helposti ajattelemme sen tarkoittavan samaa kuin hurskas.

Vanhurskaus kuitenkin tarkoittaa Jumalalle kelpaavuutta, jonka saamme Jumalalta lahjaksi uskomalla Jeesuksen sovintotyön koskevan meitä ja Jeesuksen sovittaneen kaikki syntimme. Silloin olemme vanhurskaita. Pohdimme myös sitä, lisääntyykö Jumalalle kelpaavuutemme eli vanhurskautemme siitä, jos käyttäydymme kristittyinä tiettyjen sääntöjen mukaan. Jos Jumalalle kelpaavuutemme ja pelastuksemme olisi kiinni omista suorituksistamme ja onnistumisistamme, se ei enää olisi Jumalan lahjaa, armoa.

Efesolaiskirjeessä (1: 8-9) sanotaan, että pelastus ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Me ihmiset olemme luonnostamme itsekkäitä ja haluamme suoriutua omilla voimillamme. Oma hyvä suoriutuminen nostaa itsetuntoamme ja koemme itsemme tarpeellisiksi. Tämän vuoksi me niin mielellämme osallistuisimme pelastukseemmekin jollakin tavalla ja tuntuisi tosi hyvältä pystyä kelpaamaan Jumalalle omien tekojen avulla. Tämä on ehkä suurin este sille, että uskoo Jeesukseen syntien sovittajana ilman ainoatakaan omaa hyvää tekoa.

Kun liitämme omat teot pelastukseen, niin se vie meiltä rauhan, koska huomaamme epäonnistuvamme jatkuvasti. Raamatun lukemisemme, rukouksemme ja lähimmäisten palvelemisemme on vajavaista. Jos ajattelemme näiden vaikuttavan pelastuksen voimassa pysymiseen, niin meillä on jatkuvasti epäilys pelastuksestamme. Mutta Raamattu vakuuttaa, että pelastus on yksin Jeesuksen varassa ja Jeesuksen ansiosta meillä on rauha Jumalan kanssa. Meidän ei siis tarvitse epäillä, vaan saamme kaikessa turvautua Jeesukseen ja luottaa siihen, että hän on sovittanut minun ja sinun synnit ja se riittää. Ole siis ystävä levollisella mielellä. Jeesus rakastaa meitä ja on antanut henkensä puolestamme, jotta meillä on pääsy iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä. Aamen.  

Syntinen kristitty ja Jeesuksen rakkaus

 

Armon ja rauhan tervehdys kaikille rakkaille blogin lukijoille. Me olemme tässä juhannuksen aikana vaimoni kanssa saaneet kuulla useita erilaisia kristillisiä opetuksia. Näiden opetusten alla haluan meidän blogimme lukijoille, jotka ovat eri kirkkokunnista ja eri herätysliiketaustaltaan olevia ihmisiä, kirjoittaa muutamia asioita, joita itselleni on noussut kuulemieni opetusten pohjalta.

Ensinnäkin käsitys siitä, kuka on kristitty. Minä ajattelen, että kristitty on Jeesukseen Kristukseen syntien sovittajana uskova ihminen. Hän on aito uskova ja kristitty, taivaan kansalainen, joka kuuluu Jeesuksen seurakuntaan. Kristitty ei ole jonkun tietyn porukan samalla tavalla ajatteleva ihminen, vaan kaikkia kristittyjä yhdistää se, että hän uskoo Jeesuksen armon omalle kohdalleen.

Toinen asia, mikä on erityisesti puhuttanut, on synti. Mitä on synti? Lyhyesti sanottuna synti on ero Jumalasta. Synti on se, että me emme usko Jeesukseen syntien sovittajana. Se on se synti, joka erottaa meidät Jumalasta. Kun me uskomme Jeesukseen syntien sovittajana, että Jeesus on juuri minun syntini pessyt pois, tuntui miltä tuntui tai näytettiin miltä näytettiin, niin se on uskoa, joka yhdistää meidät Jeesukseen.

Synti ei ole yksittäisiä tekoja. Toki se on sitäkin, mutta laajempana käsityksenä synti on ero Jumalasta. Ajattelen, että ihminen, joka ei vielä tunne Jeesusta ja vanhurskasta Jumalaa, voi pitää syntinä jotain asiaa, joka ei todellisuudessa edes ole synti. Me ihmiset voimme tehdä kaikenlaisia syntilistoja, mutta niissä on vaarana se, että niistä tulee sellaisia isäinsääntöjä, jotka oikeastaan vievät meitä pois Jeesuksen luota, Jumalan tuntemisen luota. Aito syntikäsitys, ero Jumalasta, on riittävä tuomaan meidät Jeesuksen armopöytään. Me saamme tulla sinne armopöytään uskomalla Jeesuksen sovintotyö omalle kohdalle.

Kolmas asia, jonka haluan ottaa esille, on rakkaus. Meidän täytyy muistaa se, että Raamatussa, kun puhutaan rakkaudesta, tarkoitetaan Jeesusta. Jeesus on Rakkaus. Jeesus on se, joka rakastaa. Ei niin, että me olemme rakastaneet Jeesusta, vaan Jeesus on rakastanut meitä ja Jumala on rakastanut meitä niin, että antoi ainokaisen Poikansa meidän pelastukseksemme. Kun me tutkimme Raamattua, me saamme rukoilla Pyhää Henkeä kirkastamaan meille sen, että Jumala on rakkaus. Jeesus Kristus on rakkaus. Hän on antanut henkensä, että jokainen, joka uskoo hänen sovintokuolemansa omalle kohdalleen, pelastuu. Se on valtavaa rakkautta.

Nämä kolme asiaa oli sellaisia, joista tunsin tänään tarvetta kirjoittaa. Toivon, että nämä olisivat jollakin tavalla meitä kaikkia auttamassa ymmärtämään Jumalan toimintaa. Ystävät, me saamme tänäänkin uskoa, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Ollaan ystävät hyvässä turvassa. Aamen.

Luonto ja Jumalan sana

 

Elämme keskikesän aikaa, jolloin kaikki luonnossa kukoistaa. Teiden varretkin oikein pursuavat kukkia. Luonnon kauneus saa mielen iloiseksi ja levolliseksi. On ihmeellistä, miten hienosti Jumala on kaiken luonut.

Monet ihmiset sanovat, että metsä on heidän kirkkonsa. Ajattelen heidän tarkoittavan tällä sitä, että luonnossa kulkiessa mieli rauhoittuu ja kokee jollain tavalla pyhän läsnäolon. Tässä ei tietenkään ole mitään väärää, mutta jos ihmisen ainut kosketus Jumalaan jää luonnon varaan, ei hän mitenkään voi ymmärtää Jumalan meille valmistamaa pelastusta.

Jesajan kirjassa Herra sanoo: ”Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.” (Jes. 40:8) Tuossa kohdassa ihmistä verrataan kukkaan ja ruohoon. Meidän elämämme on samalla tavalla rajallista kuin noiden luonnon kasvien. Meidän on helppo mielessämme nähdä, mitä ruohovartisille kasveille tapahtuu jo muutamassa kuukaudessa. Kun talvi koittaa, ne ovat kaikki lakastuneet.

Jumalan sana sen sijaan ei koskaan lakastu eikä kuole. Sen vuoksi on tärkeää, että me luemme Raamattua oppiaksemme tuntemaan Jumalaa. Raamattu on pelastuskertomus meille ihmisille. Se kertoo Jeesuksesta, joka syntyi ihmiseksi sovittaakseen koko maailman synnin. Tätä tietoa me emme voi luonnosta saada. Sen voi saada vain Jumalan Sanasta, kun Pyhä Henki lahjoittaa meille uskon Jeesukseen.

Kolossalaiskirjeen toisessa luvussa meitä kehotetaan juurtumaan Jeesukseen ja elämään hänen yhteydessään, rakentamaan elämämme hänen varaansa ja vahvistumaan uskossa. Tähän me tarvitsemme Jumalan Sanaa. Heti tuon kohdan jälkeen varoitetaan, ettemme anna ihmisten pettää meitä sellaisilla opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen.

Maassamme on vallalla käsitys evoluutiosta eli siitä, että elämä on syntynyt itsestään ja maailma on kehittynyt miljardien vuosien aikana sellaiseksi kuin se nyt on. Eläinten ja kasvien yhteiseloa tarkkailemalla tuntuu mahdottomalta ajatella, että kaikki olisi voinut ilman Jumalaa sopia yhteen niin täydellisesti.

Luetaan ystävät Jumalan Sanaa rukoillen, että Pyhä Henki antaa ymmärrystä ja kirkastaa Jeesusta, syntiemme sovittajaa. Nautitaan kaikesta siitä hyvästä, jonka Jumala on meille luonut ja uskotaan, että Jeesus on sovittanut syntimme.

Vehnä ja rikkavilja

 

Armoa ja rauhaa rakkaat ystävät. Olemme vaimon kanssa käyneet Espanjassa. Siellä on varsinkin rantakaduilla myyjiä, jotka myyvät hyvillä tuotemerkeillä väärennettyjä tuotteita. Sellainen ihminen, joka ei tiedä, etteivät ne todellakaan ole aitoja vaan väärennettyjä, tulee helposti pettyneeksi noiden tuotteiden kanssa. Esimerkiksi paidat kutistuvat ja väriä lähtee heti ensimmäisessä pesussa. Niillä ei ole mitään tekemistä aitojen merkkivaatteiden kanssa. Niissäkin kokemus auttaa, kun on tietoinen asiasta, ja on ehkä jopa ostanut joskus jonkun tuotteen, niin ei tarvitse toista kertaa enää siihen sortua.

Myös hengellisessä elämässä monesti on olemassa hyvin lähellä aitoa Jeesuksen seurakuntaa olevaa opetusta, joka kuulostaa ihan oikealta. Opetus on monella tavalla ihan hyvää ja moraalikin korkealla, mutta sitten Jeesuksen armon rinnalle on nostettu joku yhdistys tai joku muu valta, joka omistaa armon. Armoa ei ole muualla kuin siinä tietyssä yhdistyksessä tai tavassa julistaa synninpäästö.

Matteuksen evankeliumin luvussa 13 jakeissa 24-30 puhutaan siitä, kuinka vehnä ja rikkavilja täytyy antaa kasvaa yhdessä. Tuohon aikaan on ollut tapana kiusata viljelijää ja heittää rikkaviljaa hänen peltoonsa. Siksi se oli jouduttu kieltämään laissa. Tästä myös tämä Jeesuksen vertaus puhuu. On jännää, miten rikkavilja, joka sinne vehnän joukkoon on kiusalla laitettu, on niin lähellä vehnää, ettei sitä pysty erottamaan ennen kuin vehnä on tähkäpäässä, jolloin siihen rikkaviljaan ei tule siementä tuottavaa tähkää.

Se on sielunvihollinen, joka tätä rikkaviljaa kylvää. Sielunvihollinen on valheen henki ja me ihmiset helposti menemme sellaiseen valheen henkeen mukaan ja aletaan itsekin uskomaan siihen, että vain tietyssä porukassa Jumala toimii oikealla tavalla. Meidän tulee kristittyinä ymmärtää se, että Jumalan Pyhä Henki toimii siellä, missä tahtoo. Tänä päivänäkin Pyhä Henki toimii Jeesuksen seurakunnassa. Jeesuksen seurakunta on Jeesukseen uskovien joukko, Pyhän Hengen saaneiden joukko, eikä sitä rajoita mitkään kirkkokunnat, yhdistysrekisterit tms.

Omalta kohdalta voin sanoa, että olen ollut useilla paikkakunnilla raamattupiireissä mukana ja huomannut, että sama Pyhä Henki vaikuttaa kaikissa raamattupiireissä samalla tavalla. Myös ulkomailla, kun olen käynyt kirkoissa kuuntelemassa saarnoja, niin se sama Pyhä Henki siellä vaikuttaa. Pyhää Henkeä ei ole sidottu maihin eikä tiettyihin joukkoihin, vaan Jumalan Henki vaikuttaa siellä, missä sille annetaan tilaa. Ollaan ystävät tänäänkin hyvässä turvassa ja uskotaan, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu ja luotetaan siihen, että Jeesus toimii ihan kaikkialla. Me saamme olla hyvässä turvassa ja luottaa syntien anteeksiantamus yksin Jeesukselle, ja luottaa siihen, että Jeesus on Golgatan ristillä sovittanut meidän syntimme. Aamen.

Tule sellaisena kuin olet

 

’Minusta ei ole mihinkään. Minä töpeksin taas. En pysty elämään kunnon kristityn elämää.’ Ovatko nämä tuttuja tunteita sinullekin? Itsetunto on saanut monenlaisia kolauksia ja mielen valtaa itsesääli. Mutta nyt kerron sinulle, ja meille kaikille, ilosanoman: juuri tällaisia ihmisiä varten Jeesus tuli ja sovitti kaikki meidän syntimme. 

Ajattelen, että yksi tähän kelpaamattomuuden tunteeseen vaikuttava tekijä on sana parannus. Tuo sana helposti johtaa ajatukseen siitä, että pitää kovasti yrittää ja onnistua. Kuinka moni kristitty taistelee yrittämisen ja epäonnistumisen suossa ja haluaa tulla paremmaksi niin omissa silmissään, ihmisten silmissä kuin Jumalankin silmissä. Kun hän ei tässä onnistu, on hänen sisällään jatkuva ristiriita siitä, riittääkö Jeesuksen sovitustyö kattamaan nämäkin synnit.

