keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Vahvuus

Kallio, kivi kestää vuosia ja vuosisatoja. Se myös kertoo menneistä ajoista. Vahva kuin kallio. Kulmakivi. Luolissa on asuttu ja sen suojiin on menty. Mikä kaikki kertoo vahvuudesta? Tällainen vahvuus lisää turvaa, kun myrskyt uhkaa. Kova kuin kivi. Läpi harmaan kiven. Pysyvyys on vahvuutta mutta myös se, että kykenee muuntumaan, joustamaan eri tilanteissa. Kivet ovat usein muistuttamassa paikoista vuosien takaa. Itse muistan suuren kiven metsässä lähellä mummolaa, jonka läheisyydessä leikittiin ja välillä kiipeiltiin kivelle, joka toimii tärkeänä muistona lapsuudesta. Nuoruudessa usein istuin kivellä, järven rannalla miettien, katsellen, kuunnellen. Hetki antoi mieleen rauhaa ja voimia jatkaa matkaa. Se on ja oli turvapaikka, johon voi ajatuksin palata ja joka on vieläkin löydettävissä.
Hautakivet, muistomerkit ovat meille tärkeitä muistoja läheisistä. Muistella tai muistaa voi missä vain, mutta hautausmaa ja muistomerkki saa usein tärkeän osan surussa. Ainakin itse koen niin.
  Kivi edustaa jotenkin pysyvyyttä ehkä vakautta. Vahvuus on toki paljon muutakin. Miten sitten meistä itse kukin kokee vahvuuden? Mikä on heikkoutta? Itse ajattelen, että myös heikkous on usein voimavara tai vahvuutta ja kovuus (joustamaton vahvuus) usein heikkoutta. Kivikin on usein muovattavissa, kovuus vaihtelee. Toki jotain turvallisuutta lisäävää pysyvyyttä paikallaan olevassa kalliossa on.

Jeesus ei odota meiltä vahvuutta, mutta itse hän on meidän turvamme ja vahvuutemme hädän hetkellä. Tarvitaan usein murtuminen, nöyrtyminen, jotta voi alkaa jotain uutta. Viimeisillä voimillaan ryövärikin ristin puulla pyysi armoa Vapahtajalta, Jeesukselta ja Jeesuksen armahtava rakkaus pelasti hänet. Jeesuksen vahvuus näyttäytyy rauhana ja armahtavana rakkautena meitä kohtaan. Me turvaudumme usein vääränlaiseen vahvuuteen tässä kilpailuyhteiskunnassa. Kadotamme itsestämme jotain tärkeää, kun yritämme niin kovasti olla jotain muuta kuin olemme. Vahvuutta voi olla se, että uskallamme olla omana itsenämme. Vahvuutta on se, että opimme tuntemaan itseämme paremmin. Vahvuutta on myös se, että ymmärrämme oman rajallisuutemme ja otamme toiset huomioon. Vahvuutta on myös se, että opimme tuntemaan Luojamme, Vapahtajamme ja sitä kautta myös itsemme. Hän haluaa meidän olevan lapsiaan omine erilaisine piirteinemme, jollaiseksi hän on meidät luonut. Hän on turvamme ja puolustajamme. Hän haluaa meille hyvää. Hän haluaa auttaa ja toivoo, että saa olla pelastajamme ja turvakalliomme. Ei tarvitse kuin pyytää, rukoilla, Hän kuulee ja auttaa. Hän vahvistaa meitä, kun luotamme ja uskomme Häneen..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti