perjantai 12. tammikuuta 2024

Armoitettuna matkalla

 


Jumalan armon ja rauhan tervehdys rakkaat blogin lukijat. Minulla on ollut monenlaista sairautta ja menoa enkä ole ehtinyt pitkään aikaan blogiin kirjoittaa. Eilen sain tavata vastasyntyneen pojanpoikani ja ottaa hänet syliin. Siinä häntä sylissä pitäessä liikuttui ja ihmetteli Jumalan suuruutta ja sitä, kuinka ihmislapsi saa alkunsa ja elämänsä ja kuinka lapsi on pieni ja avuton omasta puolestaan.

Olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut siitä, kun Jeesus sanoi, että ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivaan valtakuntaan. Kyllä tämä kuvaa sitä meidän omaa avuttomuuttamme ja sitä, että omasta puolestamme me emme pysty tekemään oman autuutemme eteen yhtään mitään.

Minulle tuli mieleeni myös vanha Simeon, joka odotti Jeesus-lasta. Kun Simeon sai Jeesus-lapsen syliinsä, hän sanoi: Herra, nyt sinä annat palvelijasi lähteä rauhassa, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut. (Luuk. 2:29-31) Nämä ovat valtavan suuria ja herkkiä paikkoja.

Siskoni lähetti minulle listan lapsuutemme kotiseurakunnassa poisnukkuneista ihmisistä. Tuota listaa lukiessani huomasin, kuinka siellä oli monta tuttua nimeä, jotka ovat matkansa päättäneet. Syntymästä kuolemaan tämä väliaika on ns. armonaika, jolloin meidän tulee kääntyä Jeesuksen puoleen, ottaa Jeesus elämäämme ja elää Jeesus-elämää. Tarkoitan tässä yhteydessä Jeesus-elämällä sitä, ettemme luota itseemme ja omiin tekoihimme, vaan siihen että Jeesus on myös minun syntini sovittanut. Tätä samaa sanomaa meidän tulee viedä naapureille ja ystäville, kertoa siitä, ettet sinä omin voimin voi taivaaseen kelvata, vaan sinä tarvitset Jeesuksen. Tuossa alussa esittämässäni kohdassakaan Jeesus ei puhu lapsen kiltteydestä tai viattomuudesta, vaan siitä kuinka lapset tarvitsevat huolenpitoa, opetusta ja tukea.

Omastakin puolesta tarvitsen rukousta teiltä kaikilta kristityiltä. Minulla on ollut monenlaista sairautta ja vaikeutta, että saisin voimaa tälle elämänmatkalle. On tärkeää, että meillä olisi sellainen hengenyhteys, että me voisimme toinen toistamme tukea ja vahvistaa. Tällaisia ajatuksia tänään, rakkaat ystävät. Haluan rohkaista sinua ja meitä jokaista uskomaan, että kaikki meidän synnit on anteeksi annettu Jeesuksen nimen ja veren tähden. Ollaan ystävät hyvässä turvassa ja lohdutettuna. Aamen.

2 kommenttia:

  1. Kiitos ja siunausta.

    VastaaPoista
  2. Siunausta sinulle rukoilen, Herra on kanssamme vaivojen ja onnen hetkinä! Lyhyt täältä on matkamme Taivaan kotiin, sinne pääsemme Jeesuksen sovitustyön tähden!

    VastaaPoista