Jeesus ei kuitenkaan odota meiltä sellaista parannusta, jota me ihmiset toisiltamme odotamme. Se, mitä Jeesus meiltä odottaa, on mielenmuutos, jossa käännämme katseemme pois itsestämme ja omista tekemisistämme kohti Jeesusta, syntiemme sovittajaa. Jeesus toivoo, että jätämme koko elämämme hänen haltuunsa. Vaikka tuo ehkä kuulostaa helpolta, niin kuitenkin se vaatii niin paljon oman elämän hallinnasta luopumista ja Jumalaan luottamista, ettemme siihen itse pysty, vaan ainoastaan Pyhä Henki voi sen meille antaa.

Kun jätämme pelastuksemme kokonaan Jeesuksen varaan, se tarkoittaa myös sitä, että meidän täytyy antaa kunnia yksin hänelle. Ihminen on luonnostaan ylpeä ja haluaa kunniaa itselleen. Usein naamioimme tämän ylpeyden vaatimattomuuteen, mutta kukaan meistä ei ole vapaa siitä, että sisimmässämme loukkaannumme tai tunnemme itsesääliä, kun omasta työstämme meneekin kunnia jollekin toiselle.

Pelastuksessa ei kuitenkaan ole mitään meidän omaa työtä, vaan kaikki on Jeesuksen. Hän on kulkenut nöyryyden tien ristinkuolemaan saakka ja sovittanut koko maailman synnin. Tähän Jeesuksen työhön me saamme turvautua. Me emme täällä maailmanajassa muutu paremmiksi, vaikka kuinka tekisimme parannusta. Käännetään siis katseemme Jeesukseen ja otetaan vastaan lahjana pelastus ja eletään tuossa lahjassa. ”Ratkaisevaa ei ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.” (Room. 9:16)

Jumala tuntee sinut

 

On vaikeaa ymmärtää, että maailman eri puolilla asuvat ihmiset ovat Jumalalle tärkeitä. Hän tuntee kaikki. Hän haluaa johdattaa ihmiset yhteyteensä ja pitää heistä huolta.

Psalmissa 139 kerrotaan, että Herra tuntee sinut ja minut. Missä olenkin tai minne menenkin, sen Herra tietää. Hän tietää tekemisemme ja ajatuksemme ja myös tulevaisuutemme. Hän, Jumala, suojaa meitä edestä ja takaa ja laskee kätensä meidän päällemme. Hän haluaa suojella meitä, johdattaa elämäämme ja siunata meitä. Sinä, Herra, tiedät kaiken ja se on ihmeellistä. Siihen ei ymmärrykseni riitä. Sinä olet luonut minut ja minä olen ihme ja kiitän sinua siitä. Jumala on luonut sinut ja sinä olet ihme, suuri ihme.

Usko Jumalaan ja yhteys Häneen antaa turvan, vaikka ympärillä tapahtuu kaikenlaista. Psalmissa 139 luvataan vielä, että vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä, Herra, minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi. 

Nyt juuri tuli mieleen kaikki nuoret, jotka lähtevät kodeistaan opiskelemaan tai etsivät opiskelupaikkaa tai työtä tai lähtevät vaikkapa ulkomaille. Se tilanne on jännittävä niin nuorille kuin vanhemmillekin. Toivon siksi tuntemilleni nuorille, mutta myös kaikille, Jumalan siunausta matkalle ja luottamusta juuri siihen, että hän kulkee vierellä ja hänellä on sinullekin hyvät suunnitelmat. Voi kokea, että on pimeyden kätköissä ja yö peittää päivän valon. Jumalalle yö on kuin päivänpaiste ja pimeys on kuin kirkas valo. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala. Hän kuulee rukouksesi ja auttaa. Hän ohjaa ikiaikojen tielle.

Jeesus syntyi maailmaan tuomaan pimeyteen valon eli armon, uskon siihen, että me kaikki saamme ottaa vastaan Jumalan rakkauden ja huolenpidon. Hän tuntee meidät ja hänellä on meitä kaikkia kohtaan hyvä tahto ja hyviä suunnitelmia.

Armo löytää särkyneen

 

Rauhantervehdys rakkaat blogin lukijat. Haluan kertoa pienenä alkukevennyksenä tarinan pojasta, jonka tehtävänä oli kirjoittaa aine omasta lemmikistään. Poika katsoi veljensä ainevihkoa ja totesi, että veli oli muutamia vuosia aikaisemmin saanut kirjoituksestaan hyvän numeron. Poika kopioi veljensä aineen ja vei sen sitten opettajalle. Opettaja sanoi, että veljen aine oli ollut aikaisemmin ihan samanlainen. Siihen poika vasasi, että sama on koirakin.

Tämä tuli mieleeni siitä, kun joku on sanonut meille, että me kirjoitamme liikaa armosta. Ajattelen, että sellaisille ihmisille, joita synti painaa ja joilla on murtunut mieli, ei yksinkertaisesti voi kirjoittaa armosta liikaa. Mielestäni meidän kristittyjen pääevankeliumi on juuri siinä, että Jeesus on sinun ja minun synnit pessyt pois ja me saamme olla rohkealla mielellä. Kaikki nämä maalliset vaivat ja murheet hoituvat aikanaan, jos ovat hoituakseen. Meidän tulee ymmärtää se, että Jumala on oman Poikansa lähettänyt ennen kaikkea meidän syntisyyden tähden. Me olemme syntisiä ihan syntymästämme alkaen, koska meissä on periturmellus mukana.  

Psalmissa 147 jakeessa 3 sanotaan: ”Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut. Hän sitoo heidän haavansa.” Psalmienkirjan viimeiset psalmit ovat valtavaa evankeliumia. Siellä mm. puhutaan siitä, miten Jumalalla on kaikille tähdillekin oma nimi (jae 4). Ajattelen, että nuo tähdet kuvaavat meitä. Niin kuin Abrahamin käskettiin katsoa taivaan tähtiä, niin siellä on hänen jälkeläistensä lukumäärä. Jumala tietää meidät jokaisen nimeltä. Se on lohdullista, ystävä, että kun sinä uskot Jeesuksen armon omalle kohdalle, niin sinun nimesi on siellä tähdessä. Se on ainoastaan Jeesuksen sovintotyön kautta. Jeesus on totisesti luvannut hoitaa jokaisen, jolla on murhe omasta synnistään. Kun ihminen saa uskoa syntisyytensä anteeksi, ei vain yhtä syntiä vaan koko syntisyyden, niin siitä tulee ilo.

Haluan vielä muistuttaa siitä, että ei todellakaan ole niin suurta syntiä, jota ei anteeksi saa. Vanhat kristityt ovat opettaneet, että Jumalan armo kulkee alempana kuin lattialista. Se tarkoittaa juuri sitä, että niin alas ei ihminen voi joutua, etteikö hänelle Jumalan armo kuulu. Kyse on siitä, että me tahdomme uskoa Jeesuksen sovintotyön omalle kohdalle emmekä hylkää Jeesuksen sovintokuolemaa.

Ollaan, ystävät, tänäkin päivänä turvallisella mielellä ja luotetaan siihen, että Jeesus on pessyt niin sinun kuin minunkin synnit pois ja me olemme puhtaita. Me olemme yhtä puhtaat kuin valkeat lakanat eikä meissä ole mitään tahraa. Ole ystävä, sinä varsinkin, joka olet tällä hetkellä ahdistunut, turvallisella mielellä ja luota siihen, että Jeesus on kaikki sinun syntisi pessyt pois. Saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

Jumalan käsiin

 

Katsoin eilen televisiosta ohjelmaa, jossa puhuttiin siitä, miten talvisodan aikana maamme presidentti ja hänen vaimonsa jatkuvasti kehottivat suomalaisia rukoilemaan. Maamme oli silloin Neuvostoliiton ylivoimaisen hyökkäyksen kohteena eikä inhimillisesti ollut mitään mahdollisuutta voittaa. Jumalalla oli kuitenkin suunnitelma maamme itsenäisyyden säilyttämiseksi ja siksi Hän laittoi luonnonvoimat taistelemaan Suomen puolesta. Hän lähetti sellaiset pakkaset, että vihollinen ei siinä pystynyt toimimaan. Sodan aikana niin tavalliset ihmiset kuin maan johtokin ymmärsivät, että apu tulee Herralta.

Tällä hetkellä Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja siellä riehuu sota. Tuon sodan vaikutukset näkyvät koko maailmassa hintojen nousuna ja myös viljapulana, koska vilja seisoo satamissa eikä sitä saada ihmisten ruuaksi. Venäjän toimet ovat tuoneet myös Suomeen sodan uhan. Maamme johto koettaa parhaansa mukaan toimia Suomen parhaaksi. Tärkein asia, mitä meidän kaikkien ja myös päättäjien tulisi tehdä, on kääntyä armollisen Jumalan puoleen ja rukoilla hänen varjelustaan ja johdatustaan. Jumalaan luottaminen ei poista oman toimimisen tärkeyttä, mutta Jumalaan turvaamalla voimme luottaa siihen, että Hän antaa viisauden päätöksiin.

Näitä miettiessä on minulle tullut sellainen olo, että suuri osa suomalaisista vastustaa Jumalaa ja Hänen armoonsa turvautumista. Emme halua jättää elämäämme Jumalan käsiin, vaan haluamme vastata siitä itse. Mutta olemmeko kansakuntana hylänneet Jumalan jo niin, että Jumalan on lyötävä meidät ihan pohjalle ennen kuin otamme hänen armonsa vastaan.

Kaikkein sitkeimmin teemme Jumalalle vastarintaa silloin, kun emme suostu ottamaan vastaan pelastusta synneistä. Oman syntisyyden näkeminen ja sen ymmärtäminen, että hyvä elämä ei riitä, on vaikein asia, jonka eteen ihminen joutuu. Paavali sanoo Apostolien teoissa Jeesukseen viitaten: ”Hänen ansiostaan teille julistetaan synnit anteeksi, ja hänen ansiostaan jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi, saavuttaa kaiken sen, mitä te Mooseksen lain avulla ette voineet saavuttaa.” (Ap.t. 13:38)

Jumala on Jeesuksessa tehnyt kaiken meidän pelastuksemme eteen. Me emme voi, emmekä saa, lisätä siihen mitään. Yksin Jeesuksen tähden Jumala armahtaa ja antaa anteeksi. Jos tämän pelastuksen vastaan otettuamme yritämme vielä itse selättää syntimme, niin se vie meidät uudelleen eroon Jumalasta. Me emme voi kulkea yhtä aikaa kahta tietä, armon tietä ja lain täyttämisen tietä. Meidän on valittava toinen, ja vain armon tie vie perille.

Ollaan siis tänäänkin turvallisella mielellä ja uskotaan kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden. Rukoillaan Jumalan armoa ja johdatusta ja Jeesuksen sovitustyön tulemista todeksi niin Suomessa kuin Ukrainassakin.

Armossa ei ole orjuutta

 

Toivotan kaikille blogin lukijoille armoa ja rauhaa. Minulle tuli tänään mieleeni tällainen alkukevennys tähän tekstiin: Eräässä kunnassa oli keskusteltu siitä, pitäisikö muuttua kaupungiksi, mutta sitten päätettiin kuitenkin jatkaa kuntana. Kaksi miestä ajoi päätöksen jälkeen autolla ja he totesivat toisilleen, että oli se hyvä, kun ei meidän kunnasta tule kaupunkia, kun tämä bensa maksaa niin paljon ja auto kuluttaa enemmän kaupunkiajossa.

Paavali kirjoittaa 1. Korinttilaiskirjeessä: ”Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Älkää ryhtykö ihmisten orjiksi.” (7:23) Paavali ei tarkoita tässä yhteiskunnallista asemaa. Kirjeen kirjoittamisen aikana orja on ollut tavallaan työntekijänä perheessä. Orjan asema ei ole ollut huono, jos on ollut hyvä isäntä. Hän on vapautunut monista yhteiskunnan velvoitteista, ja hän on saanut itselleen ja perheelleen työnsä vastineeksi kaiken, mitä elämiseen tarvitaan ja heillä on ollut hyvä elää. Paavali on sitä mieltä, että ihmisen, joka tulee kristityksi, ei tule muuttaa yhteiskunnallista asemaansa uskon tähden.

Se, mistä tässä on kysymys, on se, olemmeko me hengellisesti orjia ihmisille. Eli lähinnä voisi sanoa näin, että jos me olemme orjia ihmisille, niin me mielistelemme jotain ihmisten mielipiteitä tai näemme jonkun saarnamiehen tai papin tai hengellisen ryhmittymän tavallaan kuin jumalan asemassa pitämällä sitä ainoana oikeana. Se on ihmisen orjaksi asettumista. Meidän tulee ymmärtää se, että meidän tulee sitoutua vain siihen oppiin, jonka Jeesus on itse jättänyt eli yksin Jeesus Kristus on meidät sovittanut. Kaikki muu on orjuutta.

Meidän ei tarvitse olla ihmisten orjia eikä synnin orjia. Jeesus on meidät vapauttanut kaikesta. Sinä ystävä, jos sinulla on joku ihminen tai yhdistys, jonka mielipiteet hallitsevat elämääsi, niin sinä saat sanoa, että pitäkää mielipiteenne, mutta minut on Jeesus näistäkin mielipiteistä vapauttanut. Minä en tahdo seurata ihmistä vaan Jeesusta.

Jeesuksen pelastamina olemme saaneet itsellemme Pyhän Hengen. Pyhän Hengen yksi merkitys on vierellä kulkija. Pyhä Henki on siinä vierellä meitä opastamassa ja neuvomassa. Me saamme ystävät tänäänkin olla vapaat kaikista ihmishöpinöistä ja mielipiteistä, eikä meidän tule alistua niihin. Ymmärretään se, että meidän tulee työnantajallemme olla kuuliaisia, mutta ei hengellisissä asioissa ihmisopeille. Nämä asiat tulee täydellisesti erottaa toisistaan. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että meidän synnit on anteeksi annettu. Aamen.

Vanhassa vara parempi

 

Katsoin televisio-ohjelmaa, jossa kerrottiin Norjan syrjäisillä saarilla asuvista ihmisistä. Monet heistä kasvattivat lampaita. Minulle jäi noista ohjelmista mieleeni pari asiaa. Eräs nainen keritsi lampaansa vanhanaikaisesti keritsemissaksilla eikä koneella. Hän sanoi, että sillä tavalla hän sai läheisen kosketuksen lampaaseen. Työ oli hidasta eikä jälki ollut niin tasainen kuin koneella, mutta työtä tehdessä lammas oli pitkään ihan hänessä kiinni. Nainen jutteli lampaalle koko ajan ja keritessään myös helli lammasta. Näin tuo, ei koko ajan niin mukavalta tuntuva tilanne, kuitenkin lähensi lammasta ja hoitajaa toisiinsa.

Toisessa ohjelmasarjan jaksossa lampaat olivat olleet monta kuukautta vapaana luonnonlaitumella. Ne olivat jo siinä ajassa villiintyneet niin, että vaikka ne kyllä tunsivat hoitajansa, niin hoitaja joutui olemaan kauan aikaa rauhallisesti läsnä ja tarjoamaan niille ruokaa, jotta lampaat alkoivat jälleen luottamaan häneen ja seuraamaan häntä.

Jeesus vertaa usein ihmistä lampaaseen. Niinpä minulle tuli heti mieleen meidät ihmiset noiden lampaiden asemassa ja Jeesus hoitajanamme. Jeesuskin ottaa jokaisen erikseen lähelleen, kun hän puhdistaa meidät liiasta villasta, joka painaa ja johon on tullut talven aikana takkuja. Meillä jokaisella nuo takut ovat eri asioita. Jollakin ne ovat omavoimaisuutta, jollakin toisella katkeruutta tai ahneutta. Nuo takut voivat aiheuttaa tulehduksia ja myös erilaiset syöpäläiset asettuvat helpommin takkuuntuneeseen pitkään villaan. Puhdistaessaan meitä Jeesus pitää lähellään, vaikka meistä itsestämme saattaa siinä hetkessä tuntua vaikealta. Puhdistuksen jälkeen olo on kevyt ja yhteys Jeesukseen vahvistunut.

Toisessa tapauksessa lampaat eivät olleet hoitajansa kanssa yhteydessä. Minut yllätti se, että jo muutamassa kuukaudessa lampaat olivat villiintyneet. Jos me emme ole Jeesuksen seurassa Raamatun sanan, rukouksen, ehtoollisen ja uskovien yhteydessä tapahtuvan jakamisen avulla, niin mekin vieraannumme Jeesuksesta nopeasti. Jeesus ei onneksi jätä meitä, vaan hän tulee ja houkuttelee takaisin luokseen.

Kaikesta huolenpidosta huolimatta osa ihmisistä ei halua palata Jeesuksen luo, vaan jää mieluummin elämään villinä. Jeesus on kuitenkin kuollut kaikkien ihmisten syntien tähden ja haluaa pelastaa jokaisen ihmisen. Kuule siis Jeesuksen kutsu ja ota vastaan hänen sovitustyönsä. Usko tänäänkin kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Hakeudu uskovien yhteyteen ja ehtoolliselle ja ota vastaan kaikki hoito, jonka Jeesus sinulle tarjoaa. Sinä saat luottaa siihen, että Jeesus hoitaa sinua koko tämän maanpäällisen matkan ajan ja vie kerran iankaikkiseen elämään.

Armo riittää

Niinpä taas olemme keskellä kesää. Kaikki tapahtuu niin nopeasti luonnossa, että pitää oikein pysäyttää itsensä katselemaan ja kuuntelemaan, ettei menisi ohi niin moni kaunis hetki . 

