Oletko
ystävä miettinyt sitä, kun olet täysin terve ja sitten sinulle tulee vaikka
hammaskipu, niin hyvin nopeasti alat kaivata sitä, kun hammas ei ollut kipeä. Tämä
on monissa asioissa juurikin näin, että me emme huomaa niitä ennen kuin niissä
on jotain vikaa.
Olin
viikonloppuna kirkossa ja tulin sieltä kotiin, niin huomasin, etten muistanut
saarnasta mitään, vaikka olin sen kuunnellut. Muistin vain, että pappi oli
puhunut hyvin. Jos pappi ei olisi mielestäni puhunut hyvin, olisin kyllä muistanut,
mitä hän oli sanonut.
Tästä
vedänkin ajatukseni Efesolaiskirjeen 6. lukuun jakeeseen 14: ” Seiskää lujina! Kiinnittäkää
vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan. ”Tämä vyö, joka on
totuus, niin kuin sotilasasussakin vyö antaa sotilaalle varmuuden tunnetta.
Tietenkin totuus on Kristus Jeesus, mutta myös se, että me saattaisimme omassa
elämässämme olla totuudenmukaisia. Siinä kun meitä kristittyjä syytetään
jostain viasta, heikkoudesta, me voisimme rehellisesti sanoa, että totta puhut,
mutta juuri minua varten Kristus on tullut. Me helposti haluaisimme niin, että
kaikilla olisi meistä sellainen kuva, että olemme hyviä ihmisiä emmekä haluaisi,
että meistä ajatellaan mitään pahaa.
Kun Isä
meidän -rukouksessa sanotaan äläkä saata meitä kiusaukseen, niin siitä on
jotkut arameankieliset tutkijat sanoneet, että tuo kiusaus viittaa yläpuolelle
menemiseen, kurottautumiseen ylös. Kun Aatami ja Eeva lankesivat siihen, että
he halusivat tietää, he halusivat tulla jumalaksi. Se on tänäänkin meillä niin,
että me haluaisimme kelvata Jumalalle. Kun me ajattelemme Raamatun suurmiehiä,
esimerkiksi Daavidia, niin Daavid, toisin kuin Saul, huomasi sen, että meidän
täytyy ainoastaan Jumalaa pitää Herrana. Siinä ei ollut kyse tietyistä
synneistä, vaan siitä suuresta viasta, että hän oli luopunut Jahve-Jumalan
pitämisestä Jumalana, mutta hän ymmärsi tilansa ja kääntyi. Kuinka paljon
enempi meillä kaikilla kristityillä on taipumusta siihen, että me haluaisimme huomaamattammekin
olla sellaisia jumalia ja tuomita toisia ja leikkiä vapahtajaa.
Kun me
Jumalan sanan valossa ymmärrämme, että meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa
kuin uskoa Jeesus omalle kohdallemme syntien sovittajana, niin vain se meidät
pelastaa. Me emme voi millään omilla ansioilla, vaikka meillä olisi kuinka hyviä
tekoja, me emme niillä voi kelvata Jumalalle. Jumala ei myöskään seuraa meidän
huonoja tekojamme, vaan hän seuraa sitä, kehen me viime kädessä luotamme. Jos
me panemme kaiken toivon Kristus-kalliolle, niin se kestää. Haluankin ystävät
sanoa, että uskotaan tänäkin päivänä Jeesus meidän syntien sovittajaksi ja
ollaan hyvässä turvassa. Aamen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti