tiistai 9. huhtikuuta 2019

Kevään ihmeitä

Olen kevät ja kesäihminen. En aina malta odottaa, vaan istutan kevätkukkia purkkeihin yleensä vähän liian aikaisin ja ne nipinnapin selviävät yöpakkasista. Samalla kun mietin jo kesää, ollaan lähestymässä pääsiäistä. Samalla kun luonto alkaa herätä uuteen kasvuun, lähestymme Vapahtajamme ristinkuolemaa kirkoissamme, mielessämme. Ristiriitaista tämä kaikki tai ei sittenkään...
  Olen kaiken arjen keskellä ottanut aikaa hiljentymiseen, pysähtymiseen aina välillä. Kirkossa sanan ja hiljentymisen äärellä koin vahvaa rauhaa mutta myös surua. Koin myös kiitollisuutta siitä, että meillä on rakastava Jumala, joka antoi ainokaisen poikansa kuolla ristillä meidän syntiemme tähden! En voi mitenkään ansaita tuota armahtavaa rakkautta. Hän antaa syntimme anteeksi, jos vain otamme sen lahjan vastaan. Jeesus on ristinkuolemallaan lunastanut meidät omikseen sellaisina kuin olemme. Hän todella rakastaa meitä.
  Suru tulee siitä kärsimyksestä, mitä Jeesus joutui kokemaan. Hän ymmärtää kaikkia kärsiviä ihmisiä, koska on itsekin kokenut surua ja kärsimystä. Sen kaiken edessä voin olla vain hiljaa ja ehkä jaksan rukoilla.  Edelleenkin Jeesus on surullinen, jos Hänen lahjansa ei kelpaa meille. Iloinen Hän on jokaisesta ihmisestä, joka kääntyy Hänen puoleensa ajatuksin, huokauksin, rukouksin ja ottaa uskonlahjan vastaan. 
  Pääsiäisen suru kääntyy iloksi, sillä Vapahtajamme on vapauttanut meidät syntiemme kahleista ja antanut tulevaisuuden ja toivon elämäämme, vaikka eläisimmekin vaikeuksien keskellä. Hän itse rukoilee puolestamme. Tämä kuva rukoilevasta Jeesuksesta on puhutteleva. Jeesus rukoilee, mutta samaan aikaan opetuslapset nukkuvat. Se on kuvaavaa meille ihmisille. Olisi tärkeää valvoa ja rukoilla, mutta niin usein nukumme monessakin mielessä. Ehkä vain suoritamme asioita tai täytämme elämämme kaikella, mistä emme lopultakaan saa rauhaa tai iloa. Jeesus kehoittaa Raamatussa rukoilemaan ettemme joutuisi kiusaukseen, vaan pääsisimme pahasta, vaan pääsisimme kaikesta pahasta elämässämme. Pahuus ei täältä maailmasta tai meistä häviä, mutta Jeesus kuitenkin auttaa meitä rankoissa tilanteissa ja ihan tavallisessa arjessa, jos pyydämme. Taivaassa voimme sitten iloita ilman kaikkea maailman tuskaa ja pahuutta.
  Jeesus on ylösnoussut! Hän on Isänsä luona taivaassa ja sielläkin Hän rukoilee puolestamme! Vaikka minäkin touhuilen kaikenlaista arjessani, voin  nähdä keväässä, kukissa, linnuissa, pääsiäisen Ilosanoman. Uuden kasvun mahdollisuus on meillä tarjolla joka päivä. Siunattua pääsiäisen aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti