
Kristillisessä
mielessä ajattelen Jeesuksen omenapuutarhuriksi. Me voisimme olla omenapuita. Kannattaa
huomioida, että Jeesus leikkaa turhan pois, ei me itse tai naapuri. Mitä
hengellisesti voisi olla vaikkapa tuo kilpalatva? Ajattelen sen olevan meidän
halu olla jumalia ja tehdä jotain hyvää saadaksemme armoa. Tehdessämme hyvää
taivaan toivossa tai helvetin pelossa, niin se on väärin, sillä Jeesus ei ole
silloin läsnä sovittajana, vaan meidän tekomme. Voimme, ja pitääkin, tehdä
hyvää läheisille, mutta ei siksi, että pelastumme sen ansiosta. Ainostaan
Jeesus on pelastaja sovintokuolemallaan. Jeesus huolehtii meistä ja me voimme
olla vapaat ja lopettaa itseemme tuijottamisen. Ei omenapuukaan itse huolehdi
itsestään, vaan tarhuri huolehtii. Sama on meillä, me voimme olla vapaat ja
antaa Jeesukselle tilaa. Hän tietää, mitä leikataan ja mitä kannatellaan. Ota
ystäväni jo tänään Jeesus elämääsi ja anna hänen hoitaa sinua. Hän tietää, mikä
sinulle on hyväksi. Kun Jeesus hoitaa meitä, me olemme hyvässä turvassa. Saat
ystäväni tänäänkin uskoa synnit ja viat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
🙏Kiitos❤️Amen
VastaaPoista