Uutisia riittää, vaatimuksia riittää ja suruja ja murheita on usein enemmän kuin jaksaisimme kantaa. Vaadimme itseltämmekin usein aivan liikaa. Mietin usein, mistä ne odotukset ja vaatimukset oikein tulee. Voisiko sitä kokeilla joskus vaikka päivän tai viikon niin, ettei odottaisi itseltään tai toisilta yhtään mitään? Voisiko olla ja elää niin, että ei olisi tiedotusvälineitä, ei kännykkää? Voisiko vain herätä aamuun olemaan ja antaa ajan kulua hiljaisesti? Silloin voisi löytää jotain uutta. Moni tavoittaa tällaisen olon mökillä, luonnossa.

 Paavalikin kehotti, ensimmäisessä kirjeessään Tessalonikalaisille luvussa viisi, ihmisiä monin tavoin elämään ja toimimaan tietyllä tavalla. Tavoitteena oli kuitenkin ihmisen paras. Hän kehotti ihmisiä elämään rauhassa keskenään ja pyrkimään siihen, että teemme hyvää toisillemme ja kaikille ihmisille.  Hän kehotti iloitsemaan ja rukoilemaan lakkaamatta ja kiittämään Jumalaa kaikesta. Hän myös kehotti jakeessa 19: Älkää sammuttako Henkeä. Jumalan läsnäolon merkityksen suuruus tulee näissä Paavalin kehoituksissa esille. Jeesus Kristus on kuollut puolestamme, jotta saisimme elää yhdessä hänen kanssaan nyt ja aina. Saamme elää yhteydessä Jumalaan ja löytää rauhaa ja iloa elämäämme. Kaiken tämän saamme lahjana ja löydämme uutta rauhaa, kun etsimme Jeesuksen seuraa. 

Vaatimuksien paineessa kukaan ei ole parhaimmillaan eikä useinkaan kovin mukava läheisilleen. Väsyneenä ja rasittuneena emme jaksa tehdä hyviäkään asioita itselle tai toisille. Siksi Jeesus ei vaadikaan enää lisää suorituksia, vaan on valmis auttamaan ja rakastamaan sinua juuri sellaisena kuin nyt olet. Hän on jo valmistanut sinulle tien yhteyteensä ja vetää sinua rakkaudellaan lähelleen. Se on armoa. Se ei vaadi suorituksia, vaan voit vain antaa rakastavan Jeesuksen tulla lähellesi. Kiitos Jeesus, että olet lähellä meitä kaikkia. 

Kasvun ihme

 

Me saamme taas seurata kasvun ihmettä. Maanviljelijät ovat kylväneet siemenet maahan ja Jumala on antanut niille kasvun.

Siemen on ihmeellinen asia. Vaikka ihminen yrittäisi tehdä täysin samanlaisen siemenen, se ei ala kasvamaan. Ihminen ei pysty saamaan aikaan elämää. Vain Jumala voi antaa elämän.

Sama koskee myös ihmistä. Lapsen syntymä on ihmeellinen asia ja se on kokonaan Jumalan lahjaa. Tämä maanpäällinen elämä loppuu kuitenkin aikanaan ja jotta me saamme jatkaa elämäämme Jumalan valtakunnassa iankaikkisesti, meidän on synnyttävä uudesti ylhäältä.

Uudestisyntyminen tarkoittaa sitä, että ihminen alkaa uskoa Jeesukseen omien syntiensä sovittajana. Se, että uskoo Jeesuksen eläneen maan päällä ja vaikka uskoisi Jeesuksen ylösnousseen kuolleista, ei riitä. Pelastuakseen ja päästäkseen iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä ihmisen on tunnustettava, että on syntinen ja tarvitsee Jeesusta. Ihmisen synti ei ole pelkkiä tekoja, vaan me olemme kokonaan syntisiä. Tällaisille syntisille ihmisille Raamattu vakuuttaa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”

Sinäkin voit laittaa oman nimesi tuohon lupaukseen ja uskoa sen todeksi. Jeesuksen pelastamina saamme itsellemme Pyhän Hengen. Pyhä Henki kasvattaa ja ohjaa meitä tämän maan päällisen matkamme ajan. Ilman Pyhää Henkeä emme voi tuntea Jeesusta. Hän herättää uskon Jeesukseen ja antaa uskon siemenelle kasvun. Ravinteita kasvuun saamme Raamatun sanasta, rukouksesta ja pyhästä ehtoollisesta.