Olimme
ystäväpariskunnan luona vierailulla ja siellä keskustelimme paljon siitä, mitä
uskossa eläminen on. Ystävä lauloi laulua, jossa oli sanat: ”Lahjana vain se
säilyä voi.” Nuo sanat koskettivat minua syvältä. Olen joitakin kertoja elämäni
aikana ollut tilanteessa, jossa minulta on kysytty uskoon tulon hetkeä ja
vaadittu parannuksen tekoa ja tiettyjen sääntöjen noudattamista, jotta minua
pidettäisiin uskovana.
Tämä sama
ongelma on ollut alkuseurakunnan ajoista lähtien. Apostolien tekojen 15.
luvussa kerrotaan, miten uskoon tulleet fariseukset vaativat pakanuudesta
kääntyneitä noudattamaan Mooseksen lakia. Pitkän väittelyn jälkeen Pietari
nousi puhumaan. Hän muistutti läsnä olevia siitä, miten Jumala ei tee eroa
ihmisten välillä, vaan puhdistaa ihmisen sydämen uskolla ja lahjoittaa Pyhän
Hengen niin juutalaisille kuin pakanoillekin. Sitten jakeessa 10 ja 11
sanotaan: ”Miksi te nyt siis uhmaatte Jumalaa ja panette opetuslasten harteille
ikeen, jota eivät meidän isämme emmekä me itse ole jaksaneet kantaa? Mehän
uskomme, että meidät pelastaa yksin Herran Jeesuksen armo, samalla tavalla kuin
heidät.”
Usko
Jeesukseen syntien sovittajana on Jumalan lahja. Lahja ei ole ansaittua, koska
silloin se olisi palkkaa. Lahjaa ei tarvitse myöskään jälkikäteen millään
tavalla maksaa. Jos lahjan pitämiseksi itsellä täytyisi suorittaa jälkikäteen
jotain, siitä tulisi jälleen palkkaa, joka vain on saatu etukäteismaksuna. Usko
voi säilyä vain, jos se pysyy lahjana.
Minä olen
siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut jo lapsena lahjaksi uskon
Jeesukseen. Jeesuksen sovintotyön ymmärtäminen tapahtui jossain vaiheessa
lapsuutta, mutta sen tarkemmin en osaa sanoa milloin. Joka kerta kun Raamatun
sanaa tutkii, varsinkin kun sitä saa tehdä yhdessä ystävien kanssa, Pyhä Henki
kirkastaa Jeesusta. Samalla Pyhä Henki myös näyttää oman syntisyyteni. Minä en
mitenkään voi täyttää Jumalan lakia, vaan ainut mahdollisuuteni on mennä
Jeesuksen ristin juurelle ja turvautua kaikessa Hänen sovitustyöhönsä.
Voiko joku
ihminen siis sanoa, että olen synnilläni tehnyt pilkan Pyhää Henkeä vastaan,
jota minulle ei ikinä anneta anteeksi?
Ei voi. Roomalaiskirjeen luvussa 8 sanotaan: ”Kuka voi syyttää Jumalan
valittuja? Jumala – mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita
kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin:
hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee
meidän puolestamme!” (jakeet 33-34) Me saamme siis uskoa turvallisella mielellä
kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden. Kukaan ei voi tuota
lahjaa meiltä viedä.
Tuo apostolien teon kohta puhuu ympärileikkaamisesta, eikä sinänsä lain noudattamisesta. Mut joo.. Ja armosta meidät on pelastettu, mutta yhtä lailla kun jos saat ystävältä lahjan niin haluat hänelle antaa usein vastalahjan, niin Jumalakin odottaa uskollisuutta ja parannuksen tekoa meiltä, antautumista Hänelle ja meidän rakkautta. Eli sinänsä lahja ei ole vain lahja.
VastaaPoistaYmpärileikattava ja velvoitettava noudattamaan Mooseksen lakia (jae 5). Miksi pelkkä ympärileikkaus olisi taakka?
PoistaJos annat lapselle lahjan, annatko sen sillä taka-ajatuksella, että hänen täytyy antaa sinulle vastalahja?
Apostolien tekojen luvun 15 tapahtumat ovat yksi osa laajempaa juutalaisten kesken käymää keskustelua siitä, mitä pitää vaatia pakanalta eli ei-juutalaiselta, jotta voi olla tämän kanssa enemmänkin yhteistä kuin vain torilla kauppaa tekemässä. Kyseessä siis oli sen määrittely, kuka voidaan ottaa sydänystäväksi. Tätä keskustelua käytiin noin 200 eKr. - 200 jKr. välisenä aikana. Ratkaisua etsittiin Nooan ajan käskyistä käsin. Siksi näitä nimitettiinkin Nooan poikien laeiksi. Tuona aikana tuli monenlaisia ratkaisuesityksiä tästä vaadittujen käytöstapojen luetteloksi. Paavalin toiminnan aikana ongelma tuli esille myös Jeesuksen seuraajien keskuudessa. Judaistit vaativat koko Tooran eli Lain noudattamista. Paavali ja hänen puolellaan olevat olivat sitä mieltä että vain muuutama tarvitaan, että voidaan hyvällä omallatunnolla pitää yhteyttä ei-juutalaisiin. Ratkaisin esittäjiksi tulivat Pietari ja Jaakob Vanhurskas. He tekivät esityksen joka oli judaisteille minimi. Ainakin nämä on vaadittava, mielellään enemmänkin. Paavalille puolestaan tämä oli maksimi, enintään näin paljon voidaan ei-juutalaisilta vaatia jotta voi olla näiden kanssa läheisempi ystävä. Uskonnon harjoituksen kannalta tällä oli merkitystä. Jotta juutalaiset ja ei-juutalaiset voisivat viettää yhteistä messua, niin silloin pitää hyväksyä toinen ihminen täysivaltaiseksi ihmiseksi jotta voi toimia samassa liturgiassa mukana eläen yhteisenä veljenä ja sisarena Jeesuksessa Kristuksessa. Näin jälkikäteen parin vuosituhannen vuoden jälkeen voidaan todeta että nykyisin Nooan poikien lain käytännössä nykyjuutalaisuus on omaksunut rabbi Paavalin linjauksen. Apostolin kannanotto siis on tullut kaikkien nykyisten juutalaiten yhteiseksi omaisuudeksi. Niinpä juutalaiset voivatkin elää nykyisin hyvinä naapureina lähes tulkoon kaikissa maailman maissa ilman että uskon takia olisi pakko pitää arkielämän kannalta tarpeettoman suurta etäisyyttä ympäröiviin naapureihinsa tai muihin ihmisiin, joiden seurassa liikkuu. Niinpä juutalaisia näkyy lähes kaikilla kulttuurin aloilla merkittävän luovasti toisten mukana vaikuttaen.
PoistaAamen aamen lahjaksi saatu,tämän parempaa lahjaa ihminen ei saa maanpäällä ollessaanteillä on hyviä kirjoituksia joka osuu naulankantaa,armosta olemme pelastetut,laki henkisyys ei pelasta meitä vaan karkottaa pois luotaan,evankeliumin vieminen niille jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta Kristuksesta on meidän uskovien tärkeimpiä tehtäviä julistaa Ilosanomaa Rakkautta toisia kohtaan.
VastaaPoistaSiinä mielessä kyllä, että odotan kiitollisuutta ja hyvää käytöstä. Jumalakin odottaa parannuksen tekoa ja usko ilman tekoja on kuollut. Jumala odottaa meiltä niitä tekoja jotka hän on edeltä valmistanut.
VastaaPoistaJeesuksen viimeinen käsky parannusta syntien anteeksi saamiseksi on saarnattava alkaen Jerusalemista,
VastaaPoista