THE AROMA  OF CHRIST – WHAT IS IT?

I met a Nigerian pastor named John while I was in Uganda speaking at a Christian conference in May 2023. Pastor John invited me to come to Nigeria, to a town called Ikot Abasi, as a guest speaker. I thanked him for the invitation and told him I would bring it to prayer and get back to him later. Before committing to anything, I always ask Jesus: "Am I supposed to go? Is this Your calling for me as my employer?" This is how the Lord has instructed me to proceed.

After returning home to Finland from Uganda, I knelt one morning and asked Jesus if I should go to Nigeria. I had barely whispered my request when I was overwhelmed by the powerful presence of the Holy Spirit. In His grace, the Lord answered me immediately: "Go, Satu, go. Yes, this invitation is from Me." The Holy Spirit then gave me the message I was to share there. I immediately opened my diary and wrote down several pages of the message. I was stunned by the powerful manifestation of the Lord. I was filled with immense joy and gratitude for such a clear answer—and for the privilege of following Him. I contacted Pastor John and told him I would accept the invitation.

I began preparing for the trip in July 2023. Pastor John was also excited and began planning a two-week tour in Ikot Abasi. This is an old village in southern Nigeria with a dark history. It was once a major point for capturing and shipping thousands upon thousands of Africans across the ocean to be sold as slaves in America. I realized this place was different. It wasn't just some small rural village in Nigeria—it had a deeply dark past. If any place needed the presence of Jesus Christ and the light of God, it was this one. And now, in His mercy, the Lord was sending me there to proclaim His Word.

Because the Almighty God is my employer, no one had the right to question whether it was wise 

for a white woman to travel alone to unstable  region in Nigeria. Yes, Nigeria is extremely dangerous, especially for a lone white woman. The Finnish Ministry of Foreign Affairs even advised against traveling there. But when the Lord calls and sends—I go. I trust in Him alone.

Preparing for a trip like this requires the  intercessory prayers of faithful brothers and sisters. It also means quieting one's surroundings, spending time in stillness before the Lord, and lingering in His presence. Prayer and reading the Word were central to this preparation. The Lord had promised that in addition to the one sermon, He would give me more to proclaim—and He did. On the night before my flight, He gave me another sermon. He also told me that He would let me know on site which of previous evelations I should share. And that is exactly what happened.

 

Then one night—perhaps two weeks before the trip—a miracle happened. I awoke suddenly from deep sleep at around 3 a.m. to an incredible, overwhelmingly beautiful and powerful smell of aroma . It wasn’t just in my bedroom—it filled my entire apartment! Even though I have strong allergies, this scent caused no reaction. I was in complete awe. I sat up and turned on the lights. The smell of the aroma was so astonishing! I began asking the Lord, “What is this?! Is it You, Jesus Christ?” There are no words to describe it. I praised and thanked my Savior. I laughed out loud and tears streamed down my face. I breathed in that heavenly scent and felt overwhelming joy—as if oil of gladness had been poured over me. The smell of aroma healed and strengthened me. Eventually, I fell asleep again.

In the Gospel of John, chapter 12, verse 3, it says: "Then Mary took half a litre of a very expensive perfume made of pure nard, poured it on Jesus´feet, and wiped them with her hair. The sweet smell of the perfume filled the whole house.

When I woke in the morning, the smell of the perfume was gone. I thought to myself—it must have been the aroma of Christ. I had never experienced anything like it before, nor heard of it, but I knew it was from God. I shared this experience with a few friends in faith, and they all said the same: "Satu, that was the Aroma of Christ. The Lord anointed and strengthened you for your mission in Nigeria. This anointing is exactly what you need for that journey. Just give thanks for His presence." 

In 2 Corinthians Paul writes about the triumphal procession in Christ: ^14-17 But thanks be to God, who always leads us as captives in Christ’s triumphal procession and uses us to spread the aroma of the knowledge of him everywhere. For we are to God the pleasing aroma of Christ among those who are being saved and those who are perishing. To the one we are an aroma that brings death; to the other, an aroma that brings life. And who is equal to such a task? Unlike so many, we do not peddle the word of God for profit. On the contrary, in Christ we speak before God with sincerity, as those sent from God.

And indeed—the journey was filled with danger. I almost died. But Isaiah 59:1 assures us:
“Surely the arm of the Lord is not too short to save, nor his ear too dull to hear.” Amen.

 

ETSITKÖ PALVELUSPAIKKAASI?                                                                     27.5.2025

 

Herra lupaa sanassaan seuraavaa:

 

Habakuk 2:1-3 ”Minä seison vartiopaikallani, asetun varustukseen ja tähystän nähdäkseni, mitä Hän minulle puhuu, mitä Hän valitukseeni vastaa. ” Ja Herra vastasi minulle ja sanoi: ”Kirjoita näky, ja piirrä selvästi tauluihin, niin, että sen voi juostessa lukea.”3 Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä: sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy. 4 Katso, sen kansan sielu on kopea eikä ole suora: mutta vanhurskas on elävä uskostansa.

 

Tämä Raamatun kohta kehottaa meitä olemaan sillä vartiopaikalla, mihin hän on meidät kutsunut. Jos et ole varma kutsustasi, mille palveluspaikalle Hän on sinut kutsunut, rukoile asiaa. Meillä on Jeesuksen omina etuoikeus lähestyä Häntä rukoillen ja kysellen: ”Herra, mikä on minun palveluspaikkani? Mihin tehtävään sinä kutsut minua tänään ja tulevaisuudessa? Olenko oikealla paikalla, vai onko tahtosi jotain muuta? Herra, osoita minulle tie, jota minun tulee käydä. Kiitos, että kuulet minua ja vastaat tähän rukoukseen, sillä onhan se tahtosi mukainen. Tahdon seisoa Sinun osoittamalla vartiopaikalla. Aamen. 

 

Usko, että Jeesus kuulee rukouksesi. Jää luottaen odottamaan Hänen vastaustaan. Hakeudu rukouskammioosi. Hiljenny etsien Kristuksen Pyhiä kasvoja ja Hänen vanhurskasta tahtoaan. Omassa rukouskammiossasi löydät henkilökohtaisen yhteyden Jeesukseen. Hän ilmestyy sinulle. Hän lupaa sen sanassaan.

 

Jaakobin kirje 4: 8 ”Lähestykää Jumalaa, niin Hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.”

 

Tässä kohdassa Jumala muistuttaa meitä siitä, mitä Hänen lähestymisensä edellyttää meiltä. Meidän tulee tehdä parannus synneistämme ja puhdistaa sydämemme. Tähän tarvitsemme Kristuksen Jeesuksen puhdistavan veren voittovoimaa. Jeesus sen tekee, mutta meidän osuutemme on tehdä synneistämme ja nurjista ajatuksistamme kokosydäminen parannus.  

 

Ja tulee aika, kun Jeesus vastaa pyyntöösi. Hän kyllä kertoo sinulle, mikä Hänen suunnitelmansa on elämässäsi.  Vastaus ei välttämättä tule heti, mutta kun jatkat rukousta, niin Hän vastaa. Ja kun Hän armossaan vastaa sinulle, kirjoita tuo vastaus ylös, kuten Habakukin kirja kehottaa. Jeesus vahvistaa vastauksensa, mikäli saamasi ymmärrys vartiopaikastasi on Hänen antama.  

 

Matteuksen evankeliumissa luvussa 18 jakeessa 16 todetaan: ”Jokainen asia tulee vahvistaa kahden tai kolmen todistajan sanalla. Muista pyytää saamaasi vastaukseen Jeesuksen vahvistus.

 

Saamasi vastaus, tuon tehtävän toteutuminen, voi odotuttaa. Sen toteutuminen vie usein oman aikansa, kuten Habakuk luvussa 2 todistaa. Älä lähde tehtävääsi omassa aikataulussasi, sillä silloin työlläsi ei ole siunausta. Odota Jumalan aikataulua. 

 

Snl 19:2 Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

 

Riippuen vartiopaikastasi, tehtävistäsi, vie Herra sinut ensin luottamuskouluihinsa. Tämä siksi, että pystyt seisomaan lujana tuolla vartiopaikalla, juuri niissä tehtävissä, mitä Hän on sinulle armossaan aivoitellut. Suurimpia kouluja Jeesuksen seuraamisessa ovat monenlaiset luottamuskoulut, joihin Hän meidät vie.  Jeesus kysyy: ”Luotatko sinä lupauksiini. Suostutko niihin kouluihin, mitä sinulle annan, jotta vartiopaikkasi, tehtäväsi toteutuu?”

 

On tärkeää muistaa, että Herralla on yleensä eri aikataulut, kuin meillä. Hän yksin tietää ja päättää, milloin on se aika, kun olemme valmiit Hänen antamiinsa tehtäviin. Silti, Jeesus antaa meille tehtäviään jokaiselle päivälle. Se on sitä, että seuraamme Häntä ja toteutamme Hänen tahtonsa pienissä ja suurissa asioissa. Kuuliaisuus kaikessa on tärkeintä.  

 

1 Sam 15:22 Silloin Samuel sanoi: ”Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin, kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi, kuin uhri ja tottelevaisuus parempi, kuin oinasten rasva.

 

Mutta muista Habakukin luvun 2, jakee 4 kohta ”Katso, sen kansan sielu on kopea eikä ole suora: mutta vanhurskas on elävä uskostansa.”

