Armon ja
rauhan tervehdyksellä haluan tervehtiä kaikkia blogin lukijoita ja rakkaaksi
tulleita kristittyjä, joita olemme tämän bloginkin kautta saaneet kohdata. Haluan
tänään kirjoittaa sellaisesta asiasta kuin Jumalan rakkaus, kun hän antoi
meille oman Poikansa. Jeesuksen rakkaus on sitä, että kun meillä on elämässä
vaikeaa ja tuntuu, ettemme jaksa itse kulkea, niin Herra kantaa meitä. Muistan
erään seinätaulun, jossa näkyi hiekassa vain yhdet jäljet. Siinä mies kysyi,
että Herra missä sinä olit silloin kun minulla oli vaikeinta. Herra vastasi,
että nuo jäljet ovat minun jälkeni, sillä minä kannoin sinua.
Kuulin
kertomuksen nuoresta miehestä, joka meni kihloihin morsiamensa kanssa. Oli
sota-aika ja miehelle tuli kutsu palvelukseen. Sodassa mies haavoittui niin,
että häneltä amputoitiin toinen käsi ja jalka. Hän oli sotasairaalassa, jossa
hän pyysi sairaanhoitajaa kirjoittamaan morsiamelleen kirjeen. Tuossa kirjeessä
mies kirjoitti, miten pahasti hän oli haavoittunut ja että morsian oli nyt
vapaa ottamaan toisen miehen. Vähän ajan kuluttua morsian tuli tapaamaan kihlattuaan.
Morsiamen sanat olivat yllättävät. Hän sanoi miehelle, että en minä sinua nyt
ainakaan jätä, koska nythän sinä minua eniten tarvitset.
Tämä on
hyvin puhutteleva kertomus. Jeesuskin on läsnä silloin, kun me häntä eniten tarvitsemme.
Kun me vain rukoilemme ja uskomme. Ei tämä sotilaskaan olisi voinut kuvitella,
että morsian rakastaa häntä niin paljon, että sai vastauksen: En sinua suostu
jättämään. Sinä tarvitset nyt minua eniten.
Eikö ole
ystävät lohdullinen sanoma. Sen sanoman Jeesuskin haluaa sanoa sinulle. Sinä,
joka olet vaivattu ja monella tavalla kiusattu ja tuntuu, että et ole
elämässäkään onnistunut ja kaikki menee huonosti. Jeesus on kuitenkin se
morsian, joka sanoo, että minä en sinua hylkää. Minä olen sinun rinnallasi.
Myös minun oma kokemukseni on se, että silloin kun elämässä on ollut hyvin
vaikeita aikoja, niin Jeesus vahvistaa uskoa ja ikään kuin tulee lähemmäksi.
Jeesuksen
kuvaama tie kulkee solan pohjalla. Kun me emme vain itse lähde sieltä
kiipeämään kummallekaan vuorelle, vaan kuljemme sitä tietä pitkin, jonka Jeesus
on osoittanut, niin meille käy hyvin. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja
luotetaan siihen, että Jeesus on tänäänkin kaikki meidän synnit antanut
anteeksi. Ollaan lohdutettuna ja luotetaan Jeesuksen armoon. Aamen.
Amen. Ei minulla ole muuta, kuin usko Jeesukseen ja armoonsa luottaminen ❤️
VastaaPoistaNoinhan se menee
VastaaPoistaTällä hetkellä hyvin puhutteleva teksti. Paljon kamppaillut erään asian kanssa ja välillä tuntuu tie olevan hukassa. Kiitos tekstistä ja siunausta kaikille ❤️
VastaaPoistaKaunis vertaus ja opetus. Oikaisen kuitenkin sitä siten, että jokainen hengellisellä sotatantereella haavoittunut on morsian ja Vapahtajamme on veriylkämme, joka ei meitä koskaan hylkää, jos luotamme häneen.
VastaaPoista