
Miten tätä
asiaa voisi sitten ajatella kristillisesti. Uskossa on yksi ratkaiseva asia ja
se on se, että Jeesus on sovittanut meidän syntimme Golgatan ristillä ja me saamme
sen armosta uskoa omalle kohdallemme. Uskonelämää ei sen sijaan voi oppia
tuolla tavalla kerralla. Jos Jumala meitä elämän erilaisissa asioissa
kouluttaisi tuolla tavalla, niin minä en olisi enää edes hengissä. Minä olen
niin kovapäinen, että kaikki Jumalan Sanassa olevat neuvot ja ohjeet minä olen
moneen kertaan rikkonut. Ajatuksia myöten olen syntinen heti aamulla
heräämisestä asti. Jos Jumala toimisi minua kohtaan tuolla tavalla
kovakouraisesti, ei minulla olisi mitään mahdollisuuksia selvitä. Minulla ei niin
sanotusti olisi enää kieltä ollenkaan.
On suurta
Jumalan rakkautta ja armoa, että hän jaksaa meitä ohjata ja neuvoa, vaikka me
ollaan tottelemattomia. Jeesus puhuu siitä, että hän tahtoisi tuoda lapsensa
niin kuin kanaemo kokoaa poikasensa siipiensä alle. Se on totta tänäänkin.
Jeesus haluaa hoitaa meitä Sanalla ja ehtoollisen sakramentilla. Me saamme
uskoa Sanan todeksi ja uskoa ehtoollisessa kaikki syntimme anteeksi ilman
mitään omaa ansiota ja tekoa.
Kiitos
Jeesus, että sinä olet meille armollinen. Sinä kasvatat meitä armolla ja
laupeudella. Sinä suojelet ja varjelet meitä ja johdatat tämän elämän halki
iankaikkiseen elämään. Kiitos siitä. Me ystävät saadaan tänäänkin olla hyvässä
turvassa ja uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimen ja veren turvin. Aamen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti