Elämän valo

Olemme kovia arvostelemaan ja tuomitsemaan. Se tapahtuu niin huomaamatta. Ei edes itse huomaa aina, miten on jo toiminut tuomitsevasti. Jeesusta arvosteltiin aikanaan ja hänet haluttiin tappaa. Hän jakoi ihmisten mielipiteitä. Osa ihmisistä tunnisti Hänet Messiaaksi. He vain tiesivät, kun olivat Hänen lähellään ja kuuntelivat Häntä, että puhe tuli Jumalalta. Juutalaiset pitivät Häntä vaarallisena eksyttäjänä ja halusivat Hänet ottaa kiinni ja tuomita. Aika sekasortoista ja eripuraista oli jo silloin ihmisten välillä ja niinhän se on nytkin. Tämä asia ei ole muuttunut.  

Johanneksen luvussa 8 Jeesus sanoo olevansa maailman valo ja joka seuraa Häntä, ei kulje pimeässä vaan hänellä on elämän valo. Tuota valoa kaivattiin silloin ja kaivataan nyt. Jeesuksen vertauksia ei aina ymmärretty ja fariseukset eivät ainakaan halunneet ymmärtää vaan käänsivät kaiken Jeesusta vastaan etsien syitä Hänen tuomitsemiseen. Tämä on tuttua meillekin. Lauseet voidaan kääntää meitä vataan, jos niin halutaan.

He halusivat tappaa Jeesuksen, koska Hänen sanansa ei saanut heissä sijaa. He kokivat Jeesuksen vaaralliseksi, uhaksi omalle valta-asemalleen. He eivät ymmärtäneet eivätkä kuulleet. Tämä on tuttua meillekin ja nykyäänkin. Vallasta ja hyvästä asemasta taistellaan joka puolella ja kaikenlaisista etuuksista ja rahasta. Jeesus halusi ja haluaa vapauttaa meidät erilaisista kahleista ja tehdä vapaaksi. Johanneksen luvussa 8 Hän lupaa, että kun opimme tuntemaan totuuden, se tekee meidät vapaaksi. Vapaaksi myös kaikesta väärästä vallankäytöstä ja kilpailusta.  Ei Jumalan sanaa voikaan ymmärtää ellei Jeesus itse sitä meille avaa. Sen Hän tekee, kun lähestyt Häntä. Hän haluaa auttaa meidät irti kahleista ja vapauttaa syytöksistä ja tuomioista. Sen vuoksi Hän kuoli ristillä, jotta me voisimme olla vapaita kaikesta pahasta. Hän kantoi kaiken pahuutemme ja antoi meille anteeksiannon, armon. Se on suurta rakkautta.

Hän antoi meidän elämäämme valon ja vapauden. Sitä valoa voi löytää rukouksen ja Jumalan sanan kautta. Jeesus valaisee tiesi ja haluaa antaa sinulle vapauden. Vapaus onkin monien mielestä yksi tärkeimmistä asioista. Silti emme edes aina huomaa olevamme sidottuja tai riippuvaisia. Olemme usein sidottuja monin tavoin. Olemme sidottuja usein myös siihen, että tuomitsemme itsemme ja toisemme liian helposti. Jeesus voi valaista elämämme niinkin, että huomaamme, mikä sitoo . Silti emme täällä maan päällä pääse irti virheistämme. Anteeksiannollaan, rakkaudellaan, Hän lahjoittaa meille vapauden ja voimme luottaa Jeesuksen rakkauteen meitä kohtaan virheistämme huolimatta. Ei enää tarvitse kulkea pimeässä, Hän kulkee valonamme vierellä, tuli mitä tuli.

 

Pyhiinvaeltajan laulu

 

Tästä kuumuudesta vielä, mistä kaikki nyt puhuu ja mikä niin monin tavoin meihin vaikuttaa, haluan muutaman seikan sanoa. Haluan nyt kerrankin nauttia lämmöstä. Mielelläni olisin raikkaan veden äärellä ja juoden myös virvoittavaa vettä. Olisi tärkeää myös suojautua ja levätä välillä. Päiväunet ovat nyt paikallaan ja auringolta voi myös suojautua mukavilla tilavilla vaatteilla. Kaikille asia ei olekaan niin helppoa ja yksinkertaista. Riippuu siitä, missä asuu ja minkä ikäinen on tai onko sairauksia, miten oikeasti jaksaa.  Olen itsekin huomannut lämmön uuvuttavan vaikutuksen. Suojautuminen auringosta, veden virkistävä merkitys ja illan tai aamun viileys tuntuvat hyvältä. Olemme täällä ilmojen vaikutuksen alaisena ja monissa myllerryksissä muutenkin. Uupumus valtaa usein. Väkisin tulee myös mieleen lopun ajat ja omassakin elämässä monista asioita luopuminen ja kuolemaan liittyvät ajatukset. Kuoleman jälkeinen elämä valtaa ajatukset. Laulu kristallivirrasta pyörii mielessä. Taivaasta on monenlaisia kuvauksia ja toive päästä sinne kerran, luo Jeesuksen, on suuri. Kiitos siitä, että Jumala rakastaa meitä ja haluaa meidät luokseen taivaan kotiin.

Psalmi 84 on pyhiinvaeltajan laulu: Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijat Herra Sebaot! ( jae 2); Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta, ne, jotka kaipaavat pyhälle matkalle ( jae 6). Kun he kulkevat vedettömässä laaksossa, sinne puhkeaa virvoittava lähde, ja sade antaa heille siunauksensa ( jae 7).   Askel askeleelta heidän voimansa kasvaa ja he saapuvat Siioniin Jumalan eteen ( jae 8). Jumala Herra Sebaot, kuule rukoukseni, älä ummista korviasi, Jaakobin Jumala! ( jae 9).

Kaikkina aikoina Jumala kuulee rukouksemme. Voimme tehdä matkaa Jumalan luo, lähelle Häntä. Hän voi antaa virvoitusta. Tämä kohta Raamatusta antoi lohtua ja voimaa ja uskoa uuteen ja parempaan tulevaan, Jumalan huolenpitoon. Jeesus on voittanut kuoleman ristinpuulla ja lahjottaa meille armahduksen ja ikuisen elämän. Jumala ei kiellä meiltä hyvyyttään vaan Hän antaa tulevaisuuden ja toivon.   

Olemme pyhiinvaeltajia, kun etsimme Jeesusta elämäämme. Etsivä löytää. Yllättävistäkin paikoista voi löytää Hänet. Jokapäiväinen elämämme voi olla pyhiinvaellusta. Voit turvata kaikessa Jumalaan ja pyytää Hänen turvaansa, siunausta ja johdatusta. Jumala on meidän aurinko ja kilpi.

Jumalan käskyt on viitta Jeesuksen luo

 

Rauhantervehdys kaikille lukijoille. Olen tässä lähiaikoina muutamia kertoja katsonut hengellistä kanavaa ja siellä on jotkut puhujat sanoneet esimerkiksi, että ihminen voi langeta syntiin tai voi käydä niinkin hassusti, että lankeaa syntiin. Tuollainen ajattelu on aika karseaa, kun me ajattelemme Jumalan kymmentä käskyä, ja niin kuin sanassa sanotaan, että kun on niistä yhden rikkonut, on rikkonut kaiken. Aivan samoin kuin juutalaisuudessa tuli ihmissääntöjä Jumalan käskyjen rinnalle, niin myös meille kristityille helposti tulee erilaisia sääntöjä, ja me reppanat aletaan luulla, että kun olemme onnistuneet siinä tai tässä asiassa, niin olemme onnistuneet Jumalan edessä.

Psalmissa 51 jakeessa 7 sanotaan: ”Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun.” Meidän, ystävät, täytyy ymmärtää se, että me olemme syntymästämme asti syntisiä. Ainut, millä lapsi pelastuu, on se, että lapsella on kuitenkin lapsen usko. Meillä aikuisilla, Pyhä Henki kirkastaa uskon. Taivaaseen ei ole mitään muuta tietä kuin uskoa Jeesukseen. Sinne ei ole mitään muuta polkua. On Jumalan pilkkaa, jos sanotaan, että minä olen ehkä joutunut syntiin, tai että olen jossain tilanteessa langennut syntiin. Silloin ei ole oikein ymmärretty Jumalan kaikkivaltiutta ja suuruutta.

Jumala on kova näissä asioissa, mutta Hän on myös rakastava Abba-Isä, joka antoi Ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Jeesus on meidän pelastajamme. Jumalan lain tehtävä on osoittaa meille, että ilman Jeesusta me emme tule autuaaksi. Siksi olisikin hyvä, että me lopettaisimme kaikenlaiset syntilistat ja ymmärtäisimme sen, että Jumala on kymmenessä käskyssä antanut meille aivan kaiken ja me tulemme huomaamaan sen, että me emme sitä pysty noudattamaan.

Pyhä Henki antaa meille sen ymmärryksen, että meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin uskoa Jeesus. Silloin kun me uskomme Jeesukseen, niin se on niin kirkas valo, että me oikeasti opimme ymmärtämään, mikä on Jeesuksen sovintotyön tarkoitus ja mitä on synti. Synti on ero Jumalasta ja sen on Jeesus korjannut. Uskomalla Jeesukseen me saamme tänäänkin uskoa, että kaikki meidän syntimme on anteeksi annettu ja me olemme Jeesuksen armon kautta yhteydessä Jumalan kanssa. Me saamme uskoa Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen, kolmiyhteiseen Jumalaan, ja olla hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

Jumalan Sana pysyy

 

Vietämme hyvin helteistä kesää. Luonto ja viljelykset kaipaavat kipeästi vettä, mutta sitä ei vain tule. Myös iäkkäille ja sairaille ihmisille tämä helle on rankkaa. Minä olen terve enkä sen vuoksi varsinaisesti kärsi tästä kuumuudesta, mutta en kuitenkaan jaksa tehdä mitään. Tuntuu, ettei ajatukset kulje ollenkaan eikä mitään töitä jaksa tehdä. 

Tällaisessa olotilassa minulle tuli mieleeni Jesajan kirjan sanat: ”Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.” (Jes. 40:8) Eikö ole ihana lupaus! Vaikka meille tapahtuisi mitä tahansa tai tuntuisi miltä hyvänsä, niin Jumalan sana pysyy. Koko Raamattu on kirjoitettu sen vuoksi, että siinä ilmoitetaan meille Jeesuksen suorittama syntien sovitus. Tuon sovituksen valossa me saamme tarkastella kaikkea sitä muuta, mitä Raamattuun on kirjoitettu.

Johanneksen evankeliumi alkaa sanoilla: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan luona. Kaikki on syntynyt hänen kauttaan. Ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.” Sitten Johannes kertoo, miten tuo Sana tuli lihaksi eli Jeesus syntyi ihmiseksi maailmaan, omaan maailmaansa, joka ei kuitenkaan ottanut häntä vastaan.

Syntiin lankeemuksesta asti on ollut totta, että suurin osa ihmisistä ei ole tuntenut todellista Jumalaa. Jumala kyllä ilmaisee itsensä luonnossa ja Hän on myös antanut ihmiselle omantunnon, joka kertoo meille, mikä on oikein ja mikä väärin. Jo tämän Jumalan ilmoituksen perusteella voimme tajuta syntisyytemme ja saatamme koettaa kelvata Jumalalle omilla teoillamme, mutta emme kuitenkaan siinä voi onnistua. Ilman Jumalan Sanaa me emme voi löytää Jeesusta, syntiemme sovittajaa. Sen vuoksi on tärkeää, että pidämme evankeliumia Jeesuksesta esillä läheisillemme ja niillä tavoilla, jotka Pyhä Henki meille antaa.

Pyhä Henki herättää uskon Jeesukseen syntien sovittajana ja kun ihminen tämän uskoo, niin toteutuu jakeen 12 sana: ”Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden (tai voiman) tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” Ollaan siis ystävät turvallisella mielellä ja uskotaan kaikki syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Hän pitää meistä huolen.

Tikapuilla ei pääse taivaaseen

 

Armoa ja rauhaa rakkaat ystävät tähän kauniiseen kesään. Haluan tässä aluksi kertoa pienestä pojasta, joka meni kouluun. Kun hän oli käynyt koulua muutamia päiviä, oli hänellä mukanaan taitettavat tikkaat. Kun opettaja sitten kysyi pojalta, mitä hän tikkailla koulussa teki, niin poika vastasi, että hän vain ajatteli, että hän pääsisi niillä nopeampaa sinne yläasteelle. Tämä tällaisena alkukevennyksenä.

Tosiasiallisesti haluan puhua 2. Tessalonikalaiskirjeen luvusta 2, jossa puhutaan siitä, kuinka ihmiset ovat valmiit uskomaan vääryyttä.  Tapasin erään henkilön, jonka kaikenlainen Raamatun tuntemus oli hyvin heikko, vaikka hän tunsikin monia hengellisiä kirjoja. Myös tässä kesän aikana olemme vaimon kanssa lukeneet sellaista kirjaa kuin ”Jehovan todistajat Raamatun valossa”. Tuossa kirjassa kerrotaan, miten Jehovan todistajat ovat muuttaneet omaa raamatunkäännöstään siten, että Herra-sana on kirjoitettu aina pienellä, jos se viittaa Jeesukseen.

On monia erilaisia kuppikuntia, joissa näennäisesti puhutaan Jumalan valtakunnasta ja taivasosuudesta, mutta on kuitenkin menty harhaan. Jotkut ovat painattaneet oman Raamatun tai luetaan vain sellaisia hengellisiä kirjoja, joissa korostetaan tiettyjä sääntöjä niin, että jos askeleenkin niistä astut sivuun, niin joudut harhaan ja uppoat suohon. On monenlaista eksytystä tänä päivänä. Niin kuin tuo Tessalonikalaiskirjeen kohta sanoo, niin Jumala on sallinut tämän eksytyksen ja löytääköhän Jeesus takaisin tullessaan enää uskoa maan päältä.

Me eletään ystävät rakkaat monenlaisen uskonnollisuuden hengessä ja maailmassa ja elävä usko on koko ajan katoamassa. Elävä usko on sitä, että me luotamme yksin siihen, että Jeesus on meidät syntiset pelastanut. Meidän tulee katsoa Jeesusta eikä omia tekojamme tai tekemättä jättämisiämme. Jeesusta katsoessa me saamme armon. Luotetaan siihen, että Jeesus on meidät pelastanut eikä lähdetä minkään ihmisopin mukaan. Tämä aika on sitä eksytyksen aikaa, jolloin halutaan ihmisiä viedä harhaan. Jehovan todistajilla on esim. sellainen ajatus, ettei helvettiä ole, vaan ihminen vain kuolee eikä niitä ihmisiä sitten enää ole, jotka eivät päässeet taivaaseen. Se on ystävät väärin. Raamattu todistaa sen, että helvetti on ja ei-uskovat ihmiset joutuvat kadotukseen.

Meillä kristityillä, sinulla ja minulla, ja myös sinulla, joka et vielä ole uskossa, niin sinulla on nyt mahdollista uskoa kaikki sinun syntisi anteeksi. Muistetaan ystävät rakkaat se, että me kaikki olemme yhden päivän kristittyjä. Pitkällä vaelluksella ei ole mitään merkitystä, vaan sillä, että tällä hetkellä minä syntinen saan uskoa kaikki syntini anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ystävät ollaan hyvässä turvassa. Me saamme uskoa kaikki meidän syntimme anteeksi. Aamen.

Jeesus on elämämme valo

 

Tänä kesänä on ollut aivan erityisen paljon kasvien siitepölyä ilmassa ja se on peittänyt joka paikan. Eilen pesin ikkunat. Olin kyllä kiinnittänyt huomiota siihen, että ikkunat olivat aika harmaat, mutta vasta pesemisen jälkeen oikeasti huomasi, kuinka likaiset ne olivat olleet ja miten pimeäksi nuo likaiset ikkunat olivat kotimme tehneet. Tänään on tullut hyvä mieli siitä, kun sisällä on valoisaa ja luonto näkyy ikkunan läpi kirkkaana.

Tästä tuli mieleeni, että meidän elämässämme on asioita, jotka ovat kuin tuo siitepöly. Ne ovat asioita, jotka peittävät meiltä Jeesuksen armon kirkkauden. Usein ne ovat jokapäiväiseen elämään liittyviä huolia, jotka eivät liity mitenkään uskoon. Meillä ihmisillä on kuitenkin taipumus antaa noiden maailman huolien peittää Jeesuksen. Me saatamme myös liittää maallisen menestyksen ja terveyden Jeesuksen rakkauteen. Kun näitä ihmiselämän vaikeuksia kuitenkin on, ne voivat tuoda harmaan verhon Jeesuksen eteen.  Toisinaan tuo Jeesuksen armon peittävä harmaus on uskoon liittyvää suorittamista. Olemme saattaneet ottaa vastaan opetusta, jossa pelastukseen liitetään erilaisia käyttäytymissääntöjä, jotka peittävät Jeesuksen taakseen.

Mitä tuo ikkunoiden pesu sitten meidän elämässämme voisi olla? Johannes kirjoittaa: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille kaikki synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. ” (1. Joh. 1:9) Ajattele, kuinka ihanaa on, että Jumala puhdistaa meidät. Meidän ei tarvitse yrittää itse puhdistaa itseämme, vaan Jumala tekee sen. Jeesus on jo sovittanut kaikki syntimme ja siksi me saamme luottaa siihen, että kaikki synnit on meille anteeksi annettu Jeesuksen tähden. Jeesuksen veri puhdistaa meidät, pimeys väistyy ja todellinen valo loistaa elämäämme.

Kun on saanut syntinsä anteeksi, elämä kirkastuu. Pyhä Henki alkaa vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, jotta Jumalan hyvä tahto tapahtuisi myös täällä maan päällä. Ensisijaisesti se tarkoittaa pelastusta uskomalla Jeesukseen ja Jeesuksesta kertomista myös toisille. Jeesus haluaa kuitenkin antaa meille itsensä myös tämän elämän valoksi. Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. 8:12) Me saamme kulkea valossa jo tämän elämän ajan ja luottaa siihen, että Jeesus vie meidät lopulta iankaikkiseen kirkkauteen.

Turva Jeesuksessa

 

Jumalan armoa ja rauhaa kaikille rakkaille blogin lukijoille ja ystäville. On ihanaa, kun me saamme yhdessä tehdä matkaa luottaen siihen, että Jeesuksen armo riittää meille ja hänen verensä suoja on päällämme ja hän pitää meistä kaikella tavalla huolen.

Kuulin kiinnostavan tarinan pienestä tytöstä, joka putosi yöllä sängystä. Hänen äitinsä kuuli kovan kopsauksen ja vähän itkuakin. Äiti meni tytön luo, otti hänet syliinsä ja kysyi, että kuinka siinä noin kävi. Tyttö vastasi, että hän meni liian lähelle sitä paikka, josta hän sänkyyn meni.

Minun mielestäni tuo oli tytöltä niin oivallisesti vastattu, että se sopii myös meille kristityille. Ihmisen luonnollinen taipumus on Jumalan suosion hakeminen omilla teoillaan eli meillä on ensin halu tehdä jotain hyvää, että kelpaisimme Jumalalle. Kun me olemme sen tien päässeet perille ja todenneet, ettei meistä tule hyviä tässä ajassa, me pääsemme armouskomiseen. Mutta myös armouskomisesta me hyvin helposti putoamme pois, jos menemme lähelle sitä paikka, josta meidät on pelastettu eli sitä paikkaa, jossa on ns. omavanhurskaus.

Ihmisellä on taipumus helposti lähteä sellaiseen opetukseen, jossa opetetaan ihmisoppeja. Eri kristillisissä ryhmissä opetetaan erilaisia tapoja, joiden noudattamista pidetään pelastukseen kuuluvana. Niistä helposti muodostuu sääntöjä, joiden kautta alamme valvoa itseämme. Silloin me ikään kuin putoamme jälleen siitä sängystä. Sen takia on tosi tärkeää, että me pidämme Jeesuksen armosta kiinni. Tuntui meistä miltä tuntui. Meidän täytyy kuitenkin ymmärtää se, että me olemme syntymästämme asti syntisiä eikä meistä täällä ajassa tule puhtaita. Ainut, joka meidät täällä puhtaaksi tekee, on se, että me uskotaan Jeesuksen sovintoveri omalle kohdalle.

Se voi olla mikä tahansa asia, joka yrittää viedä meitä pois armouskosta. Mutta niin kuin Roomalaiskirjeen luvussa 10 jakeessa 13 sanotaan: ”Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” Tähän me saamme luottaa eikä meillä ole mitään muuta pelastusta kuin Jeesus. Tästä Raamattu kertoo. Koko Jumalan sanan, pelastuskertomuksen, sanoma on, että me ymmärrämme olevamme syntisiä ihmisiä, mutta Jeesuksen armon kautta vapahdettuja. Synti on se, joka erottaa meidät Jumalasta. Synti on yhtä lähellä kuin sinun ja minun oma sydän. Se on meissä. Sen tähden me saamme tänäänkin luottaa siihen, että uskomme kaikki syntimme anteeksi. Pysytään siellä sängyssä eikä putoilla sängystä pois. Aamen