Valo ja varjo

 

Eilen illalla aloin pohtia valoa ja varjoa. Jos seisomme kasvot valoon päin, jää varjo taaksemme. Jos taas olemme selkä valoon päin, on varjo edessämme.

Jeesus sanoo: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo." (Joh. 8.12) Kun seuraamme Jeesusta, on katseemme häneen. Hänen valonsa ohjaa kulkuamme eikä elämän varjot saa meitä valtaansa.

Jos käännämme selkämme Jeesukselle, silloin edessämme on omat tekomme. Me olemme kaikki syntisiä ja silloin kun olemme kääntäneet selkämme Jeesukselle, omat itsekkäät halumme ja tämän maailman ajatukset hallitsevat meitä. Ne ovat edessämme kuin tuo varjo. Vasta katseen kääntäminen Jeesukseen voi irrottaa meidät omaan itseemme tuijottamisesta.

Jeesus sanoo myös: "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” (Matt.5 14-16)

Kun olemme saaneet syntimme anteeksi Jeesuksen sovintotyön tähden, hänen valonsa alkaa loistaa meissä. Se ei ole meidän omaa valoamme, vaan Jeesuksen valoa. Jos katseemme pysyy Jeesukseen päin eikä omiin synteihimme päin, tuo valo loistaa meistä. Ja siitä seuraa tuo niin ihana asia: Kun Jeesuksen valo on meissä, se saa meissä aikaan hyviä tekoja Isän Jumalan kunniaksi.

Pidetään siis katseemme Jeesuksessa eikä omissa puutteissamme ja huonoudessamme. Annetaan Jeesuksen valon hoitaa meitä ja annetaan tuon valon loistaa meistä myös kaikille huoneessa oleville eli niille, joita me kohtaamme. Herran siunausta sinulle!