Näin lehmiä
niityllä makaamassa ja märehtimässä ruokaansa. Niitä katsellessa tuli mieleeni
joskus lukemani tieto, että heprean kielessä miettiminen ja märehtiminen on
sama sana. En ole mikään lehmäasiantuntija, mutta sen verran tiedän, että lehmä
syö niin, ettei se paljoakaan pureskele, vaan ruoho tai heinä menee saman tien
pötsiin. Syötyään lehmä asettuu makuulle ja pötsistä nousee suuhun märepala,
johon on sekoittunut erilaisia mikrobeja. Tätä lehmä sitten alkaa jauhaa
suussaan hienoksi ja samalla ruokaan sekoittuu sylkeä. Märehditty ruoka jatkaa
sitten matkaa vielä kolmen mahan kautta lopulta lehmän elimistön ravinnoksi.
Aloin pohtia
tätä märehtimistä Jumalan sanan miettimisenä. Märehtiminen ei ole nopea
toimitus. Jos vain luen Raamatusta jonkin kohdan enkä mietiskele sitä
ollenkaan, niin silloin se on kuin ruoka, joka jää pureskelematta. Raamattupiirissä
olen monta kertaa huomannut, että Sana, jonka luemme, tuntuu ensin vaikealta.
Tuntuu siltä, ettei siitä saa mitään irti. Kun sitten alamme sitä yhdessä märehtimään
ja osallistujat tuovat oman elämänsä kokemuksia asiasta, niin sana alkaakin
tulla eläväksi ja siitä saa itselleen valtavasti ravintoa.
Pelastusta
ei voi ansaita teoilla, vaan sen saa lahjaksi uskomalla Jeesuksen sovittaneen
minun syntini. Jumala haluaa kuitenkin antaa meille myös mielekkään elämän
hänen yhteydessään. Sen toteutumiseksi meidän tulee tutkia Raamattua ja niitä
ohjeita, mitä meille siinä annetaan. Luettu kohta ei tarvitse olla pitkä. Saman
kohdan voi lukea päivän mittaan useamman kerran ja aina välillä antaa ajatusten
tulla ja rukoilla, että Pyhä Henki ravitsee tuon sanan kautta.
Minun
aamuhartauskirjassani oli tämän päivän tekstinä 2. Moos. 34:8-9: ”Mooses
polvistui kiireesti, heittäytyi kasvoilleen maahan ja sanoi: ”Jos edelleenkin
tahdot osoittaa minulle armoasi, Herra, niin kulje meidän mukanamme.” Miten minun
elämässäni tällä hetkellä näkyy, että Herra kulkee kanssani? Miten minä voin tänään
toimia niin, että Jumalan tahto tapahtuu ja tuo elämääni sen siunauksen, jonka
Hän haluaa antaa? Näitä kysymyksiä voimme jokainen omalta kohdaltamme jäädä miettimään.
Yksikin mieleen tullut ajatus, joka vahvistaa uskoa, on valtavaa Jumalan lahjaa.
Otetaan siis tämä Sanan märehtiminen rennosti, niin kuin lehmäkin asettuu
makuulle märehtimään. Pyhä Henki kyllä opettaa meille sen, mitä hän haluaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti