tiistai 19. maaliskuuta 2019

Pelastus armosta


Kuulin radiosta sellaisesta tavasta, että eräässä kehitysmaassa lapset antavat toisilleen hyvin kauniita lahjapaketteja. Pakettien sisällä ei kuitenkaan ole yhtään mitään. Lapset istuvat pitkiä aikoja ja ihailevat paketteja. He koettavat saada itselleen iloa pelkästä kauniista paketista, vaikka se on tyhjää täynnä.

Miten tätä tulisi sitten ajatella kristillisesti. Meillä on nykyäänkin sellaisia hengellisiä ryhmiä, jotka opettavat, että Jeesuksen armo ei yksin riitä, vaan omaa elämää täytyy itse parantaa ja täytyy noudattaa tiettyjä sääntöjä. Näin tehdään Kristuksen sovintotyötä turhaksi eikä Pyhä Henki pääse uskossa kasvattajaksi. Asia on niin, että varsinkin sellaiselle ihmiselle, jolle ei kristilliset asiat ole kovin tuttuja, nuo säännöt tuntuvat turvallisilta. Tällaiset hengelliset ryhmät ovat kauniita katsella, mutta sisältä ne ovat kuitenkin tyhjiä, koska opetus ei perustu Jeesuksen armoon ja sovitukseen. Sellainen usko tulee myöhemmin tyhjäksi ja turhaksi. Se on ihan samanlaista kuin ne lahjapaketit, joita nuo lapset pitivät sylissään. Vähitellen tuo opetus alkaa ahdistaa, kun Jeesuksen armo puuttuu. Sen tähden on tärkeää, että me käymme sellaisissa hengellisissä tilaisuuksissa, joissa kerrotaan Jeesuksen armosta ja siitä, että yksin Jeesus on meidät pelastanut eikä siihen sovi mitään meidän omaa tekoa rinnalle. Ei mitään. Kannattaa muistaa, että tekojen vaatijat eivät ole itsekään käsittäneet Jeesuksen armoa. He kyllä puhuvat armosta, mutta samalla vaativat tekoja.

Raamatussa apostoli Paavali on taistellut tämän saman asian kanssa, kun Galatian seurakuntaan tuli opettajia, jotka sanoivat, ettei Paavali ollut opettanut Jeesuksesta oikein puhuessaan yksin Jeesuksen armosta ja siitä, ettei tarvitsisi enää noudattaa juutalaista lakia. Me saadaan siitä olla kiitollisia Paavalille, että hän ei hyväksynyt näiden opetusta, vaan piti tiukasti kiinni siitä, että Jeesuksen sovitustyö riittää eikä kristityksi kääntyneitä tarvitse ympärileikata. Jos Paavali olisi antanut tässä periksi, niin kristinuskoa ei tänä päivänä olisi, vaan siitä olisi tullut vain yksi juutalaisuuden lahko.

Me voidaan tänäänkin ystävät olla iloisella mielellä ja nauttia siitä, että Jeesuksen evankeliumi on saarnattuna ja kirjoitettuna meille. Saamme mennä Herran pyhälle ehtoolliselle ja nauttia se täydellä sydämellä syntien anteeksi saamiseksi. Saamme uskoa kaikki meidän syntimme anteeksi Jeesuksen nimen ja veren tähden. Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti