Rauha Jumalalta

 

”Anna minulle rauha Sinulta, jolle kuolleetkin ovat eläviä.” Tuo Mikael Agricolan rukouksen katkelma sisältää niin paljon. Meille rakkaan ihmisen kuolema on usein vaikeaa, emmekä voi ymmärtää, miksi niin piti käydä. Monet asiat ovat saattaneet jäädä selvittämättä eikä mielessämme ole rauha. Jumalalle myös täältä maan päältä poistuneet ihmiset ovat eläviä. Tämä antaa meille mahdollisuuden käsitellä noita kesken jääneitä asioita Jumalan kanssa. Hän voi antaa meille rauhan.

Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?” (Joh. 11: 25-26) Jeesus lupaa meille iankaikkisen elämän, kun uskomme häneen. Eikö olekin ihana asia! Jeesus sanoo, että hän on ylösnousemus ja elämä ja häneen uskomalla mekin saamme elää. Jeesus ei sano, että meidän täytyisi suorittaa jotain tai aseta mitään muitakaan ehtoja iankaikkiselle elämälle. Vain usko Jeesukseen riittää.

Toisinaan rauhamme vie se, että emme tiedä poisnukkuneen läheisemme uskon tilaa. Meillä suomalaisilla on usein sellainen ajatus, ettei niistä uskonasioista nyt niin kauheasti tarvitse puhua. Kyllä se riittää, kun uskoo niin kuin uskontunnustuksessa sanotaan. Ja tottahan se on. Se riittää. Mutta kun uskosta ei puhuta, siitä seuraa se, ettemme tiedä, mihin läheisemme uskovat. Sen vuoksi meidän, jotka vielä olemme täällä, on tärkeää puhua Jeesuksesta syntiemme sovittajana ja pelastajanamme.

Usko syntyy Jumalan Sanan kuulemisesta, siitä, että ihminen saa kuulla Jeesuksen sovittaneen hänenkin syntinsä. Joskus nämä puheet eivät tunnu saavan minkäänlaista vastakaikua tai suhtautuminen on torjuvaa tai jopa hyökkäävää. Meidän ei pidä siitä kuitenkaan lannistua. Pyhä Henki voi alkaa tehdä tuossa ihmisessä työtä ja jossain tilanteessa, joskus ihan elämän viimehenkäyksillä, tuo kuultu evankeliumi alkaa elää ja usko Jeesukseen herää. Me emme voi vaikuttaa ihmiseen enää hänen kuolemansa jälkeen, mutta täällä maan päällä me olemme saaneet tehtävän kertoa Jeesuksesta.

Meillä on myös etuoikeus rukoilla meille rakkaitten ihmisten puolesta ja myös niiden puolesta, jotka ovat aiheuttaneet meille vaikeuksia. ”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. ” (Fil. 4:6-7) Tähän rauhaan saamme tänäänkin jäädä.