Jeesus ilmestyy

 

Rauhantervehdys rakkaat blogin lukijat. Minua on alkanut viime aikoina puhutella Hoosean kirja ja nimenomaan se, kuinka Jumala sanoi Hoosealle, että hänen pitää ottaa vaimokseen Gomer-niminen nainen, joka oli ns. huono nainen. Tämä nainen tulee sitten pettämään Hooseaa.

Heille syntyi ensimmäinen lapsi, poika, jolle piti antaa nimeksi Jisreel, joka tarkoittaa ’Herra hajottaa’. Tämä Hoosean poika oli varmaankin erittäin odotettu ja toivottu. Seuraavana syntyi tyttö Lo-Ruhama, joka takoittaa ’ei-rakastettu’. Vielä syntyi poika, Lo-Ammi, joka tarkoittaa ’ei minun kansaani’. Voidaan myös ymmärtää niin, että ’ei minun lapseni’.

Kun me tutkimme Hoosean kirjaa, niin kaikki tämä kuvaa sitä, kuinka Israelein kansa oli alkanut palvella epäjumalia, niin sanottuja baal-jumalia. Näillä baal-jumalilla oli eri paikoissa aina eri nimi, mutta kuitenkin kyseessä oli viljavuuden jumala ja sen palvontaan liittyi rietastelu eli erilaiset seksimenot. Ajateltiin, että maakin antaa paremmin satoa sillä tavalla, kun ihmiset hurjastelee seksin kanssa. Myös alkoholi liittyi siihen voimakkaasti.

Tämä kaikki tapahtui 750-700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Kun Herra alkoi toimia, hän muuttikin niin, että tuo ’Herra hajottaa’ muuttuikin nimeksi ’Herra kylvää’. Kaikkien lasten nimet muuttuivat päinvastaiseksi eli Jumala alkaakin rakastaa. Tämä on kuvaus Jeesuksen sovintotyöstä. Siitä, kuinka Jeesus on meidät sovittanut.

Tämä on syvällinen kertomus ja kehotankin kaikkia lukemaan Hoosean kirjan. Se on tosi mielenkiintoinen. Se kertoo Jeesuksen sovintokuolemasta, Jeesuksen tulemisesta tänne maan päälle ja siitä kuinka hän kaataa kaiken maailman epäjumalat. Meidän tulee ymmärtää se, että me emme palvelisi mitään epäjumalia, vaan Jeesus on meidän Jumalamme ja häntä meidän tulee palvella. Tänä päivänäkin Jeesuksen armo kuuluu jokaiselle kristitylle. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

Sen tien kulkijat

 

Alkuseurakunnan aikana kristittyjä kutsuttiin sen tien kulkijoiksi. Olen viime päivinä pohtinut, mistä tuo nimitys on mahtanut tulla ja mitä se meille tarkoittaa. Ennen kohtaamistaan Jeesuksen kanssa Saulus, eli myöhemmin Paavali, pyysi ylimmäiseltä papilta lupaa mennä Damaskokseen ja tuoda sieltä sidottuina kaikki sen tien vaeltajat. (Ap.t. 9: 1-2) Tuli mieleeni, että halusiko hän välttää Jeesuksen nimen mainitsemista.

Jeesus sanoi, että hän on tie, totuus ja elämä. Sen tien vaeltajat kulkivat siis Jeesus-tiellä. He uskoivat Jeesuksen kuolleen ja ylösnousseen ja sovittaneen ihmisen synnin. Jeesukseen uskovina ja sillä tiellä kulkevina heillä oli syntien anteeksi anto. Tämä sama koskee tietenkin myös meitä. Millaista Jeesus-tiellä vaeltaminen sitten on?

Luin Johanneksen evankeliumin 14. luvun, jossa Jeesus sanoo nuo sanat: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (jae 6) Jeesus-tiellä kulkeminen johtaa siis Isän luo eikä sinne ole mitään muuta tietä. Nykyään on tavallista ajatella, että kaikki uskonnot ovat eri teitä Jumalan yhteyteen. Jopa itseään kristittynä pitävillä on tällaisia ajatuksia. Jeesus kuitenkin sanoo selvästi, että hän on ainut tie Jumalan luo. Tästä meidän täytyy pitää ehdottomasti kiinni.

Tuossa luvussa Jeesus lupaa opetuslapsilleen Pyhän Hengen sitten, kun Jeesus itse on mennyt Isän luo. Jeesus lupaa, että Pyhä Henki opettaa kaiken ja palauttaa mieleen kaiken, mitä Jeesus on opettanut. Meillä on siis koko ajan Pyhä Henki matkalla mukana, kun kuljemme Jeesus-tietä.

Mielestäni tärkeää on myös se, että olemme nimenomaan kulkijoita tai vaeltajia emme tiellä seisoskelevia. Kun olemme saaneet uskonlahjan ja synnit anteeksi Jeesuksen tähden, me saamme lähteä liikkeelle ja tuottaa hedelmää, sitä hedelmää, joka pysyy. (Joh. 15:16) Tämä hedelmä on Pyhän Hengen hedelmää ja se näkyy jokaisessa kristityssä vähän eri tavalla. Pelastus on kuitenkin yksin Jeesuksessa. Tiellä kulkiessamme meidän ihana tehtävämme on rakastaa Jumalaa, itseämme ja toisiamme, rukoilla, tutkia Sanaa ja auttaa toinen toisiamme niillä tavoilla, jotka meille osoitetaan. Ollaan siis yhdessä sen tien kulkijoita ja iloitaan Pelastajastamme ja toistemme matkaseurasta.

Pääsiäisaamu

 

Armoa ja rauhaa rakkaat blogin lukijat. Tänään haluan kertoa siitä, kuinka Jeesus on noussut ylös ja voittanut kuoleman. Risti ja hauta on tyhjä ja Jeesus on mennyt valmistamaan meille sijaa taivaan kotiin, jossa on monta huonetta, niin kuin hän itse sanoo. Se on valtava evankeliumi, että kuolema on voitettu. Meillä kristityillä ei ole iankaikkista kuolemaa, niin kuin sana todistaa, vaan meillä on iankaikkinen elämä taivaassa.

Jeesus puhuu Johanneksen 12. luvussa jakeissa 23-24: ”Jeesus sanoi heille: "Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.” Tässä Jeesus puhuu omasta kuolemastaan ja siitä, kuinka hänen seuraajistaan, meistä kristityistä, tulee hänen satoaan. Kristinusko on levinnyt ympäri maailmaa ja tuottanut sillä tavalla satoa. Se edellytti sen, että Jeesus tuli ja sovitti ihmisen Jumalan kanssa. Jeesuksen täytyi kuolla.

Myös meidän kristittyjen tulee kuolla omalle itselle. Tarkoitan sitä, että meillä ei ole mitään tarjottavaa Jumalalle, Jeesukselle Kristukselle. Meillä on ainoastaan se, että me ollaan uskottu Jeesuksen armo omalle kohdalle ja että Jeesus on noussut kuolleista. Tämä on kristinuskon yksi keskeisistä uskonkappaleista, että me uskomme Jeesuksen ylösnousseen. Jeesus on mennyt taivaaseen ja hän valmistaa siellä meille sijaa.

Meidän ihmisten ajallinen elämä loppuu ja me nousemme yhteisessä ylösnousemuksessa Jeesuksen kanssa. Ajattelen vielä meidän omasta kuolemasta, että silloin kun me käsitämme Jeesuksen armon omalle kohdalle, meidän on täytynyt laittaa kaikki omat tekomme, myös ne hyvät teot, romukoppaan ja todeta se, että niillä ei ole mitään ansiota Jumalan edessä. Ainoastaan siinä on se ansio, että me turvaamme Jeesuksen armon omalle kohdalle.

Tämän sanan kautta toivotan kaikille hyvää pääsiäisen aikaa. Jos on joku epäilevä kristitty, joka ei tahdo jaksaa uskoa omia syntejään anteeksi, niin tahdon sinulle sanoa, että sinulla on lupa uskoa. Kaikki sinun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Saat olla hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

Armoa ja rauhaa

 

Olin Vivamon Raamattukylässä katsomassa Ihmisen Poika -pääsiäisnäytelmää. Esitys oli hyvin koskettava. Erityisesti minua puhutteli ihmisjoukot, jotka oli niin helppo saada lietsotuksi haluamansa asian taakse. Ensin ihmiset seurasivat Jeesusta, mutta kun hän ei käyttäytynytkään heidän toiveidensa mukaisesti, oli heidät helppo kääntää Jeesusta vastaan. Aloin miettiä, miten helposti meidän ihmisten päät on käännettävissä, jos vain joku osaa ajaa omaa asiaansa ja tarjota sopivasti porkkanaa. Rauhaa ei kuitenkaan tällä tavalla saa, vaan mieli jää levottomaksi.

Toinen hyvin puhutteleva asia oli Juudas ja hänen itsekäs käyttäytymisensä. Oman edun tavoittelu tuli esille niin ihmisjoukoissa kuin yksilössäkin. Juudas kävi hyvän ja pahan taistelua ja hänen kohdallaan lopulta paha voitti. Tuota taistelua me jokainen käymme elämässämme. Monissa tilanteissa paha saa otetta meidänkin elämässämme, mutta ratkaisevaa on, kenen puoleen käännymme. Jeesukselta me saamme armosta kaiken anteeksi ja voimme taas suunnata elämässämme eteenpäin.

Kolmas koskettava asia oli Pietari, joka oli itseriittoinen, mutta toisaalta hän halusi seurata Jeesusta kaikessa. Hän luuli pysyvänsä Jeesuksen rinnalla tapahtui mitä tapahtui. Kun sitten tuli tosi paikka, pelko oli kuitenkin voimakkaampi. Mutta toisin kuin Juudas Pietari käänsi katseensa Jeesukseen, vaikka häpeä painoi häntä niin raskaana, että oli vaikea nostaa päätään. Jeesus oli Pietarille armollinen ja antoi tälle kaiken anteeksi. Pietari sai tunnustaa Jeesukselle rakkautensa. Jeesus antoi Pietarille tehtävän Jeesuksen seuraajien kaitsijana. Enää Pietarin ei tarvinnut löytää itsestänsä voimaa Jeesuksen seuraamiseen, vaan hän sai kaiken tarvitsemansa Jeesukselta.

Kun nyt mietin noita ihmisjoukkoja, Juudasta ja Pietaria, tuli mieleeni, että Jumalan rauhaa ei voi olla ilman Jeesuksen armoa. Kun me saamme Jeesuksen sovintotyön tähden kaikki syntimme anteeksi, niin silloin me saamme Jumalan rauhan. Tuo rauha ei poista elämämme ongelmia, mutta se tuo varmuuden siitä, että meidän ei tarvitse selvitä tästä elämästä omassa voimassamme, vaan saamme jättää koko elämämme rakastavan Isän käsiin. Siunattua pääsiäisen aikaa sinulle!

Sota on voitettu

 

Jeesuksessa Kristuksessa armoa ja rauhaa rakkaat blogin lukijat. Haluan tänään pohdiskella sellaista asiaa, kun televisiossa on mainos, jossa lintu tuo nokassaan yhden pisaran vettä palopaikalle. Toiset linnut ihmettelevät, mitä järkeä tuossa on. Tämä lintu sanoo, että hän vain tekee velvollisuutensa.

Profeetta Jesaja ennustaa luvussa 52 jakeessa 7 näin: ” Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: -- Sinun Jumalasi on nyt kuningas!” Tässä ennustetaan tulevaa Messiasta ja sitä, kuinka se on iloinen asia, kun meille on syntynyt Jeesus. Tänä päivänäkin me voimme sen mukaan kuin meille on annettu voimia ja ymmärrystä, kertoa läheisille armollisesta Jeesuksesta ja olla sillä tavalla ilosanoman tuojia.

Tuo Jesajan kuvaus viittaa siihen, kun ilosanoman eli evankeliumin tuojat tulivat kaupunkiin ennen muuta sotaväkeä. He tulivat kertomaan ihmisille, että sota oli päättynyt; sota oli voitettu. Me saamme tänä päivänä viedä sitä ilosanomaa, että sielunvihollinen on voitettu. Jeesus on sen kukistanut eikä sillä ole valtaa meihin, jotka uskomme Jeesukseen syntien sovittajana. Perkele kyllä syyttää meitä, jos me annamme sille vallan, mutta meidän tulee aina katsoa keskellä olevaa ristiä, Jeesusta, ja sitä kuinka hän on noussut ylös ja sovittanut syntimme

Sinä voit laittaa ns. pienoisevankeliumiin oman nimesi ja uskossa ottaa sen lupauksen vastaan: Sillä niin on Jumala Eskoa rakastanut (laita tähän oma nimesi), että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei Esko, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Näin siitä tulee aivan eri tavalla rohkaiseva meille jokaiselle.

Ystävät, me saamme olla hyvässä turvassa ja luottaa siihen, että Jeesuksen armo kuuluu meille. Meidän ei tarvitse olla pelon vallassa, vaan me saamme olla rohkealla mielellä ja luottaa siihen, että Jeesus pitää meistä huolen ja kulkee meidän kanssamme. Jeesus kuulee meidän rukouksemme, niin kuin ihan jokaisen kristityn rukouksen ja huokauksen: Ole Jeesus minulle armollinen. Ollaan ystävät tänäänkin hyvässä turvassa ja uskotaan, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Aamen.

Kukaan ei ryöstä sinua Jeesuksen kädestä

 

Kuuntelin radioraamattupiiriä ja sieltä mieleeni jäi erityisesti Johannes 10:28-29, josta keskustelija sanoi, että jokainen meistä voi laittaa tuohon oman nimensä. Siinä sanotaan näin: ” Minä annan heille iankaikkisen elämän, eivätkä he ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on antanut heidät minulle, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.”

Koetapa nyt lukea tuo kohta niin, että laitat oman nimesi heidän paikalle ja ajattele oikeasti, että Jeesus sanoo sen sinulle. Minulle tuon lupauksen lukeminen omalla nimelläni oli valtavan voimakas kokemus. Olen nyt kirjoittanut sen muistiin ja aion opetella sen ulkoa niin, että voin sanoa sen itselleni aina, kun epätoivo tai muut vaikeat asiat valtaavat mielen.

Meillä jokaisella on elämässä hetkiä, jolloin tuntuu, ettei jaksa. Silloin saattaa tulla myös uskonepäilyksiä; olenko elänyt niin huonosti, että Jumalan täytyy sallia tämä minulle. Tällaisessa ajattelussa perustamme uskoamme omiin suorituksiimme ja omaan hyvyyteemme emmekä Jumalan armoon. Ajatus on tavallaan se, että jos suoriudumme elämästämme hyvin, odotamme Jumalan siunaavan meitä. Vaikka luotamme pelastuksessa Jeesuksen armoon, niin elämässä luotamme omiin suorituksiimme.

Jeesus sisällyttää lupaukseen iankaikkisesta elämästä koko tämän elämänmatkan. Hän lupaa huolehtia, että en huku eikä kukaan ryöstä minua hänen kädestään. Me elämme syntiinlangenneessa maailmassa rikkinäisinä ihmisinä toisten särkyneiden ihmisten seurassa. Toivoisimme, ettei asia olisi näin, mutta niin se vain on. Sen vuoksi tämä maailma ei ole paratiisi, vaan sisältää paljon erilaista kärsimystä. Vaikeuksien keskellä Jeesuksen lupaukset antavat voimaa ja rohkeutta elää sitä elämää, joka meille itse kullekin on annettu. Lue nyt ihan ääneen, jos se on mahdollista, tuo Jeesuksen lupaus omalla nimelläsi ja usko, että se on totta.

”Minä annan …lle iankaikkisen elämän, eikä hän ikinä huku, eikä kukaan ryöstä häntä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on antanut …n minulle, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää häntä minun Isäni kädestä.” Tämän lupauksen varassa saamme jatkaa elämäämme ja luottaa siihen, että pääsemme kerran iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä.

Johdatuksessa

 

Olin kävelemässä metsäpolulla. Polulla oli veden peittämiä kohtia, joista yli pääseminen pisti miettimään tarkkaan, miten kulkea. Polun yli oli kaatunut myös muutama puu, joita jouduin kiertämään metsän kautta. Toisaalta suurin osa polkua oli mukavaa kulkea. Järven rantaa kulkiessani jää kumisi kovalla äänellä, kun siihen tuli koko jään poikki meneviä railoja. Jos en olisi tiennyt, mistä tuo jylinä tuli, olisin pelännyt valtavasti. Siinä kulkiessani tuli mieleeni, että tuollaistahan se elämänmatkakin on. Tavallisen arjen ja iloisten tapahtumien lisäksi tulee myös vastoinkäymisiä. Joskus täytyy tehdä suuriakin suunnan muutoksia selvitäkseen eteenpäin. Kulkua on kuitenkin jatkettava, vaikka se olisi haastavaa.

Mikä sinun elämässäsi on tuo polun ylle kaatunut puu tai lammikko, josta ei jalkoja kastelematta pääse yli? Luulen, että meille jokaiselle tulee heti mieleen elämän tapahtumia, joista selviäminen on ollut tai on juuri nyt voimia kuluttavaa ja jopa pelottavaa. Kristittyinä meillä on kuitenkin aina turvana Jeesus. Vaikka elämä on vaikeaa, niin saamme luottaa siihen, että meidät kuljetetaan elämän halki iankaikkisuuteen.

Kristinuskoon kuuluu olennaisesti usko Jumalan johdatukseen. Jumalalla on oma suunnitelmansa meidän elämällemme. ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11) Jumala sanoi tuon kansalleen, joka oli pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa. Israelilaiset varmasti kaipasivat kotiin ja Jumala halusi rohkaista heitä sillä, että kaikki oli Jumalan hoidossa.  

Maailman tilanne ja monilla myös oma elämäntilanne on tälläkin hetkellä vaikea. Silti saamme luottaa siihen, että kaiken tämän keskellä Jumalalla on hyvä suunnitelma meidän elämällemme. Hän valmisti meille pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa ja Jeesus vie meidät iankaikkiseen elämään. Kaikki se, mitä täällä maan päällä tapahtuu, on ainoastaan pieni hetki sen rinnalla, mikä meitä odottaa taivaassa Jumalan yhteydessä.

Kerro, ystävä, tänäänkin kaikki asiasi rakastavalle Isälle. Vaikeat asiat eivät ehkä heti ratkea, mutta saat purkaa taakkaasi ja luottaa, että Hän kyllä tietää tilanteesi. Tärkein asia on, että saamme uskoa syntimme anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden. Mikään tämän maailman asia ei voi meiltä tuota anteeksiantoa viedä. Usko itsesi Jumalan haltuun. Hän auttaa sinut vaikeuksien läpi.