Vapauteen!

 

Luin lastenlapsilleni menneisyyteen sijoittuvaa kirjaa ja siinä käytettiin ansoja eläinten pyydystämiseen ruuaksi. Aloin miettiä ansaa ja sen merkitystä enemmän. Ansan tarkoitus on saada uhri tarttumaan kiinni ja myös pysymään kiinni. Yleensä yritys päästä ansasta itse irti vain pahentaa tilannetta. Ansasta pääsee irti vain, kun toinen päästää.

Mieleeni tuli, miten Raamatussakin puhutaan monessa kohtaa ansoista. Fariseukset koettivat virittää Jeesukselle ansoja, jotta saisivat hänet lankaan. Jeesus oli kuitenkin synnitön eikä langennut noihin ansoihin. Toisin on meidän laitamme. Me lankeamme helposti synnin ansoihin, joita elämässämme tulee vastaan.

Äitini on kertonut oman isänsä sanoneen lapsilleen, kun nämä olivat nuoria, että jos jokin asia alkaa olla liian tärkeä ja jatkuvasti mielessä, niin lopeta se. Hän tarkoitti näillä asioilla esim. alkoholia ja tupakkaa, mutta myös sellaista harrastusta, joka vie sydämen kokonaan tai vaikka valtavaa halua rikastua. Näitä Raamatussa sanotaan epäjumaliksi.

Meillä jokaisella on omat ansamme, johon me helposti lankeamme. Meidän on itse vaikea näistä vapautua, vaan tarvitsemme siihen Jeesuksen apua. ”Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.” (Gal.5:1) Jeesus haluaa vapauttaa meidät kaikenlaisista ansoista, jotka orjuuttavat meitä. Toisille nuo ansat ovat maailman houkutuksia, toisille taas uskoon liittyviä omia suorituksia. Tuo Galatalaiskirjeen kohta puhuu erityisesti juuri noista uskoon liittyvistä ansoista.

Jokainen meistä voi rukoilla Pyhää Henkeä osoittamaan, mikä ansa juuri tällä hetkellä pitää meitä otteessaan. Olen huomannut, että kun Pyhä Henki ilmoittaa tuon riippuvuuden minulle, tunnistan sen kyllä heti, mutta siitä irti pääseminen ei olekaan sitten yhtä helppoa. Oma mieleni saattaa olla siihen niin kiinnittynyt, että en halua päästä ansasta irti. Pyhä Henki kuitenkin vaikuttaa meissä myös tahtomista, kun vain sallimme sen. Me saamme uskoa jokaisen lankeemuksemme anteeksi Jeesuksen sovintotyön tähden ja jatkaa eteenpäin. Jokainen päivä on kasvun aikaa. Rukoillaan siis Pyhän Hengen ohjausta tähänkin päivään, pidetään katseemme Jeesuksessa ja luotetaan Jumalan rakkauteen, joka kestää koko elämämme ajan.