Perhe-elämää

Pieni lapsi on täysin riippuvainen vanhempiensa huolenpidosta. Hän kasvaa ja kehittyy ihmisenä perheessä. Vanhempien arvomaailma vaikuttaa lapsen kehitykseen. Lapsen tulisi voida luottaa vanhempiinsa kaikessa. Hänen pitäisi uskaltaa pyytää, kysyä ja kertoa vanhemmilleen ihan kaikesta ja luottaa siihen, että vanhemmat tietävät parhaiten ja haluavat aina hänen parastaan.

Jeesuksen pelastamana pääsen Jumalan lapseksi ja saan asua hänen kodissaan ja Jumalasta tulee Isäni. Jumala haluaa kasvattaa meitä omassa perheessään. Jos emme kuitenkaan ole paikalla, Hän ei pysty meitä opettamaan. Jos omat lapsemme eivät ole kotona, vaan asuvat jossain muualla ja yhteydenpito välillämme on satunnaista, emme pysty vaikuttamaan heidän kasvuunsa kuin hyvin vähän. Sama tilanne on Jumalan lapsilla: ellemme ole yhteydessä Häneen Raamatun Sanan ja rukouksen kautta, saamme vaikutteita jostain aivan muualta kuin Isältämme. Meitä ohjaavat ne, joiden opetuksia kuuntelemme ja joiden annamme vaikuttaa ajatuksiimme.

Onnellinen perhe-elämä edellyttää, että kaikki osallistuvat perheen tehtäviin. Sama juttu on Jumalan perheessä. Joskus tuntuu siltä kuin monet lapset asuisivat naapurissa ja huutelisivat sieltä Isä-Jumalaa huolehtimaan heistä ja antamaan heille sen, mitä kokevat tarvitsevansa. He eivät kuitenkaan ole valmiita muuttamaan Hänen kotiinsa, vaan haluavat itse päättää, mikä on heille hyväksi ja Jumalan tehtävä olisi sitten toteuttaa heidän toiveensa. Jumala huolehtii meistä ja meidän tarpeistamme, kunhan annamme Hänen tehdä sen ja suostumme ottamaan Hänen kasvatuksensa vastaan. Tule Jumalan perheeseen. Jeesus on sovittanut kaikki sinunkin syntisi ja lunastanut sinulle paikan Isän perheessä. Hän odottaa sinua!