sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Tuli puhdistaa

Muutimme muutama-aika sitten omakotitaloon, jossa on varaava takka. Luonnollisesti kun meillä on tällainen takka, olemme joutuneet tilaamaan siihen koivuklapeja. Takkatulta katsellessani olen miettinyt koivun matkaa klapeiksi ja niiden palamista. Koivut on täytynyt kaataa ennen kasvukautta, ettei niissä ole silloin vettä. Puun on täytynyt luovuttaa kaikki vesi pois. Koivu kaadetaan ja sitten sen annetaan vielä kesä kuivua halkaistuna. Myös sen olen huomannut, että kun laittaa takkaan puita, niin pyöreä puu ei syty ja varsinkin, jos se on märkä, niin se ei syty ollenkaan. Täytyy olla halkaistuja puita, jotta ne saa syttymään. Kun koivuklapiin tekee pikkuisen sellaista rosoa, kiehisiä, niin se syttyy hyvin, mutta jos sen pinta on ihan sileä, niin siihen on vaikea saada tulta.
Miten tätä sitten voisi soveltaa uskonasioihin. Ajattelen sillä tavalla, että meidän usko on kuin tuo koivuklapi. Jumala valitsee ajankohdan, jolloin Hän ottaa meidät käyttöönsä. Hän tekee meistä sellaisia klapeja, joiksi me itse kukin olemme sopivia. Jumala on se, joka meidät pilkkoo ja Hän sallii meihin säröjä. Silloin kun meissä on tällaisia säröjä ja olemme omasta puolestamme kuivia, hengellisesti tyhjiä, niin silloin Jumala pääsee meissä vaikuttamaan. Silloin meihin pääsee Jumalan Henki, joka saa meissä aikaan hengellisen kasvun. Aivan samoin kuin koivuklapi palaa siellä takassa, niin meistä, silloin kun Pyhä Henki saa polttaa, palaa kaikki oma hyvyys ja pahuus pois. Ainut mikä jää jäljelle on puhdas usko Jeesuksen armoon.

Jos ystävä olet tänään ahdistunut ja vaivattu, niin sinä saat uskoa, että Pyhän Hengen tuli on sinussa jo aloittanut työnsä. Hän polttaa sinusta pois sen, mikä on sinun omaa uskonnollisuuttasi ja yritystä kelvata Jumalalle omilla teoillasi.  Pyhä Henki antaa sinulle uskon ja luottamuksen siihen, että Jeesus on Golgatan ristillä jo kaiken sovittanut. Ole hyvässä turvassa ja usko kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen tähden. Aamen.

2 kommenttia:

  1. Elsa veijalainen Minä lapena jouduin tekemään klapeja metsästä asti. Meitä jäi äidille 4 alaikäistä lasta kun isä kuoli. Ja jäätiin puoliorvoksi. Ei tullut eikä mennyt vettä. Minkä itse kantoi. Ei ollut sähköjä. Kiviset pienviljelijän pellot. Muutama lelmä ja hevonen sekä pientäkarjaa. Eikä meillä tarvinnut koskaan märkiä puita laittaa uuniin tai hellaan.

    VastaaPoista
  2. Elsa on kaste nimi. Ja se riittää. Kun jotkut ihmiset sanoi että eikö sulla ole muita nimiä niin minä menin Maistraattiin. Ja otin viivan kanssa niin sain 4 nimeä. Äiti oli Helmi. Joten minäkin sen nimen otin.

    VastaaPoista