lauantai 19. tammikuuta 2019

Luvattu maa


Jumala lupaa autiomaassa vaeltavalle Israelin kansalle, että Hän antaa heille maan ja karkottaa viholliset heidän edeltään. Jumala ei kuitenkaan lupaa karkottaa vihollisia yhdellä kertaa, ettei maasta tulisi autiota ja sen vuoksi sinne tulisi paljon villieläimiä. Jumala lupaa karkottaa maan entiset asukkaat vähä vähältä.

Kun ihminen saa armon ottaa vastaan Jeesuksen pelastustyön omakohtaisesti, hän saa lupauksen iankaikkisesta elämästä Jumalan yhteydessä. Samalla hän tulee osalliseksi Jumalan hyvästä suunnitelmasta elämälleen. Täällä maan päällä jokainen on vielä syntinen, mutta Jeesuksen uhrin tähden olemme saaneet syntimme anteeksi. Samalla tavalla kuin Jumala lupasi vähä vähältä antaa israelilaisille lupaamansa maan, samoin hänen Pyhä Henkensä kirkastaa meille Jumalan tahtoa meidän elämässämme pala kerrallaan.

Israelilaiset eivät luottaneet Jumalan lupaukseen vaan pelkäsivät niitä kansoja, jotka asuivat Jumalan heille lupaamalla alueella. Me emme saa pelätä niitä asioita, vanhoja tottumuksia, jotka elämäämme ovat hallinneet, vaan saamme antaa Pyhän Hengen valloittaa meitä vähän kerrallaan. Meidän taistelumme syntiä vastaan on sitä, että tuomme kaikki lankeemuksemme ja laiminlyöntimme Jeesuksen puhdistettavaksi. Jeesus on jo meidät sovittanut Golgatan keskimmäisellä ristillä ja Hänen ristinsä juurelle me saamme kaikkien syntiemme kanssa aina mennä.

Pyhä Henki vaikuttaa meissä jatkuvasti muutosta elämäämme. Jotkut asiat saattavat muuttua nopeasti, mutta ei meidän huonot piirteemme kuitenkaan tässä ajassa kaikki poistu. Esimerkiksi itsekkyys ja rakkaudettomuus ovat niin isoja juttuja, että ne tulevat elämässämme tavalla tai toisella yhä uudelleen esiin. Joka kerta saamme kuitenkin näitä syntejämme pyytää anteeksi ja luottaa siihen, että ne ovat anteeksiannettuja Jeesuksen tähden. Hän on meidät jo voittanut, ja vaikka olemme täällä vielä keskeneräisinä, saamme kuitenkin luottaa siihen lupaukseen, että kerran saamme olla luvatussa maassa iankaikkisesti.

1 kommentti: