Kapteeni laivassa

 

Rauhaa ja armoa rakkaat blogin lukija. Kuuntelin erästä ohjelmaa, jossa haastateltiin laivan kapteenia, joka ohjasi laivaa Itämerellä, jossa on paljon karikkoja. Häneltä kysyttiin, miten hän tuntee kaikki karikot, ettei hän aja niihin? Kapteeni vastasi, ettei hän juurikaan tunne karikkoja, vaan hän tuntee navigoinnin avulla, (navigointi tarkoittaa alun perin merenkulkua) suuntimella ja karttojen avulla turvallisen laivaväylän. Laivan kapteenia eivät karikot kiinnostaneet ollenkaan.

Minua jäi mietityttämään muutamat kristityt, joiden kanssa olen keskustellut. Kun heille puhuu armosta, että Jeesus on heidän kaikki synnit sovittanut, niin he mielellään puhuvat siitä, kuinka perkele heitä kiusaa ja mitä perkele tekee. Meidän tulee ymmärtää kristittyinä se, että meidän ei tulisi seurata, mitä perkele tekee tai on tekemättä, vaan meidän tulee seurata Jeesusta. Aivan niin kuin yksi tuttavani sanoo, että kun hän illalla rukoili Jeesusta elämäänsä niin aamulla hänelle tuli Jeesuksen tietoisuus ja elämä.

Silloin kun meillä on Jeesus tie, totuus ja elämä, se on sitä, että Pyhä Henki kirkastaa meille meidän tien ja matkan. Ennen kaikkea se, että me saamme luottaa kaikki meidän synnit anteeksi annetuiksi. Meidän ei tule seurata sitä mitä vihollinen tekee tai kuiskii meille. Meidän ei pidä antaa minkäänlaista valtaa sille, vaan luottaa siihen, että Jeesus on meidän synnit pessyt pois. Se on meidän turvamme.

Haluan sinua ystävä rohkaista tänä hetkenäkin, että Jeesus on kaikki sinun syntisi pessyt pois. Ollaan hyvässä turvassa ja lohdutettuna ja uskotaan Jeesuksen armo omalle kohdalle. Aamen.

Huolenpito

 

Elämme loppiaisen aikaa. Minulle tuon päivän viesti on erityisesti Jumalan huolenpito. Jumala käytti rikkaita oppineita miehiä turvaamaan Poikansa lapsuuden ja kasvun. Nuo miehet tulivat etsimään juutalaisten kuningasta ja lopulta tähden opastamana löysivätkin hänet. He tulivat hyvin iloisiksi, heittäytyivät maahan kumartaen Jeesusta ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. (Matt. 2)

Miehet olivat kuitenkin ensin etsineet syntynyttä kuningasta Herodeksen palatsista. Katala Herodes oli pyytänyt heitä tulemaan takaisin hänen luokseen, kunhan olivat löytäneet lapsen. Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo ja niin nämä menivät kotiinsa toista tietä. Seuraavana yönä Jumala sanoi Joosefille, että tämän tulee ottaa Maria ja Jeesus mukaansa ja paeta Egyptiin, koska Herodes aikoo surmata lapsen. Joosef lähti matkaan heti yöllä ja näin he pääsivät pakoon sotilaita, jotka tulivat Betlehemiin tappamaan kaikki alle kolmevuotiaat pojat.

Joosef joutui olemaan perheensä kanssa Egyptissä niin kauan kunnes Herodes oli kuollut. Vasta sitten Jumala antoi heille luvan palata. Vaikka Joosef oli puuseppä ja pystyi sitä työtä tekemään myös Egyptissä, niin elannon hankkiminen perheelle oli varmasti ainakin alussa hankalaa. Jumala oli kuitenkin järjestänyt tämänkin asian tietäjien antamien arvokkaiden lahjojen avulla. Niiden turvin Joosef pystyi hankkimaan perheelleen asunnon ja ruokaa.

Jeesus syntyi maailmaan pelastamaan meidät ja Jumalan täytyi huolehtia, että Jeesus jää eloon ja saa kasvaa aikuiseksi. Minulle nämä tapahtumat kuitenkin puhuvat laajemminkin Jumalan huolenpidosta. Hän tuntee jokaisen lapsensa elämän ja kaikki haasteemme. Rukouksessa saamme puhua Jumalalle kaikki asiamme ja olla varmoja siitä, että hän kuulee. Me emme välttämättä saa vastauksia heti emmekä ollenkaan aina sellaisessa muodossa kuin itse haluaisimme. Me saamme kuitenkin luottaa siihen, että kun Jeesus on sovittanut syntimme, me olemme matkalla iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä ja hän pitää huolen, että me selviämme tämän elämän matkan uskossa pysyen. Siunattua vuotta sinulle Jumalan huolenpidossa!