Armoa ja
rauhaa kaikille rakkaille blogin lukijoille. Olemme viime aikoina saaneet kuulla Ukrainan sodan kauheuksia. Ainakin itse ole joutunut
rajoittamaan uutisia, koska ne ovat niin raskaita. Niinhän se on luonnollisessa
sodassa, kun vihollinen hyökkää, niin kukaan muu ei sodi meidän puolestamme
kuin me itse. Toki myös Ukrainassa on tapahtunut ihmeellisiä pelastuksia,
joissa on Jumala tullut väliin. Ehkä nyt joku kysyy, miksi Jumala sallii
tällaista pahuutta. Siihen meillä ei ole selkeää vastausta. Sodat ovat
kuitenkin vetämässä ihmisiä Jumalan puoleen, kun on menty kauas elävästä
Jumalasta. Minulta on kuitenkin turha kenenkään kysyä, että miksi. Sen voi
sanoa, että siellä on hyökkääjäosapuolella oma kunnia pelissä. Väärä kunnia on
ollut kaikkien sotien yksi pahimmista vaikuttajista.
Ajattelin
tänään puhua Raamatun sanasta, joka on Tiituksen kirjan luvussa 3 jakeessa 5: ”Hän
pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta.
Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja
Pyhä Henki uudisti meidät.” Tämä on todella voimakasta sanaa. Jumala ei
todellakaan ole pelastanut meitä meidän tekojemme tähden, vaan puhtaasta rakkaudesta.
Kun me uskomme Jeesuksen sovintotyön omalle kohdalle, niin se on sitä
rakkautta. Sen uskon Jeesus vaikuttaa. Se vaikuttaa meidän sydämeemme niin,
että meissä herää elävä usko.
Meiltä on ne
kivitaulut otettu pois ja annettu lihasydän. Meidän lihasydämeemme on
kirjoitettu Jumalan laki. Aivan niin kuin Jeremian kirjassa sanotaan, että veli
ei enää opeta veljeä, että tunne Herra. Se on myös minun oma kokemukseni, että
sydän on valmis aina meidät tuomitsemaan. Siellä on se tieto, että olen kaikella
tavalla rikkonut Jumalaa vastaan. Mutta vastoin sitä omaa tuntemista ja mitä
oma sydän sanoo, niin Jumala on kuitenkin suurempi kuin oma sydämemme. Hän
tietää meidät ja armahtaa meitä.
Se on
ystävät sillä tavalla tänäkin päivänä, että meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta
olla Jumalan yhteydessä ja päästä kerran taivaan kotiin kuin Jeesuksen armon
kautta. Me helposti ajattelemme pyhästä ehtoollisesta, että se olisi
tarkoitettu hyville ihmisille, mutta se ei ole niin. Ehtoollinen on tarkoitettu
nimenomaan syntisille ihmisille, jotka tuntevat oman mahdottomuutensa kelvata
Jumalalle. Jumala on valinnut vain syntisiä, ei hyviä ihmisiä. Kun me käymme
ehtoollispöytään, me saamme uskoa, että siinä on totisesti Kristuksen ruumis ja
veri meidän syntien anteeksi antamiseksi. Me saamme uskoa itsemme keskelle
taivasta. Myös se, mitä sana meissä vaikuttaa, niin me saamme uskoa tänä armon
päivänäkin, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Herran Jeesuksen
nimessä ja viattomassa ja kalliissa sovintoveressä. Me saamme olla hyvässä turvassa
ja lohdutettuna. Aamen.
Kiitos hyvästä tekstistäsi
VastaaPoista