Kipu on kipua

 

Oletko ystävä miettinyt sitä, kun olet täysin terve ja sitten sinulle tulee vaikka hammaskipu, niin hyvin nopeasti alat kaivata sitä, kun hammas ei ollut kipeä. Tämä on monissa asioissa juurikin näin, että me emme huomaa niitä ennen kuin niissä on jotain vikaa.

Olin viikonloppuna kirkossa ja tulin sieltä kotiin, niin huomasin, etten muistanut saarnasta mitään, vaikka olin sen kuunnellut. Muistin vain, että pappi oli puhunut hyvin. Jos pappi ei olisi mielestäni puhunut hyvin, olisin kyllä muistanut, mitä hän oli sanonut.

Tästä vedänkin ajatukseni Efesolaiskirjeen 6. lukuun jakeeseen 14: ” Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan. ”Tämä vyö, joka on totuus, niin kuin sotilasasussakin vyö antaa sotilaalle varmuuden tunnetta. Tietenkin totuus on Kristus Jeesus, mutta myös se, että me saattaisimme omassa elämässämme olla totuudenmukaisia. Siinä kun meitä kristittyjä syytetään jostain viasta, heikkoudesta, me voisimme rehellisesti sanoa, että totta puhut, mutta juuri minua varten Kristus on tullut. Me helposti haluaisimme niin, että kaikilla olisi meistä sellainen kuva, että olemme hyviä ihmisiä emmekä haluaisi, että meistä ajatellaan mitään pahaa.

Kun Isä meidän -rukouksessa sanotaan äläkä saata meitä kiusaukseen, niin siitä on jotkut arameankieliset tutkijat sanoneet, että tuo kiusaus viittaa yläpuolelle menemiseen, kurottautumiseen ylös. Kun Aatami ja Eeva lankesivat siihen, että he halusivat tietää, he halusivat tulla jumalaksi. Se on tänäänkin meillä niin, että me haluaisimme kelvata Jumalalle. Kun me ajattelemme Raamatun suurmiehiä, esimerkiksi Daavidia, niin Daavid, toisin kuin Saul, huomasi sen, että meidän täytyy ainoastaan Jumalaa pitää Herrana. Siinä ei ollut kyse tietyistä synneistä, vaan siitä suuresta viasta, että hän oli luopunut Jahve-Jumalan pitämisestä Jumalana, mutta hän ymmärsi tilansa ja kääntyi. Kuinka paljon enempi meillä kaikilla kristityillä on taipumusta siihen, että me haluaisimme huomaamattammekin olla sellaisia jumalia ja tuomita toisia ja leikkiä vapahtajaa.

Kun me Jumalan sanan valossa ymmärrämme, että meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin uskoa Jeesus omalle kohdallemme syntien sovittajana, niin vain se meidät pelastaa. Me emme voi millään omilla ansioilla, vaikka meillä olisi kuinka hyviä tekoja, me emme niillä voi kelvata Jumalalle. Jumala ei myöskään seuraa meidän huonoja tekojamme, vaan hän seuraa sitä, kehen me viime kädessä luotamme. Jos me panemme kaiken toivon Kristus-kalliolle, niin se kestää. Haluankin ystävät sanoa, että uskotaan tänäkin päivänä Jeesus meidän syntien sovittajaksi ja ollaan hyvässä turvassa. Aamen.

Lohdutus

 

Olen viime viikot toiminut äitini saattohoitajana. Tänä aikana olen oppinut paljon lohdutuksen merkityksestä. Kun ihminen on itse heikoilla, hän tarvitsee paljon lohdutusta. Tällainen tila voi olla elämän loppuvaiheiden lisäksi myös isojen vastoinkäymisten kohdatessa. Äiti kuvaa tilaansa, ettei hän jaksa enää edes ajatella. Tätä miettiessäni olen myös itselläni tunnistanut hetkiä, jotka ovat olleet niin raskaita, ettei ole jaksanut edes ajatella. Silloin ystävän tai perheenjäsenen lohdutus on ollut erityisen arvokasta.

Minulle on näinä viikkoina tullut hyvin konkreettiseksi 2. Korinttolaiskirjeen 1. luvun jakeet 3-4: ”Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.”

Meidän Jumalamme on lohdutuksen Jumala. Jokaisen ihmisen elämässä on vaikeita aikoja ja asioita. Ainut todellinen lohdutus niihin tulee lohdutuksen Jumalalta. Isä lähetti Ainoan Poikansa maailmaan pelastamaan meidät. Me saamme kaikessa turvautua Jeesuksen armoon ja luottaa siihen, että kaikkien vaikeuksien keskeltä hän vie meidät kerran taivaan kotiin.

Kun nyt oma äitini tarvitsee minulta paljon lohdutusta läsnäolon, hellittelyn, virsien, rukouksen ja taivastoivon välittämisen kautta, samalla rakastava Jumala antaa minulle lohdutustaan myös Raamatun sanan kautta. Meille kaikille todellinen lohdutus on siinä, että Jeesus on sovittanut meidän syntimme ja sen me saamme uskoa itsellemme yksin armosta.

Tänä aamuna kännykän näytöllä oli ensimmäisenä Jeremiaan saama lohdutuksen sana: ” Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11) Miten valtavan riemun tuo lupaus meille antaa. Me saamme joka hetki luottaa siihen, että Herran ajatukset meitä kohtaan on hyvät. Hän antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Hän vie meidät tämän elämän läpi iankaikkiseen elämään. Lohdutuksen Jumalan läsnäoloa sinun elämääsi!

ETSI TIETÄNI JA LÖYDÄT TEHTÄVÄSI

 

 

Rukoilin Jeesukselta sanaa ja Hän armossaan puhui minulle seuraavaa :

 

”Niin moni etsii polkuaan omasta itsestään käsin. He eivät ole vielä ymmärtäneet, että Minä olen Waymaker, tienraivaaja. He saattavat kääntyä minun puoleeni hapuillen, mutta eivät ole oivaltaneet, että MINÄ OLEN TIE JA TOTUUS JA ELÄMÄ (Joh 14:6). Eli, koska olen TIE, heidän tulee seurata minua. Niin moni omani etsii tietään ja palveluspaikkaa omista taidoistaan, halustaan, omasta ymmärryksestä, missä ja miten heidän tulisi palvella. Tämä ei ole tahtoni. Tahtoni on juuri se, mistä aiemmin jo kerroin, että jokaisen, ihan jokaisen seuraajani tulee etsiä joka päivä minun vanhurskasta tahtoani, minun kasvojani. Minä olen ennalleen asettaja, minä olen tienraivaaja, Minä olen se, joka luo virrat erämaahan. Minä olen se, jolla on suunnitelma teille jokaiselle, miten ja missä palvella minua”, 

 

Sananlasku 3:5 Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaa omaan ymmärrykseesi

 

On myös aikoja, kun olen hiljaa. Se ei tarkoita, ettenkö näkisi, kuulisi, olisi rinnalla. Ihmiset hakevat niin kovasti kokemuksia minusta, tai vertaavat kokemuksiaan, ymmärrystään toinen toisiinsa. Sekin on väärä tie edetä. Toisinaan, kyllä toisinaan, opetan toisten kokemusten kautta uskossa kasvamista, mutta jokaisen tulee itse yhdessä minun kanssani löytää tuo tie, tuo tehtävä ja palveluspaikka.

 

En myöskään pidä siitä, että kilpailette keskenänne siitä, mitä armoituksia kukin kantaa. En pidä siitä, että puhutte toinen toisistanne takanapäin tuomiten ja arvostelevaan sävyyn. Muista, jokainen teistä on vajavainen. Niin myös sinä, joka arvostelet muita. Ole varovainen sanoissasi, sillä jokaisesta sanastasi joudut vastuuseen kerran taivaissa, kohdatessasi minut kasvoista kasvoihin.

 

Matteuksen evankeliumissa on kirjoitettu 12:36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tehdä tili tuomiopäivänä”

 

Mutta rakas omani, mielitiettyni. Tämä on ihmisen osa, erityisesti seuraajani, ymmärtää, että kaikki tulee Isän kädestä, ei teistä itsestänne. Ja rakkauteni teitä kohtaan on suuri, ylenpalttinen. Kysy, rakas omani, apuani, neuvojani ja kulkusi suuntaa. Usko enemmän, että vastaan rukouksiisi. Minä kyllä vastaan sinulle tavalla tai toisella. Pidä Raamatun tuntemus korkeassa arvossa ja vältä kaikkea pahaa ja turmiollista. Moni omani on langennut ylpeydessä syntiin ja vihollinen on ottanut kopin. Vihollisella kun on oma suunnitelmansa jokaiselle omalleni. Älä avaa sille yhtäkään avonaista ovea, synnin porttia, sillä silloin se tulee.   

 

1 Piet 5:8 Olkaa raittiit, valvokaa! Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien kenen saisi niellä. 9 Vastustakaa häntä lujina uskossa tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää”

 

”Rakas seuraajani. Nosta pääsi. Vapautuksen aika on lähellä. Kärsimykset, koetukset ja kompastuksetkin kuuluvat vaellukseesi, mutta Minä kyllä autan sinua, kun teet kokosydämisen parannuksen jokaisen kerran jälkeen. Usko minuun, usko Raamatun sanaan. Minulla on hyvä suunnitelma teille jokaiselle ja kun anot tahtoni toteutumista ja odotat maltillisesti, et voi ajautua harhaan. Minun virtani on vettä täynnä. Tule, ja virvoitu siinä, minun läsnäolossani ja Pyhän Hengen ilmapiirissä. Ruoki itseäsi joka päivä Sanalla. Saat kokea rauhan ja pyhityksen. Vien sinua joka päivä eteenpäin. Älä epäile, älä järkeile, usko ainoastaan.”  

 

Kirje heprealaisille luvun 11 ensimmäinen jae sanoo:” Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näyn” Aamen!

KRISTUS TUOKSU – MITÄ SE ON?                                                                             

 

 

Tutustuin nigerialaiseen pastori Johniin Ugandassa ollessani siellä kristillisessä konferenssissa puhumassa toukokuussa vuonna 2023. Pastori John kutsui minut vieraakseen puhujaksi Nigeriaan, Ikot Abasiin. Kiitin häntä kutsusta. Sanoin, että otan asian rukouksiin ja että olen häneen myöhemmin yhteydessä. Aina ennen lupautumista mihinkään, kysyn asiaa Jeesukselta, tuleeko minun lähteä? Onko tämä Sinun kutsu minulle työnantajanani. Näin Herra on ohjeistanut minua tekemään.

 

Päästyäni Ugandan konferenssimatkalta koti-Suomeen, polvistuin eräänä aamuna ja kysyin Jeesukselta, tuleeko minun lähteä Nigeriaan. En ehtinyt kuin huokaista tämän asian Herralle, niin valtava Pyhän Hengen läsnäolo täytti minut. Herra armossaan vastasi minulle heti: ”Mene, Satu, mene. Kyllä, tämä kutsu on minulta”, Sen jälkeen Pyhä Henki antoi minulle puheenvuoron, joka minun tulisi siellä jakaa. Otin välittömästi esille päiväkirjan ja kirjoitin useamman sivun mittaisen puheenvuoron ylös. Olin häkeltynyt Herran voimallisesta ilmestymisestä. Minut täytti suunnaton ilo ja kiitollisuus siitä, että Herra antoi näin selkeän vastauksen, ja että saan seurata Häntä. Otin yhteyttä pastori Johniin, ja kerroin, että otan kutsun vastaan.

 

Valmistautumiseni Nigerian syyskuun matkaan alkoi heinäkuussa. Pastori John oli myös innoissaan tulemisestani, ja alkoi valmistella parin viikon mittaista kiertuetta Ikot Abasissa. Se on vanha kylä Nigerian eteläosassa. Paikalla on synkkä historia. Se on tunnettu siitä, miten sinne aikoinaan kerättiin tuhansia ja taas tuhansia afrikkalaisia vangeiksi. Heidät kuljetettiin vesiteitse Amerikkaan asti orjiksi.  Ymmärsin, että tuo paikka on erilainen. Se ei ole vain joku kyläpahanen Nigerian erämaassa. Sen historia on pimeä, suorastaan kauhistuttava. Tuo kylä, jos mikään, tarvitsee Kristusta Jeesusta ja Jumalan läsnäoloa. Nyt Herra on armossaan kutsunut minut sinne julistamaan antamaansa Sanaa. Ja koska Pyhä Kaikkivaltias Jumala on työnantajani, oli kenenkään turha tulla minulle arvuuttelemaan, että onkohan tuo nyt ihan viisasta lähteä yksin, valkoisena naisena Nigerian syrjäiselle maaseudulle julistamaan sanaa. Nigeria on erittäin levoton ja hyvin vaarallinen maa. Se on totta! Nigeria on erittäin vaarallinen paikka varsinkin valkoihoiselle, yksin matkustavalle naiselle. Ja mitä luin ulkoministeriön sivuja Nigeriaan matkustamisesta, julistivat ne matkustamisen välttämistä sinne. Mutta kun Herra kutsuu ja lähettää, silloin menen. Luotan yksin häneen.

 

Valmistautuminen tällaiselle matkalle edellyttää uskollisten sisarten ja veljien esirukoukset. Se sisältää oman elinpiirin täydellisen rauhoittamisen, jatkuvan hiljentymisen Herran eteen. Herran läsnäolon etsiminen ja siinä viipyileminen on keskiössä. Samoin rukous ja Raamatun lukeminen on keskiössä. Herra oli luvannut antaa tämän yhden puheenvuoron lisäksi muutakin julistettavaa matkalle. Ja kyllä Hän antoikin. Edellisenä iltana ennen lentoa Herra antoi toisen puheenvuoron jaetavaksi. Lisäksi Herra sanoi kertovansa paikan päällä, mitä aiemmin minulle julistamiaan asioita minun tulisi siellä jakaa. Tämä myös tapahtui.

 

Sitten eräänä yönä, ehkä noin kaksi viikkoa ennen lähtöä tapahtui IHME. Heräsin sikeästä unesta noin kello kolme yöllä. Heräsin ihmeelliseen, valtavan ihanaan, voimakkaaseen tuoksuun. Se ei ollut vain makuuhuoneeseeni, vaan koko asunnossani! Ja vaikka olen hyvin allerginen, ei tuo tuoksu aiheuttanut mitään reaktioita minussa. Olin aivan ihmeissäni! Istuuduin ja laitoin valot päälle. Tuo tuoksu oli niin ihmeellisen! Aloin kysellä Herralta, mitä tämä on?! Oletko se Sinä, Jeesus Kristus? Ei ole sanoja, jotka riittävät tuon tuoksun kuvailemiseen. Kiitin ja ylistin Herraa, Vapahtajaani! Nauroin ääneen ja kyyneleet valuivat silmistäni. Hengittelin tuota ihmeellistä tuoksua ja koin valtavaa iloa, kuin iloöljyä olisi vuodatettu ylleni. Koin niin suunnatonta iloa sisintäni myöten. Tuo tuoksu hoiti ja vahvisti minua. Tuoksu ei loppunut. Jossain kohtaa nukahdin uudelleen.  

 

Johanneksen evankeliumissa, luvussa 12 ja jakeessa 3 (v.1938) kerrotaan, miten nardusvoiteen tuoksu täytti koko huoneen: ”Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan; ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua”

 

Aamulla, kun heräsin, tuoksu oli poissa. Ajattelin, että sen täytyi olla Kristus-tuoksua. En ollut koskaan kokenut vastaavaa, enkä kuullut tällaisesta, mutta tiesin sen olevan Jumalalta. Jaoin kokemukseni muutamille uskonystäville. He kaikki totesivat samoin: ”Satu, tuo on ollut Kristus-tuoksua ja Herra on voidellut, vahvistanut sinua näin lisää Nigerian matkaa varten. Tarvitset tuon voitelun juuri tuolle matkalle. Saat vain kiittää Herraa ilmestymisestään.” 

 

2 Kor (1992) 2Paavali Kristuksen voittosaatossa 12 Lähdin sitten Troakseen julistamaan Kristuksen evankeliumia, ja siellä minulle avautui ovi Herran työhön. 13 Henkeni ei kuitenkaan saanut rauhaa, kun en tavannut siellä veljeäni Titusta, ja niin jätin hyvästit seurakunnalle ja jatkoin matkaa Makedoniaan. 14 Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! 15 Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen.  16 Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen?  17 Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta.

 

Ja toden totta! Matka oli vaaroja täynnä. Melkein menehdyin, mutta Jesaja 59 lupaa luvussaan (1938):1 Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan. Aamen!

 

 

 

ON FASTING, SUFFERING AND FOLLOWING JESUS 

10.5.2025

I have sometimes met people who testify to the mystery of fasting, its powerful, breaking power in their lives. They talk about fasting in relation to not eating. In these situations, I remained silent, not knowing what to answer. Sometimes I feel guilty, because I have never practiced such kind of  fasting in my life. I have no doubt that God has performed the miracles they testify about. Glory to God alone for the breakthroughs they have received! 

Mark 9 Jesus talks about fasting. 25 When Jesus saw that a crowd was running to the scene, he rebuked the impure spirit. “You deaf and mute spirit,” he said, “I command you, come out of him and never enter him again.” 26 The spirit shrieked, convulsed him violently and came out. The boy looked so much like a corpse that many said, “He’s dead.” 27 But Jesus took him by the hand and lifted him to his feet, and he stood up. 28 After Jesus had gone indoors, his disciples asked him privately, “Why couldn’t we drive it out?” 29 He replied, “This kind can come out only by prayer. Jesus does not elaborate on what kind of fasting He means. When I was last in Uganda in November 2023, the locals told me that some Christians were doing water fasting for 40 days. They openly mentioned their fasting to the others. The testimonies about fasting and suffering were already reaching the point of self-aggrandizement. Some of them had ended up being hospitalized due to the severity of their fasting. 

  

My friends asked, what do you think about this, doctor Satu? Well, I wondered aloud about that kind of fasting. I wondered if that was Jesus' will? Doesn't the Lord give answers to prayers and breakthroughs in other ways? Doesn't the Lord answer us in other ways, except when we are suffering from a lack of food and are malnourished in a hospital bed? I told the questioners that I have never fasted because I am afraid of getting a migraine. I can still be close to the Lord, and  in contact with Him. The topic of fasting is ambiguous. 

Isaiah 58:4-11 says: “Yet on the day of your fasting, you do as you please and exploit all your workers. 4 Your fasting ends in quarreling and strife, and in striking each other with wicked fists.You cannot fast as you do today and expect your voice to be heard on high. 5 Is this the kind of fast I have chosen,only a day for people to humble themselves?Is it only for

bowing one’s head like a reed and for lying in sackcloth and ashes?Is that what you call a fast, a day acceptable to the LORD ? 6 “Is not this the kind of fasting I have chosen:to loose the chains of injustice and untie the cords of the yoke, to set the oppressed free and break every yoke? 7 Is it not to share your food with the hungry and to provide the poor wanderer with shelter—when you see the naked, to clothe them, and not to turn away from your own flesh and blood? 8 Then your light will break forth like the dawn, and your healing will quickly appear; then your righteousness will go before you, and the glory of the LORD will be your rear guard. 9 Then you will call, and the LORD will answer; you will cry for help, and he will say: Here am I. “If you do away with the yoke of oppression, with the pointing finger and malicious talk, 10 and if you spend yourselves in behalf of the hungry and satisfy the needs of the oppressed, then your light will rise in the darkness, and your night will become like the noonday. 11 The LORD will guide you always; he will satisfy your needs in a sun-scorched land and will strengthen your frame. You will be like a well-watered garden, like a spring whose waters never fail.

​

Yes, suffering has not been absent from my life either. As a follower of Jesus, a life of holiness brings with it years, even decades of schools of suffering, trials, and even persecution. As He sanctifies and cleanses us, the Lord in His grace burns our dry branches and it hurts. He strips us of our flesh and draws near to us. God's schools of trust begin and continue. Suffering contains a secret. We slowly come to understand that everything is in the hands of our Savior. Suffering is an opportunity to grow in faith, obedience, and humility, adhering ever more deeply to the word of the Bible. The word of the Bible can better merge with us through the Holy Spirit when our own flesh is not (too) an obstacle to it. Our absoluteness and demands slowly fade away. Instead of complaining, we begin to thank and praise Jesus our Savior! At the same time, the Lord also leads us to serve with increasing eagerness. 

He answers the questioner, shows the way to his follower. What is my place to serve, my Lord and Savior? What kind of fasting do You expect from me? What have You in Your grace planned for my place of service today and in the future?

Bible: New International Version (NIV)

Pyhän Hengen pilkka

 

Rakkaat ystävät! Tänään nousi ajatuksiini sellainen asia, kun yhä edelleenkin kristittyjä ihmisiä syytetään siitä, että he ovat tehneet Pyhän Hengen pilkan, jota he eivät saa anteeksi. Ajattelin nyt muutamalla sanalla kertoa, mistä Pyhän Hengen pilkassa on kysymys.

Markuksen evankeliumin luvussa 3, jakeissa 22-30 sanotaan: ”Mutta lainopettajat, joita oli tullut Jerusalemista, sanoivat: "Hänessä on Belsebul, itsensä pääpaholaisen voimin hän pahoja henkiä karkottaa." Silloin Jeesus kutsui heidät luokseen ja puhui heille vertauksin: "Miten Saatana voi ajaa ulos Saatanan? Jos valtakunta jakautuu ja taistelee itseään vastaan, se ei voi kestää, eikä myöskään perhe kestä, jos sitä repivät riidat. Ja jos Saatana nousee itseään vastaan, se ei voi kestää, vaan sen loppu on tullut. Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei ensin sido häntä. Vasta sitten hän voi ryöstää talon ja tavarat. Totisesti: Kaikki tullaan antamaan ihmisille anteeksi, kaikki synnit ja herjaukset, miten he sitten herjaavatkin. Mutta jos joku herjaa Pyhää Henkeä, hän ei saa ikinä anteeksi vaan on syypää ikuiseen syntiin." He näet olivat sanoneet, että Jeesuksessa oli saastainen henki.”

Tässä käy hyvin esille, mistä Pyhän Hengen herjaamisessa on kysymys. Belsebul oli ns. pääperkele. Siihen aikaan palvottiin baal-jumalia, joita oli useita. Eri paikoissa oli eri baal-jumala, joka oli viljavuuden jumala. Juutalaisuudessa ajateltiin, että Belsebul oli niiden pääperkele. Tässä ihan selkeästi ihmiset eivät usko Jeesusta, että Jeesus olisi Jumalan Poika eli he pilkkaavat Pyhää Henkeä. Tätä Jeesus tarkoittaa. Tänä päivänäkin ihminen, joka ei usko Jeesuksen armoa omalle kohdalleen, on tämä Pyhän Hengen pilkkaaja. Sellainen ihminen, joka ei usko armoa omalle kohdalleen, ei voi saada anteeksi syntejään. Kaiken ehtona on se, että me uskomme ilman mitään omaa tekoa, omaa hyvyyttämme tai pahuuttamme, ihan puhtaasti luotamme siihen, että Jeesus on meidän synnit sovittanut ja pessyt kaiken synnin pois. Se on ainut vaihtoehto kelvata Jumalalle.

