sunnuntai 23. elokuuta 2020

Jeesus on varjelijamme

 

Asumme alueella, jossa on paljon peuroja ja hirviä. Työmatkallani näen usein peuroja pelloilla ja toisinaan joku niistä myös ylittää tien. Kolareita sattuu usein. Eilen aamulla yksi peura seisoi ihan tien vieressä katsellen tielle. Hiljensin vauhtia. Muutama metri ennen kuin olin sen kohdalla se kääntyi ja hyppäsi takaisin metsään. Minulle tuli mieleen Psalmi 121 ”Minä nostan silmäni vuoria kohti – mistä minulle tulee apu? Apu minulle tulee Herralta, taivaan ja maan Luojalta.”

Meidän elämässämme on monenlaisia vuoria, jotka aiheuttavat pelkoa. Tuo peurojen ja hirvien takia vaarallisemmaksi käynyt työmatka on hyvin pieni esimerkki. Suurin osa pelonvuorista liittyy ihmissuhteisiin, sairauksiin ja taloudelliseen selviämiseen. Noiden elämän vuorien kanssa eläessämme saamme kuitenkin aina kääntää katseemme Jumalaan.

Joskus tuntuu siltä, että Jumalan lupaus avun saamisesta ei koske minua. En ole saanut vaikeaan elämäntilanteeseeni Herralta apua, vaikka kuinka olen rukoillut. Jos ajattelemme kuningas Daavidia, joka on kirjoittanut monet psalmit, niin hänen elämänsä oli kaikkea muuta kuin helppoa ja ongelmatonta. Hän joutui kärsimään toisten ihmisten pahuuden tähden, mutta myös oman pahuutensa tähden. Daavidkaan ei päässyt eroon syntisyydestään, vaikka turvasi Jumalaan.

Psalmien kirjoittamisen aikaan Jeesus ei vielä ollut syntynyt maan päälle sovittamaan ihmisten syntiä. Jumala oli kuitenkin antanut lupauksensa pelastuksesta jo Aatamille ja Eevalle ja tuohon lupaukseen tulevasta Vapahtajasta psalmienkin kirjoittajat turvasivat. Jumalan apu ei ollut eikä ole sitä, että säästymme elämän vaikeuksilta, vaan sitä, että Herra on kanssamme noissa vaikeuksissakin. Saamme olla varmoja siitä, että Jeesuksen sovitustyö riittää ja siihen saamme turvautua, tapahtui elämässämme mitä tahansa. Tuossa Psalmissa 121 sanotaan myös: ”Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, Hän varjelee sinun sielusi.” (jae 7) Tuo onkin se ratkaisevan tärkeä asia muistaa. Herra varjelee, ettei paha saa meistä sellaista otetta, että hylkäisimme Jeesuksen. Hän varjelee meidät iankaikkiseen elämään.

Ole ystävä turvallisella mielellä ja usko, että Jeesus on sovittanut sinun syntisi. Saat jäädä Jeesuksen sovintoveren suojaan kaikkien elämäsi tapahtumien kanssa. Mikään meidän oma onnistumisemme tai epäonnistumisemme, mitkään meidän omat tekomme tai tekemättä jättämisemme eivät vaikuta pelastukseemme. Ainoastaan Jeesus vie perille. Jeesuksessa Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi nyt ja ikuisesti. Aamen.

2 kommenttia:

  1. Me Kasvamme Ristinpuuta Ylöspäin!

    VastaaPoista
  2. Hyvin kirjoitettu lohduttavasti, siunausta edelleenkin,kiitos KIRJOITUKSESTA!

    VastaaPoista