lauantai 24. lokakuuta 2026

Rauha Jumalan kanssa

 


Shalom, rakkaat blogin lukijat, rakkaat kristityt. Tänään ajattelin pohtia sitä, mikä on meidän uskomme syvin olemus ja mikä on se pointti, jonka varassa me jaksamme vaeltaa Jeesuksen armossa. Olin ystäväni kanssa syömässä ja kysyin häneltä, mitä hänelle usko antaa. Hän vastasi, että se on rauha Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa.

Kun me mietimme, niin todellakin meillä kristityillä on sellainen rauha, jota maailmalla ei ole. Todellisuudessa maailma kadehtii sitä rauhaa, mutta heillä ei ole ymmärrystä, miten he tuon rauhan saisivat. Rauha tulee sillä tavalla, että yksin armosta uskotaan kaikki meidän synnit anteeksi. Rauha ei tule siitä, että me yrittäisimme jalostaa omaa maallista lihaamme, vaan rauha tulee Jumalalta. Niin kauan kuin laki hallitsee meitä, meillä ei ole rauhaa. Kristus on lain loppu ja se antaa meille syvällisen rauhan tähän matkalle.

Roomalaiskirjeen 5. luvun jakeessa yksi sanotaan: ”Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa.” Olen itsestäkin huomannut, että kun pari vuotta sitten sairastelin vakavasti, niin minulla oli koko ajan rauha, että kävi miten kävi, minulla on turva Jumalassa. Tämä meidän ajallinen elämämme päättyy joskus, mutta kuitenkin meillä on ilo ja rauha siitä, että me saamme kohdata Jeesuksen ikuisuudessa.

Jukka Norvanto kertoi tapauksen, että oli pikkutyttö, joka putosi yöllä sängystä. Äiti tuli ja kysyi, miten siinä nyt niin kävi. Tyttö vastasi, että hän meni liian lähelle sitä paikkaa, josta hän oli mennyt sänkyyn. Tämä on opettavainen meille kristityille, että jos me menemme takaisin sellaiseen uskoon, jossa jalostetaan meidän lihaamme, eli alamme ansaita armoa tekemällä hyviä tekoja, niin me olemme silloin väärällä tiellä. Me olemme silloin joutuneet pois armon tilasta eli tavallaan pudonneet sieltä sängystä. Meidän täytyy nousta takaisin Jeesuksen Kristuksen armoon ja luottaa armoon. Tuosta armosta käsin tulee kaikki meidän pyhityksemme. Pyhitys on sitä, että yksin Jeesuksen armossa uskotaan kaikki synnit anteeksi. Me saamme ystävät tänä hetkenäkin olla hyvässä turvassa ja uskoa, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Aamen.

maanantai 19. lokakuuta 2026

Jumala pyyhkii pois rikkomuksemme

 


”Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi niin kuin pilven ja sinun syntisi niin kuin sumun. Palaja minun tyköni, sillä minä lunastan sinut.” (Jes. 44:22) Tuo Raamatun kohta tuli mieleeni, kun seurasin, miten auringon lämpö haihdutti aamun sankan sumun.

Sumussa on tosi vaikea kulkea. Sumu näyttää kirkkaalta, mutta se on valheellista valoa. Jos tie ei ole tuttu, on sumussa perille löytäminen mahdotonta. Jos me elämme ilman Jeesusta, olemme synnin sumussa emmekä pysty itse löytämään sieltä pois. Jumala kuitenkin lupaa, että kun me palaamme hänen luokseen, hän lunastaa meidät. Miten me sitten voimme löytää Jumalan luo, jos se on sumussa mahdotonta?  

Jeesus syntyi ihmiseksi sovittaakseen koko maailman synnin. Hän kuoli Golgatan ristillä meidän syntiemme vuoksi, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Jeesuksen mentyä taivaaseen lähetti hän tänne maan päälle Pyhän Hengen, joka kirkastaa Jeesuksen sovintotyön. Synnin sumussa ollessamme Pyhä Henki kertoo Jeesuksesta pelastajana ja syntien sovittajana. Jos kuulemme hänen äänensä ja huudamme Jeesusta apuun, löydämme tien Jumalan luo.

Jeesuksen pelastamina me saamme vaeltaa Jumalan kirkkaudessa. Välillä synti peittää Jumalan valon, mutta silloinkin tuo synnin sumu hälvenee samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla uskoessamme Jeesukseen. Meidän täytyy vain huutaa Jeesusta apuun. Jeesuksen sovintoveri pesee meidät puhtaiksi ja saamme taas vaeltaa valkeudessa.

Kun kuljemme Pyhän Hengen opastamina, meidän ei tarvitse muistella jo anteeksi saatuja syntejä, vaan saamme pyytää viisautta Jumalan tahdon mukaisiin ratkaisuihin kaikissa elämämme asioissa. Välillä voimat ovat vähissä ja silloin riittää, jos sanoo ’Jeesus auta’. Hän pysyy kanssamme ja vie meidät perille iankaikkiseen elämään.

tiistai 13. lokakuuta 2026

Suuntaa mielesi Jeesukseen

 


Älä anna menneen määrittää itseäsi. Se oli oppitunti, ei elinkautinen. Tuollaisen ajatuksen luin tässä eräänä päivänä ja olen sitä paljon miettinyt.

Me kaikki olemme rikkoneet Jumalaa, toisia ihmisiä ja itseämme vastaan lukemattomia kertoja. Näin on tapahtunut myös ollessamme Jeesuksen pelastamia. Me emme kuitenkaan saa jäädä elämään noihin epäonnistumisiin ja vääriin valintoihin. Ne on tärkeä tiedostaa ja pyytää anteeksi niin Jumalalta kuin niiltä ihmisiltä, joita asia koskee. Kun asian käsittelee, siitä voi tulla oppitunti tulevaa elämää varten. Epäonnistumisten kautta opimme tuntemaan itseämme ja voimme kasvaa ihmisinä, jos vain suostumme siihen. Jos pidämme kiinni epäonnistumiseen liittyvästä häpeästä, olemme sen vankeja.

Hengellisessä laulussa sanotaan: ”Suuntaa mielesi Jeesukseen ja syvälle armonsa syvyyteen. Siinä turhaks näät, kaiken turhuuden, eessä Jeesuksen suuruuden.” Jeesus on Golgatan ristillä sovittanut kaikki meidän syntimme. Kun tämän uskomme, saamme jättää kaikki menneet taaksemme ja suunnata katseemme armahtavaan Jeesukseen.

Koko elämä on oppimista ja kasvamista. On tärkeää, että uskallamme elää ilman jatkuvaa pelkoa epäonnistumisesta. Jumala sanoo israelilaisille: ”Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen” (Jer. 31:9) Tämä sama lupaus koskee myös meitä. Me saamme käydä jokaiseen päivään luottavaisena ja rukoilla Pyhän Hengen ohjausta kaikkiin valintoihimme. Tästä huolimatta epäonnistumisia sattuu, mutta voimme ottaa niistä opiksi. Raamatussa luvataan: ”Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.” (Room. 8:28) Eletään siis rohkeasti Jeesuksen pelastamina ja Pyhän Hengen ohjauksessa jättäen taaksemme sen, mitä ei mukana kannata kantaa. Herran läsnäoloa päivääsi!

maanantai 5. lokakuuta 2026

Tulkoon sinun valtakuntasi

 


Monet meistä rukoilevat Isä meidän -rukouksen joka päivä. Minä olen huomannut, että aina en kuitenkaan mieti, mitä siinä rukoilen. Viime aikoina olen pohtinut, mitä tarkoittaa, kun rukoilemme: Tulkoon sinun valtakuntasi.

Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus sanoi heti opetustyönsä aluksi: "Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!" (Mark. 1:15) Jumalan valtakunta tuli maan päälle Jeesuksessa. Kun uskomme Jeesukseen syntiemme sovittajana, tulee Jumalan valtakunta Pyhässä Hengessä meihin. Tätä uskoa Jeesukseen rukoilemme kaikille ihmisille.

Kun Pyhän Hengen saaneina rukoilemme Jumalan valtakunnan tulemista, pitäisi meidän myös itse olla valmiita toimimaan sen puolesta. Kun luemme Raamatusta, millä tavalla Jeesus kohtasi ihmisiä, voimme pitää sitä mallina myös itsellemme. Jeesus kohtasi heikkoja ja kärsiviä ihmisiä rakastaen ja armahtaen. Hän myös kunnioitti ihmisten omaa tahtoa. Usein hän kysyi kohtaamaltaan ihmiseltä: Mitä tahdot, että sinulle teen? Jeesus ei pakottanut eikä uhkaillut, vaan rakasti ihmiset luokseen.

Samalla tavalla Pyhä Henki toimii tänäkin päivänä. Hän ei käytä ulkoa tulevaa pakkoa ja sääntöjen noudattamista, vaan muuttaa ihmisen sydämen ja herättää siten uskon Jeesukseen. Tähän tarvitaan kuitenkin Jeesuksesta kertovaa sanaa. Ilman sanaa ei usko voi syntyä.

Ollaan mekin tuomassa Jumalan valtakuntaa tähän maailmaan Pyhän Hengen voimassa rakastaen, anteeksi antaen ja kertoen ihmisille, että Jeesus on ainut tie Jumalan yhteyteen. Iloitaan yhdessä elämästämme Jumalan valtakunnassa jo nyt ja kerran iankaikkisuudessa.