Usko ja uskonnollisuus

Olin nuoruudessani Tampereella mukana, kun ystäväni osti autoa. Tiesin myyjän taustoista sen verran, että hän kävi erään seurakunnan tilaisuuksissa. Myyntipuheessaan hän ei kuitenkaan puhunut autosta totta. Muistutin häntä siitä, että hänhän on uskovainen eikä voi valehdella. Tähän myyjä totesi: Älä, hyvä veli, sekoita asioita. Autokauppa on autokauppaa ja uskonasiat uskonasioita.

Me emme kuitenkaan voi erottaa uskoa ja muuta elämää. Kristittyinä meillä on sisällämme Pyhä Henki, kotiopettajamme, joka meitä muistuttaa oikeasta ja väärästä. Uskonnollisuus muistuttaa kovasti uskoa, mutta ei kuitenkaan ole sitä. Uskonnollisuus on tapojen noudattamista ja hyviä tekoja. Uskonnollisuus voidaan pitää osana elämää, mutta samalla jättää osa elämästä sen ulkopuolelle. Uskonnollisuudessa ihminen tai hänen seurakuntansa valitsevat itse oikean ja väärän ja tekevät niistä syntilistoja. Tällä rikotaan Jumalan ensimmäistä käskyä vastaan, kun syntilistoista tuleekin jumala. Jos joku ei syntilistoja noudata, hänet tuomitaan kadotukseen tai ei ainakaan hyväksytä ”tosi uskovaiseksi”. Tästä seuraa se, että omia tekoja peitellään ja kaunistellaan eikä tunnusteta omaa todellista tilaa itselle, seurakunnalle eikä edes Jumalalle. Synteinä tunnustetaan sellaisia asioita, joista on helppo puhua. Totuus kuitenkin on, että Jumala tietää ja tuntee meidät paremmin kuin me itse. Hänelle emme voi valehdella.

Toisessa tapahtumassa eräs mies meni uskovan ystävän luo ja halusi tunnustaa syntinsä. Rippitilanteen jälkeen tämä todisti kaikki miehen synnit anteeksi ja mies uskoi saaneensa anteeksi. Seuraavana päivänä hän kuitenkin tuli takaisin ystävän luo ja halusi perua syntien anteeksi saamisen, koska koki, ettei hän pysty noudattamaan kaikkia niitä sääntöjä ja vaatimuksia, joita uskonnolliselta ihmiseltä vaaditaan. Ystävä sanoi miehelle, ettei sitä voinut perua, koska Jeesus on hänen syntinsä sovittanut Golgatan ristillä ja ne on kaikki anteeksi annettu. Hän selitti miehelle, että tämä saa uskoa yksin armosta, ilman tekoja. Jeesus on jo kaiken tehnyt eikä siihen voi mitään lisätä. Tästä ilahtuneena mies lähti elämän tielle.

Sinä ystävä, joka kamppailet uskonnollisuuden kanssa, saat tänäänkin uskoa Jeesuksen armon itsellesi ilman ainoatakaan omaa tekoasi. Ole hyvässä turvassa, sillä Jeesus on jo sinut sovittanut.