Mitä sinulle
tulee mieleen sanasta parannus? Arkikielessä minulle parannuksesta tulee
mieleen se, että itse täytyy hävetä ja katua jotain tekoaan niin paljon, ettei
sitä enää tee. Tämä sama ajatus saatetaan siirtää siihen, mitä ajatellaan
synnistä ja Jumalan armosta. Tuolloin ajatellaan, että ihminen pystyy katumaan
vääriä tekojaan ja omalla asenteellaan syntiä kohtaan ansaitsemaan Jumalan hyväksynnän
ja saamaan armon. Tällaisessa ajattelussa ei ymmärretä, mitä synti on.
Synti on
tullut ihmiseen jo Aatamin ja Eevan lankeemuksessa. Silloin Perkele houkutteli
ihmisen vastustamaan Jumalaa sanomalla, että ihmisestä tulee Jumalan vertainen
ja hän oppii tietämään hyvän ja pahan. Synti on siis Jumalan vastaisuutta, ei
yksittäisiä tekoja. Tuosta tapahtumasta lähtien ihminen on ollut syntinen. Jos
nyt pelastus liitetään parannukseen, jolla tarkoitetaan syntien tunnustamista ja
katumista, jotta saa niistä synninpäästön, johtaa se jatkuvaan epävarmuuteen
pelastuksesta. Pelastus on silloin kiinni ihmisen omasta teosta, siitä että hän
omasta tahdostaan tekee voitavansa elääkseen ilman syntiä.
Kristinuskossa
syntien anteeksiantamus riippuu kuitenkin yksinomaan Jumalan armosta eikä
siihen vaikuta mitkään ihmisen teot. Jeesus on sovittanut koko ihmiskunnan
synnin Golgatan ristillä. Kun ihminen tajuaa, että on läpeensä syntinen ja
myöntää, ettei hän pysty mitään oman pelastuksensa eteen tekemään, silloin Pyhä
Henki kirkastaa hänelle Kristuksen. Ihminen saa käydä Jeesuksen ristin juurelle
ja uskoa syntien sovitus itselleen pelastukseksi. Kyse ei ole siitä, että ensin
ihmisen pitää parantaa tapansa ja lakata tekemästä syntiä. ”Tehkää parannus ja
uskokaa evankeliumi!” tarkoittaa mielenmuutosta. Sitä, että ihmisen käsitys
Jumalasta ja pelastuksesta muuttuu. Pyhä Henki antaa ihmiselle ymmärryksen
siitä, että Jeesus riittää eikä mikään ihmisen oma teko saa vaikuttaa pelastumiseen.
Jeesus kehottaa meitä uskomaan Häneen ja seuraamaan Häntä, sillä Hän on Totuus.
Jeesuksen Golgatalla vuotaneessa veressä on parannus, ei meidän omissa teoissa.
Ja tämä sama pätee koko loppuelämän ajan. Pelastettuinakin meidän ainoa
turvamme on Jeesuksen sovintoveressä. Kristittyinäkään me emme voi turvata
hyvään elämäämme, vaan yksin Jeesukseen.
Jos ystäväni
kipuilet oman syntisyytesi kanssa, niin anna Jeesuksen armon hoitaa sinua.
Jeesus kyllä tietää, millainen sinä olet. Hän tuli maailmaan syntisiä,
epäonnistuneita ihmisiä varten. Niin kuin eivät terveet tarvitse parantajaa,
niin eivät myöskään ne, jotka kokevat itsensä hyväksi ja kelpaavaksi, tarvitse
Jeesusta parantajakseen ja pelastajakseen. Mutta meille syntisille Jeesus
tarjoaa itsensä ilman ehtoja. Ole turvallisella mielellä. Jeesus on sinun
syntisi sovittanut.
Kiitos lohduttavasta tekstistä!
VastaaPoistaKiitos hyvästä tekstistä! Kristuksen armon varassa eletään joka päivä!
VastaaPoistaAamen !
Poista🙏 kiitos!
VastaaPoista🙏
VastaaPoista