Minua
puhutteli tänään kirkossa laulettu virsi numero 9. Sen kolmannessa säkeistössä
sanotaan näin: ”Kristus tule perkaamaan synnin saasta sielustani. Itse en voi
milloinkaan pestä omaatuntoani. Sen vain veri puhdistaa, armo sielun kaunistaa.”
Kuinka usein
minä, ja varmaan moni tämän lukijoistakin, koetan piilottaa syntejäni ja sen
myötä kärsin huonosta omastatunnosta. Me ihmiset olemme perusluonteeltamme
sellaisia, että syntien salaaminen on meille luonnollista. Jeesus on kuitenkin jo
sovittanut kaikki syntimme ja siksi meillä ei ole mitään syytä salata niitä
Jumalalta. Jumala toivoo, että me heti langettuamme tunnustamme hänelle
syntimme ja uskomme ne myös anteeksi Jeesuksen tähden. Kristityn elämä on
jatkuvaa kasvamista ja siihen liittyy myös epäonnistumiset ja niistä eteenpäin
pääseminen.
Yhtenä tämän
päivän tekstinä luettiin tuttu kohta Johanneksen ilmestyksestä: ”Minä seison
ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen
luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” (3:20) Jos tässä elämässä
kotimme ovella on joku ja kolkuttaa tai soittaa ovikelloa, me menemme avaamaan.
Saatamme ajatella, että kukahan siellä mahtaa olla ja ehkä katsoa ympärillemme,
onko kotona kauhean sotkuista. Silti yleensä menemme avaamaan.
Kun Jeesus
kolkuttaa sydämemme ovella, me kuitenkin alamme siivota ja paiskoa elämämme
törkyjä komeroon piiloon. Meidän on vaikeaa näyttää Jeesukselle, miten
sotkuinen elämämme on. Jeesus kuitenkin haluaa tulla juuri siihen meidän sotkuiseen
elämäämme. Hän ei sano, että paranna tapasi ensin, niin hän tulee sen jälkeen,
vaan hän sanoo: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole
tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” (Mark. 2:17)
Tämä sama
pätee myös sen jälkeen, kun Jeesus on jo meidät pelastanut. Me emme tässä
elämässä pääse synnistä eroon, mutta Jeesus toivoo meidän tulevan hänen
luokseen heti tunnustamaan tekomme ja saamaan sen anteeksi. Kun teemme syntiä,
Pyhä Henki huomauttaa siitä meille. Hän ikään kuin kolkuttaa omaatuntoamme. Tuo
virsi päättyy sanoihin: ”Kristus, tule, lahjoita Pyhä Henki sydämeeni
kirkastamaan sinua, johdattamaan askeleeni. Kuule harras pyyntöni: Jeesus, tule
luokseni.” Jeesus tulee asumaan jokaisen luokse, joka sitä vain haluaa. Hän
ohjaa elämäämme Pyhän Henkensä kautta ja me saamme elää joka hetki hänen
kanssaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti