Taivashetkiä

 

Minua arvelutti, voinko nimetä tämän kirjoitukseni taivashetkiksi, mutta sillä tavalla kuitenkin tilanteen koen, vaikka inhimillisesti se ei sitä olekaan. Olen nimittäin tämän viikon iltapäivät viettänyt terveyskeskuksen vuodeosastolla iäkkään äitini ja hänen uskovan huonetoverinsa kanssa.

Jeesus sanoi Matteuksen evankeliumin mukaan: ”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” (18:20) Tämän minä koin hyvin vahvasti joka päivä, kun olimme yhdessä. Minä luin blogitekstin, josta sitten keskustelimme. Äiti ei enää keskusteluun jaksanut osallistua, mutta huonetoveri oli hyväkuntoisempi ja hänen kanssaan puhuimme Jeesuksen armosta ja kristittynä elämisestä. Lauloimme hengellisiä lauluja ja virsiä ja näihin äitikin yhtyi voimiensa mukaan. Rukoilimme toinen toistemme ja läheistemme puolesta. Välillä he lepäsivät ja sitten taas jatkoimme. Pyhän Hengen läsnäolo tuossa sairaalahuoneessa toi sinne sellaisen rauhan, jota ei olisi voinut kuvitellakaan, kun kuitenkin molemmat uskonystäväni tiesivät, ettei heillä ole enää pitkää aikaa täällä maan päällä.

Puhuimme ja lauloimme paljon taivastoivosta. Loppujen lopuksihan meistä kukaan ei tiedä, milloin oma aika jättää tämä maailma on, ja siksi on niin tärkeää, että matkan määränpää on varma. Äiti sanoi, ettei häntä kuolema pelota, mutta silti hän mielellään vielä näkisi, miten oman rakkaan perheen elämä sujuu ja kuinka lastenlastenlapset kasvavat.

Näinhän se meillä Jeesuksen pelastamilla on. Me tiedämme, että Jeesus on sovittanut syntimme ja hänen pelastaminaan me pääsemme varmasti iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä. Rakkaat ihmiset kuitenkin kiinnittävät sydämemme tähän elämään. Siinä ei ole mitään pahaa, vaan Jumala on luonut meidät rakastamaan ja huolehtimaan perheestämme. Mikään ei kuitenkaan saa tulla meidän itsemme ja Jeesuksen väliin. Jeesus on luvannut olla kanssamme kaikki päivät maailman, ja oman elämämme, loppuun saakka. Pidetään siis katseemme kiinnitettynä Jeesukseen ja jatketaan elämäämme hänen johdatuksessaan. Hän pitää meistä huolen ja vie lopulta iankaikkiseen elämään. Taivashetkiä sinulle, rakas uskonystävä!