Jos me pilkkaamme Pyhää Henkeä ja ajattelemme, ettei Jeesus mitään auta, niin silloin me emme voi armoa saada. Haluankin ystävät, että luette tämän Raamatun kohdan. Siinä käy selkeästi esille myös se, että perkele ei voi itseään ajaa ulos, vaan se vaatii Pyhän Hengen, joka ajaa perkeleen ihmisestä ulos. Ajattelen niin, että silloin kun ihmisen sydän on puhdas; Jeesus on saanut sen puhdistaa niin, että sinne on tullut Pyhä Henki asumaan, niin silloin sydän on puhdas eikä siellä asu perkele. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Uskotaan, että meidän synti ja vika on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Aamen.

PAASTOSTA, KÄRSIMYKSESTÄ JA JEESUKSEN SEURAAMISESTA

Olen toisinaan kohdannut ihmisiä, jotka todistavat paaston salaisuudesta, sen väkevästä, murtavasta voimasta heidän elämässään. He puhuvat paastoamisesta liittyen syömättömyyteen. Näissä tilanteissa olen vaiennut, koska en tiedä, mitä vastata. Toisinaan on tullut syyllinen olo, sillä en ole koskaan elämässäni toteuttanut tuollaista paastoa. En epäile, etteikö Jumala olisi tehnyt ihmeitään, joista he todistavat. Kunnia Jumalalle yksin heidän saamistaan läpimurroista!

Markuksen evankeliumissa (v. 1938) luvussa 9:25-29 Jeesus puhuu paastoamisesta seuraavasti: 25 Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene". 26 Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli". 27 Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi. 28 Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?" 29 Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".

Viimeksi Ugandassa ollessani marraskuussa 2023, kertoivat paikalliset joidenkin kristittyjen olevan vesipaastolla 40 päivää. He toivat esille paastoamisensa kuuluvasti muille. Todistamiset paastoamisesta ja kärsimyksistä menivät jo itsekehuskelun piikkiin. Eräät heistä olivat joutuneet sairaalahoitoon liian rajun paaston vuoksi. Ystäväni kysyivät, mitä mieltä olet tästä, doctor Satu? No, ihmettelin ääneen tuollaista paastoa. Pohdiskelin, onko tuo Jeesuksen tahto. Eikö Herra anna rukousvastauksia, läpimurtoja muulla tavoin. Eikö Herra vastaa meille muutoin, kun vasta ruuan puutteesta kärsivinä ja aliravittuina sairaalavuoteessa. Kerroin kyselijöille, etten ole ollut itse koskaan paastolla, juoden vain vettä, sillä pelkään saavani migreenikohtauksen. Saan silti olla lähellä Herraa, yhteydessä häneen. Kiitos Herralle!

Aihe paastoamisesta on moniselitteinen. Jesajan kirjan luku 58:4-11 (v. 1938) toteaa seuraavaa: "4 Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa. 5 Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen? 6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? 7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? 8 Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. 9 Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen, 10 jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä. 11 Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu",

Niin, kärsimyksiä ei ole puuttunut minunkaan elämästäni. Jeesuksen seuraajana pyhityselämä tuo mukanaan vuosien, jopa vuosikymmeniä kestävät kärsimyskoulut, koettelemukset ja jopa vainot. Pyhittäessään, puhdistaessaan meitä, Herra armossaan polttaa kuivat oksamme pois ja se sattuu (vrt. Joh. 15:1-5). Hän riisuu meitä lihasta ja lähestyy meitä. Jumalan luottamuskoulut alkavat ja jatkuvat. Kärsimyksissä piilee salaisuus. Saamme hiljalleen ymmärrystä siitä, että kaikki, ihan kaikki on Vapahtajamme kädessä. Kärsimys on mahdollisuutta kasvaa uskossa, kuuliaisuudessa ja nöyryydessä kiinnittyen yhä syvemmin Raamatun sanaan. Raamatun sana pääsee paremmin sulautumaan meihin Pyhän Hengen välityksellä, kun oma lihamme ei ole (liiaksi) esteeksi sille. Ehdottomuutemme vaatimuksinemme väistyy hiljalleen pois. Valittamisen sijaan alamme kiittämään ja ylistämään Jeesusta Vapahtajaamme. Herra johdattaa meitä myös samalla palvelemaan yhä innokkaammin. Hän vastaa kysyjälle, osoittaa tien seuraajalleen.

Mikä on minun paikkani palvella, Herrani ja Vapahtajani? Millaista paastoa Sinä odotat minulta? Mitä Sinä olet armossasi aivoitellut palvelupaikakseni tänään ja tulevaisuudessa?💝