keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Armon varassa

Taas olen kokenut itseni niin pieneksi ja huonoksi. Kun ajattelen Jeesuksen rakkautta, ymmärrän etten siihen yllä ja en edes sitä ymmärrä. Hyvä jos edes muutama tunti menisi niin,  etten sortuisi johonkin joka on vastaan lähimmäistä, vastaan Jumalaa.

Tähän ei kuitenkaan kannata jäädä itseään säälimään. Jeesus on ristillä sovittanut syntimme, velkamme. Aivan kuin tuo valkoinen lumi, joka peittää mustan, ruman, maan. Hän on meidät armahtanut! Kukaan ei muuten selviäisi ja pääsisi Jeesuksen luo taivaaseen. Ilman Häntä olemme hukassa ja ilman toivoa. Hän on kuitenkin uskollinen. Minä kompuroin mutta Hän, Jeesus, nostaa minut jälleen. Hän on rakastava Isä, joka antaa lapselleen uuden mahdollisuuden. Rakkaus saa sen aikaan. Rakkaus, joka ei vaadi vastalahjoja.Rakkaus, joka kestää ajasta ikuisuuteen. Voit vain pyytää: Herra armahda.

Ihminen ei voi sinulta riistää Jeesuksen rakkautta sinua kohtaan. Ihmiset tosin loukkaavat ja ottavat joskus vallan arvioida sinua ja esim. uskoasi. Suora yhteys Jeesukseen on olemassa esim.rukouksen kautta tai vain huokauksen tai toiveen kautta. Jeesus tietää sinun syvimmät ajatukset ja toiveet. Ei tarvita tekoja Hänen rakkauteensa sinua kohtaan. Hän rakastaa sinua ehdoitta! Uskothan siihen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti