Ihmeet ja usko

 

Rauhantervehdys kaikkiin koteihin ja kaikille blogin lukijoille. Rauhantervehdyksellä tarkoitan juuri sitä, että Jeesus Kristus on se meidän rauhan lähde, josta me saamme voiman. Minulla on viime aikoina ollut mielessä se, että jos me saamme hyvää ruokaa syötäväksi. Sitten siihen tulee ystävä, joka sanoo, että saat siitä vielä paremman, jos laitat siihen sokeria. Jos sitten teemme sillä tavalla, niin se herkullinen ruoka ei enää olekaan herkullista, vaan se on mennyt pilalle. Tarkoitan tällä vertauksella sitä, että Jumalan armoon me emme voi lisätä mitään, ei edes mitään hyviä asioita. Ne voivat kyllä toisessa kohtaa olla hyviä asioita, mutta sovintotyöhön niitä ei voi millään tavalla liittää.

Yksi tällainen asia on ihmisten parantaminen silloin, jos ihmeistä tulee uskomme pääkohta ja Kristus jää sivuun; Kristus, joka on antanut meille kaikki synnit anteeksi. Siitä puuttuu se, miksi Jeesus on tullut eli meidän syntiemme tähden. Luen Luukkaan evankeliumin luvusta 10 jakeen 20: ” Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan.” Kristityn todellinen ilon kohde on siinä, että me saamme syntimme anteeksi ja meidän nimemme on taivaan kirjassa.

Meidän täytyy ymmärtää se, että tänä päivänä on monenlaista eksyttävää opetusta siitä, kuinka saadaan sairauksia parannettua ja tehtyä kaikenlaisia ihmeitä. Itse ajattelen niin, että Jeesus tekee myös tänä päivänä ihmeitä, mutta varsinainen evankeliumi ei saa koskaan perustua ihmeisiin. Joku on joskus sanonut, että myös uskosta osattomat voivat saada ihmeitä tehtyä, kun he käyttävät Jeesuksen nimeä. Jeesuksen nimi on niin voimallinen. Todellinen armo on kuitenkin Jeesuksen sovintotyössä ja se on ainoa, johon me voimme turvata.

Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja uskotaan, että meidän kaikki synnit on anteeksi annettu.