Keskusteluhetki läheisen kanssa, jossa on ymmärrystä ja välittämistä, on parasta, mitä voi kokea. Eilen sain kokea sellaisen hetken vanhan äitini kanssa. Joskus on hyvä olla yksin. Yksinäisyydessä voi olla omien ajatusten kanssa ja kuunnella Jumalan puhetta, kohdata Hänet. Luonnon suuruuden kohtaaminen on vaikuttavaa ja sekin kertoo Jumalan suuruudesta ja rakkaudesta. Paljon voi olla hyviä hetkiä, joista jää hyvä olo. Erilaisissa tilanteissa toivoisin uskon ja Jumalan rakkauden vaikutuksen olevan läsnä. Sellaiset tilanteet ovat ihmeellisiä. Ei kysy paikkaa eikä aikaa vaan Jumala vaikuttaa missä vain, jopa sodan keskellä. Hän on siis aina läsnä. Hänen puoleensa voi aina kääntyä. Usko Kristukseen vaikuttaa niin, että rakkaus on elämämme perustus ja kasvupohja. Jumala vaikuttaa meissä niin, että kykenemme enempään kuin osaamme pyytää. (Ef.3)
Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niinkuin Jumalakin on teille antanut anteeksi Kristuksen tähden. (Ef. 4). Me ihmiset emme tähänkään pysty ilman apua Jeesukselta. Varsinkin nyt on lähellä sotaa ja sekasortoa. Yhä enemmän tarvitsemme rauhaa, rakkautta, siunausta Jumalalta. Yhä enemmän haluamme lähestyä Häntä. Tuntuu, että emme voi vaikuttaa, mutta Jeesus voi kuitenkin vaikuttaa kauttamme. Mielemme valtaa helposti pelko ja viha ja epäilys jne...Tässä heikossa tilanteessa, tunteiden vallassa, saamme voimamme Jumalata ja Hän yksin tietää, mitä tapahtuu ja mitä tarvitsemme ja rakkaudessaan haluaa meitä auttaa. Meidän luoksemme tulee avun hakijoita ja me voimme kuulla hädän ja olla avuksi. Helposti kuitenkin myös tuomitsemme omien ajatuskulkujemme takia. Esimerkiksi olen kuullut, että jos joku puhuu venäjää Suomessa, häntä kohdellaan kaltoin, tai jos jonkun sukujuuret on maassa, jota emme hyväksy, emme hyväksy häntä. Luulemme tietävämme. Etsimme merkkejä ja tietoja somesta ja monesta muusta paikasta. Saatamme eksyä ja mennä harhaan ja ymmärtää väärin. Jumalan suunnitelmat ovat meille tuntemattomia, emmekä pysty niitä aina ymmärtämään. Polvistun Isän eteen ja rukoilen, että Hän kirkkaudessaan Hengellään vahvistaisi ja voimistaisi meidän sisäistä olemustamme.( Ef.3 ) Rakkaus voisi olla näin elämämme perustus ja kasvupohja.
Olkaamme armahtavaisia toisiamme kohtaan ovatpa he kotoisin mistä tahansa. Toivokaamme toisillemme, Ukrainalle, Suomelle, rauhaa. Rauhaa ja siunausta sinulle.
Sovussa on hyvä elää. Kiitos sanasta!
VastaaPoista