Armon ja
rauhan tervehdys kaikille blogin lukijoille. Tämän blogin kirjoittaminen on
ollut viime aikoina aika vähäistä. Minusta on tuntunut, että takki on aivan tyhjä
eikä tule mieleen, mikä olisi tärkeä aihe, josta kirjoittaa. Kun sitä olen
miettinyt, niin kyllä kuitenkin tärkein asia on, että me jaksamme uskoa
Jeesuksen sovintotyön kautta kaikki meidän synnit anteeksi ja ymmärretään se,
että me olemme omasta puolestamme syntisiä. Meillä on jo syntymästä päällä perisynti.
Me olemme lihassa siittyjä ja tämä perisynti on jo Aatamin ja Eevan langetessa
tullut meidän päällemme.
Jeesus on
kaikessa viisaudessaan antanut lapselle lapsenuskon. Sitten kun on aikuistuttu,
on omakohtainen usko tuntunut vielä voimakkaammalta. Meidän tulee kuitenkin
ymmärtää se, että usko ei perustu meidän tunteisiimme, vaan siihen että Jeesus
on meidät armossaan pelastanut.
Roomalaiskirjeen
8. luvun jakeessa 1 sanotaan: ”Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka
ovat Kristuksessa Jeesuksessa.” Mitä tämä Kristuksessa Jeesuksessa oleminen
sitten on? Se on sitä, että me tahdomme turvata Jeesuksen sovintotyöhön ja
uskoa sen omalla kohdallamme todeksi eli uskomme, että Jeesus on sovittanut
meidän syntimme ja me saamme olla hyvässä turvassa. Se on Jeesuksessa Kristuksessa
olemista. Parannuksen tekeminen tarkoittaa Jeesuksen seuraamista. Seuraaminen
on sitä, että me kuuntelemme Pyhän Hengen ääntä, joka neuvoo, ohjaa ja
lohduttaa ja luottamista Jeesuksen armoon.
Näin me
ystävät saamme tänäänkin luottaa siihen, että Jeesus on meidät sovittanut eikä
meillä ole mitään pelkoa. Meidän ei tarvitse pelätä, sillä Jeesus on itse sanonut,
ettei hän kadota yhtäkään niistä, jotka hänessä, Jeesuksessa Kristuksessa, ovat.
Tässä armossa me saamme vahvistua. Paljon on sellaista menestysteologista opetusta,
että kun tarpeeksi uskoo, niin paranee kaikista sairauksista ja kun antaa
kympin niin saa satasen. Tällaista opetusta ei kannata kuunnella. Ollaan
ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että meidän synnit on anteeksi annettu
Jeesuksen veren tähden.
