sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Elämä armon varassa


Oletko epäonnistunut tekemässäsi asiassa niin, että tunnet itsesi läpeensä huonoksi? Tai onko sinua arvosteltu sen vuoksi, ettet osaa tehdä jotain? Meillä ihmisillä on usein taipumus arvostella toisia ja myös itseä onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Saatamme sanoa puolisolle tai lapsille sellaista, joka loukkaa heitä ihmisinä, vaikka oikeasti meitä harmittaa vain jokin tapahtuma tai asia. Jos lapsi saa kuulla paljon huomautuksia epäonnistumisistaan, hän alkaa arvostaa itseään ainoastaan suoriutumisen perusteella. Jos hän vielä saa kuulla olevansa hyvä poika tai tyttö silloin, kun hän onnistuu suoriutumaan jostain tehtävästä hyvin, niin hänen saattaa olla hyvin vaikea myöhemminkään hyväksyä itseään muuta kuin suoriutumisensa perusteella.

Tämän saman ajattelumallin siirrämme helposti myös uskoon. Ajattelemme, että kelpaamme Jumalalle, kun onnistumme elämään hyvää elämää ja vastaavasti emme kelpaa, kun lankeamme syntiin. Raamatussa kerrotaan, että me olemme pelastetut armosta, yksin Jeesuksen tähden. Siihen ei voi lisätä mitään. Olen kuitenkin usein kuullut opetusta, jossa sanotaan tähän tapaan: ”Jeesus on sovittanut meidän kaikki syntimme, mutta …” tai ”Saat syntisi anteeksi, mutta sinun täytyy …” Raamatussa pelastus liitetään ainoastaan Jeesukseen uskomiseen. Siinä ei ole perässä ainuttakaan mutta-sanaa. Efesolaiskirjeessä sanotaan: ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.” (Ef. 2:8-10)

Nyt saatat ajatella, että tekojen tekemisestähän tuossakin puhutaan. Niin puhutaan, mutta tekoja ei liitetä pelastukseen tai syntien anteeksi saamiseen. Me pelastumme ja saamme iankaikkisen elämän yksin armosta, yksin Jeesuksen tähden. Pelastettuina Pyhä Henki sitten vaikuttaa elämäämme. Hän ohjaa meitä tekemään niitä hyviä tekoja, joita tekemään meidät on jo luomisessa tarkoitettu. Välillä me onnistumme ja välillä epäonnistumme, mutta se on vain elämää. Pelastus on yksin Jeesuksen varassa. Jumala katsoo meitä rakastavin silmin. Hän ei syytä meitä, kun epäonnistumme, vaan Hän kannustaa yrittämään uudelleen. Hän rohkaisee ja auttaa. Ole turvallisella mielellä ja luota siihen, että sinun syntisi on anteeksi annettu ja saat jatkaa elämääsi välillä onnistuen ja välillä epäonnistuen, mutta aina Jumalan rakastamana ja Jeesuksen pelastamana.

1 kommentti: