Toivo

Elämään kuuluu menetyksiä ja luopumista. Joinain vuosina on ollut paljon surua. Suru jättää jälkensä ja kulkee mukana elämässä. Se muuttaa elämää, minua. Se muuttaa ihmistä monin eri tavoin. Miten voin löytää oman tieni kaikkien kokemusten jälkeen? Mikä merkitys kaikella on? On paljon kysymyksiä mutta vähän vastauksia.

Kuitenkin kaiken keskeltä voin löytää pienen toivon siemenen. Siitä siemenestä voi kasvaa puu, jonka oksat suojaa ja joka antaa minulle hedelmiään. Luopumisten jälkeen ja niiden keskellä voin löytää toivoa. Miten tämä voi olla mahdollista? Jumalamme ei jätä meitä, kun meidän omat voimat loppuu. Hän ei hylkää, vaikka oma usko ja toivo horjuu. Tätä on joskus vaikeaa uskoa, koska vaikeudet eivät lopu elämästä ja Jumalan suurta rakkautta meitä kohtaan on vaikeaa ymmärtää.

Jeesus kulkee rinnallamme. Hän suojelee ja ravitsee meitä sanallaan Raamatussa. Rukoukset ja huokaukset hän kuulee. Rukouksen avulla voimme olla yhteydessä Jeesukseen. Hän kuulee ja vastaa. Vastaukset voivat olla erilaisia, mitä itse ajattelimme mutta parempia.

Toivo kasvaa juuri siitä pienestä uskon siemenestä ja rukouksen voimasta, jolla saamme yhteyden kaikkivaltiaaseen Luojaamme. Hän suojelee ja johdattaa elämäämme ja antaa meille hedelminään uskon ja toivon. Puu on esimerkkinä uudesta kasvusta, hedelmistä ja toivosta, jotka Jumala antaa.

Hän on luvannut meille sanassaan tulevaisuuden ja toivon. Lähtekäämme siis kulkemaan sitä iloa ja rauhaa, valoa kohti.