”Kiitollisuudelle
täytyy antaa etumatkaa, sillä huolella on niin nopeat jalat.” (Elina Salminen) Kun
luin tuon ajatuksen, se kolahti minuun. Miten helposti annan huolten polkea
kiitollisuuden jalkoihinsa. Aamurukouksessa on helppo olla kiitollinen uudesta
päivästä ja Jumalan huolenpidosta. Kun sitten päivä etenee, erilaiset huolet ja
murheet valtaavat helposti mielen. Usein tuo murehtiminen kohdistuu sellaisiin
asioihin, jotka eivät ole vielä edes tapahtuneet eikä niiden tapahtumisesta ole
mitään varmuutta. Erilaisilla huolilla on niin nopeat jalat, että ne ovat helposti
ensimmäisenä mielessä, jos emme tee asialle mitään.
Aloin
miettiä, miten voisin antaa kiitollisuudelle etumatkaa, jotta huolet eivät
tulisi aina ensimmäisenä. Yhdellä ystävälläni on tapana pitää
kiitollisuuspäiväkirjaa. Hän kirjoittaa siihen rukouspyyntöjään ja niihin
tulleita vastauksia, mutta erityisesti hän kirjoittaa kaikkea sitä hyvää, mitä
hänen elämässään on.
Maailmantilanne
on tällä hetkellä sellainen, että monien mielet valtaa suuri huoli ja jopa
epätoivo. Meidän tulee rukoilla rauhaa ja Jumalan puuttumista maailman
tilanteisiin. Jos me kuitenkin kiinnitämme ajatusmaailmamme näihin ikäviin
asioihin, voi käydä niin, että sellaiset huolet, joita emme itse pysty
ratkaisemaan, valtaavat meidät kokonaan.
Vaikeassa
elämäntilanteessa mielelle on hyväksi, jos pystyy kiinnittämään huomiota elämän
hyviin asioihin. Mielen ollessa alakuloinen voi alkaa miettiä, mistä on
kiitollinen. Ensimmäinen ja tärkein asia on uskon lahja; että saa olla
Jeesuksen pelastama ja olla matkalla taivaaseen. Tämä on niin suuri kiitoksen aihe,
että sitä kannattaa ajatella aina, kun huolet koettavat ottaa ylivallan. Monille
kiitollisuutta tuovat myös perhe, vaikka se sisältäisi vaikeuksiakin, ystävät
ja luonto.
Joskus
kannattaa ottaa vaikka Psalmit esiin ja lukea niitä. Psalmien kirjoittajat
purkavat taakkaansa Jumalalle, mutta yleensä Psalmi päättyy kiitokseen. Me
saamme olla rakastavan Isän huolenpidossa. Psalmissa 95 jakeessa 1 sanotaan: ”Nyt
iloiten laulakaa Herralle, kohottakaa hänelle riemuhuuto, hän on meidän
turvakalliomme.” Tähän iloon me saamme tänäänkin jäädä.
Hyvin kirjoitettu :)
VastaaPoista