Jeesuksen lammaslaumassa

Johanneksen evankeliumin luvussa 10 kerrotaan siitä, miten Jeesus kutsuu itseään Hyväksi Paimeneksi ja meitä hänen lampaikseen. Olen usein miettinyt sitä, millaisia eläimiä ovat nuo lampaat, joihin meitä verrataan. Täällä Suomessa lampaat ovat aitauksissa ja lampolassa eikä paimenen johdatettavana maastossa. Lammas on kuitenkin sama eläin täälläkin ja tarvitsee hoitajan.

Lammas on laumaeläin. Se ei halua olla yksin, ja jos se jostain syystä menee yksinäisyyteen, sillä ei ole asiat kunnossa. Lammas on myös arka eläin, jolle parasta on samanlaisena toistuvat rutiinit. Sen täytyy tuntea olonsa turvalliseksi, jotta se voi hyvin. Lammas on pelkuri, joka ei esimerkiksi uskalla mennä umpikujaan. Sen täytyy nähdä valoa tunnelin päässä, jotta se uskaltautuu sinne. Lammas oppii tuntemaan hoitajansa ja seuraa sitä. Lampaalla on myös hyvä muisti. Se muistaa kokemukset ja ihmiset. Lammas ei selviä yksin vaaroista, vaan se tarvitsee hoitajan, joka huolehtii siitä, kun myrsky tai pedot tulevat.

Jeesus vertaa meitä kristittyjä siis lampaisiin. Jos nyt miettii noita lampaisiin liittyviä asioita meihin liitettynä, niin ensimmäinen asia on se, että lammas tarvitsee aina lauman. Jeesus on siis tarkoittanut meidät elämään yhdessä. Me tarvitsemme oman uskovien yhteyden. Kristitty ei voi hyvin yksin. Tuo uskovien yhteys täytyisi olla turvallinen ja suhteellisen pysyvä. Jos sinulla lammastoveri ei ole seurakuntayhteyttä, niin koeta saada sellainen. Raamattupiiri, jossa luetaan yhdessä Raamattua ja keskustellaan Sanasta, on erinomainen uskovien yhteyden rakentaja. Muistan jostain kuulleeni, että lampaalle olisi hyvä, jos laumassa on vähintään viisi lammasta. Ehkä tuo määrä on meillekin hyvä eli vähintään viisi läheistä uskonystävää olisi hyvä olla. Lisäksi oma seurakunta, jossa saa käydä Sanan kuulossa ja nauttia ehtoollisen, on jokaiselle kristitylle tarpeen.

Lampaina me emme selviä yksin myrskyissä ja vaaroissa vaan tarvitsemme paimenen. Usein Jeesus-Paimen kuvataan tauluissa kauniiseen säähän, jossa lampailla ei ole mitään hätää ja tuo eksynyt lammaskin on saatu turvallisesti takaisin ja Jeesuksen syliin. Totuus on kuitenkin se, että meidän jokaisen elämässä tulee myrskyjä ja erityisesti juuri silloin tarvitsemme Jeesusta huolehtimaan meistä. Jeesus tunnistaa uhkaavan suden, vaikka se olisi pukeutunut lampaiden vaatteisiin. Hän myös menee lampaan ja suden väliin. Vaaran uhatessa me saamme määkiä kurkku suorana ja Jeesus kyllä kuulee huutomme. Sateen ja tuulen piiskatessa Jeesus on se, joka vie meidät suojaan myrskyltä. Hän ei anna meidän joutua hukkaan. Jeesus on Hyvä Paimen, jonka lammaslaumassa on turvallista olla. Iloitaan siitä, että Hän pitää meistä huolen.