PAASTOSTA, KÄRSIMYKSESTÄ JA JEESUKSEN SEURAAMISESTA

Olen toisinaan kohdannut ihmisiä, jotka todistavat paaston salaisuudesta, sen väkevästä, murtavasta voimasta heidän elämässään. He puhuvat paastoamisesta liittyen syömättömyyteen. Näissä tilanteissa olen vaiennut, koska en tiedä, mitä vastata. Toisinaan on tullut syyllinen olo, sillä en ole koskaan elämässäni toteuttanut tuollaista paastoa. En epäile, etteikö Jumala olisi tehnyt ihmeitään, joista he todistavat. Kunnia Jumalalle yksin heidän saamistaan läpimurroista!

Markuksen evankeliumissa (v. 1938) luvussa 9:25-29 Jeesus puhuu paastoamisesta seuraavasti: 25 Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene". 26 Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli". 27 Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi. 28 Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?" 29 Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".

Viimeksi Ugandassa ollessani marraskuussa 2023, kertoivat paikalliset joidenkin kristittyjen olevan vesipaastolla 40 päivää. He toivat esille paastoamisensa kuuluvasti muille. Todistamiset paastoamisesta ja kärsimyksistä menivät jo itsekehuskelun piikkiin. Eräät heistä olivat joutuneet sairaalahoitoon liian rajun paaston vuoksi. Ystäväni kysyivät, mitä mieltä olet tästä, doctor Satu? No, ihmettelin ääneen tuollaista paastoa. Pohdiskelin, onko tuo Jeesuksen tahto. Eikö Herra anna rukousvastauksia, läpimurtoja muulla tavoin. Eikö Herra vastaa meille muutoin, kun vasta ruuan puutteesta kärsivinä ja aliravittuina sairaalavuoteessa. Kerroin kyselijöille, etten ole ollut itse koskaan paastolla, juoden vain vettä, sillä pelkään saavani migreenikohtauksen. Saan silti olla lähellä Herraa, yhteydessä häneen. Kiitos Herralle!

Aihe paastoamisesta on moniselitteinen. Jesajan kirjan luku 58:4-11 (v. 1938) toteaa seuraavaa: "4 Katso, riidaksi ja toraksi te paastoatte, lyödäksenne jumalattomalla nyrkillä. Te ette nyt paastoa niin, että teidän äänenne kuultaisiin korkeudessa. 5 Tällainenko on se paasto, johon minä mielistyn, se päivä, jona ihminen kurittaa itseänsä? Jos kallistaa päänsä kuin kaisla ja makaa säkissä ja tuhassa, sitäkö sinä sanot paastoksi ja päiväksi, joka on Herralle otollinen? 6 Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? 7 Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? 8 Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi. 9 Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat, ja hän sanoo: "Katso, tässä minä olen". Jos sinä keskuudestasi poistat ikeen, sormella-osoittelun ja vääryyden puhumisen, 10 jos taritset elannostasi isoavalle ja ravitset vaivatun sielun, niin valkeus koittaa sinulle pimeydessä, ja sinun pilkkopimeäsi on oleva niinkuin keskipäivä. 11 Ja Herra johdattaa sinua alati ja ravitsee sinun sielusi kuivissa erämaissa; hän vahvistaa sinun luusi, ja sinä olet oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, niinkuin lähde, josta vesi ei koskaan puutu",

Niin, kärsimyksiä ei ole puuttunut minunkaan elämästäni. Jeesuksen seuraajana pyhityselämä tuo mukanaan vuosien, jopa vuosikymmeniä kestävät kärsimyskoulut, koettelemukset ja jopa vainot. Pyhittäessään, puhdistaessaan meitä, Herra armossaan polttaa kuivat oksamme pois ja se sattuu (vrt. Joh. 15:1-5). Hän riisuu meitä lihasta ja lähestyy meitä. Jumalan luottamuskoulut alkavat ja jatkuvat. Kärsimyksissä piilee salaisuus. Saamme hiljalleen ymmärrystä siitä, että kaikki, ihan kaikki on Vapahtajamme kädessä. Kärsimys on mahdollisuutta kasvaa uskossa, kuuliaisuudessa ja nöyryydessä kiinnittyen yhä syvemmin Raamatun sanaan. Raamatun sana pääsee paremmin sulautumaan meihin Pyhän Hengen välityksellä, kun oma lihamme ei ole (liiaksi) esteeksi sille. Ehdottomuutemme vaatimuksinemme väistyy hiljalleen pois. Valittamisen sijaan alamme kiittämään ja ylistämään Jeesusta Vapahtajaamme. Herra johdattaa meitä myös samalla palvelemaan yhä innokkaammin. Hän vastaa kysyjälle, osoittaa tien seuraajalleen.

Mikä on minun paikkani palvella, Herrani ja Vapahtajani? Millaista paastoa Sinä odotat minulta? Mitä Sinä olet armossasi aivoitellut palvelupaikakseni tänään ja tulevaisuudessa?💝