sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Lapsi esikuvana


Olemme viime aikoina miettineet lapsen asemaa. Monilla on sellainen käsitys, että pieni lapsi on synnitön ja siksi pääsee taivaaseen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan lapsella on jo syntyessään perisynti. Ihmisen syntien sovittajaksi tarvittiin siis synnitön lapsi, Jeesus-lapsi, joka ei ollut synnissä siinnyt.

Raamatussa Jeesus kutsuu luokseen lapsen ja sanoo, että taivasten valtakunta on lasten kaltainen. Millaista se lapsenkaltaisuus sitten on? Onko lapsi sellainen, että hän uskoo kaiken, mitä aikuinen hänelle sanoo ja tottelee? Niin kuin me hyvin tiedämme, asia ei ole niin. Raamatun ajan yhteiskunnassa lapsella ei ollut mitään oikeuksia. Lapsi oli arvoasteikossa alhaisin. Lasta voidaan verrata jopa spitaaliseen siinä mielessä, että hänellä ei todellakaan ollut mitään päätäntävaltaa omaan asemaansa ja tekemisiinsä. Kun Jeesus nyt sitten kutsuu luokseen lapsen ja sanoo, että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta, niin Hän tarkoitti sitä, että taivasten valtakunnassa jokaisen täytyy luottaa Jeesukseen ilman mitään omaa tekoa. Tämä oli opetuslapsille vaikea asia hyväksyä, niin kuin se on tänä päivänä meillekin. Aivan pian tuon tapahtuman jälkeen, kun äidit toivat lapsia Jeesuksen luo siunattavaksi, niin taas opetuslapset olivat ajamassa lapsia pois. Lapsenkaltaisuus oli opetuslapsillekin vaikea asia.

Seuraavaksi Matteus kertoo tapauksen rikkaasta miehestä, joka kysyy Jeesukselta, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän. Tänä päivänäkin meidän täytyy ymmärtää se, että aivan kuin lapsi ei voinut mitään oman asemansa eteen tehdä, niin emme mekään voi tehdä mitään oman pelastuksemme eteen. Meidän ainoa turvamme on se, että Jeesus on meidät pelastanut. Mikään meidän oma teko, ei se hyväkään, vaikuta pelastukseemme. Jeesus luetteli rikkaalle miehelle lain määräyksiä ja rikas mies oli sitä mieltä, että hän on ne täyttänyt ja oli itseensä tyytyväinen. Lopuksi Jeesus sanoi miehelle, että mene ja myy kaikki ja anna rahat köyhille. Mies tuli surulliseksi ja meni pois, koska ei voinut sitä vaatimusta täyttää. Mies oli luullut pystyvänsä täyttämään Jumalan asettamat vaatimukset. Toisinaan meilläkin on sellainen luulo. Joku saattaa ajatella, että on elänyt hyvää elämää, ei ole ketään tappanut eikä puolisoaan pettänyt, niin kyllä se Jumalalle kelpaa ja hän pääsee taivaaseen. Näin ei kuitenkaan ole. Meidän jokaisen ainut mahdollisuus on jättäytyä lapsen lailla Jeesuksen varaan ilman ainuttakaan omaa tekoamme. Ole ystävä hyvässä turvassa ja usko Jeesus omaksi Vapahtajaksesi.

2 kommenttia:

  1. Harvinaisen oikeassa on Esko Kuusela mm. siinä, että lapsella on perisynti, eli Aadamin perintö. Mutta Jeesuksen sovitustyö koskee myös lasta ja koska hänellä ei ole tekosyntejä, hän pääsee taivaaseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vain synti, joka erottaa ihmisen Jumalasta. Psalmi 51 jae 5. Lue vaikkapa vain siitä. Uudessa käännöksessä jae 7.

      Poista