lauantai 11. tammikuuta 2020

Jumala kantaa meitä


”Heittäkää kaikki murheenne Hänen päällensä, sillä Hän pitää teistä huolen.” (1.Piet.5:7) Tuo Raamatun kohta tuli mieleeni eilen aamulla ajaessani töihin. Niin minä siinä ajaessani sitten aloin heittää taivaallisen Isän päälle eli rukouksessa puhua Hänelle kaikki ne murheet, jotka siinä hetkessä tulivat mieleeni. Puhuin juuri niillä sanoilla, jotka mieleeni tulivat, enkä yhtään yrittänyt miettiä hienoja lauseita tai kaunistella joitain asioita. Juttelin omat murheeni, tiedossani olevat läheisten murheet ja ne minulle tuntemattomienkin ihmisten murheet, jotka olin saanut tietooni. Kun kaikki mieleeni tulleet asiat olivat Isän kannettavina, tuli aivan itsestään loppuun: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” ja oloni oli kevyt aloittaa työpäivä.

Rukous on valtava etuoikeus. Me saamme antaa Jumalan kannettavaksi koko elämämme. Ihmisinä me katsomme asioita hyvin kapeasti, Jumala sen sijaan tietää kaiken. Hänellä on kokonaisuus hallinnassaan. Jumala ei Sanassaan lupaa meille helppoa elämää, vaan tuossa Pietarin kirjeen kohdassakin sanotaan, että me kaikki joudumme kokemaan kärsimystä. Jotkut meistä joutuvat kärsimään todella paljon ja ainakin ihmisen mittapuulla toisten kärsimys vaikuttaa paljon vähäisemmältä. Jeesus on kuitenkin luvannut antaa omilleen ikuisen elämän. Hän lupaa, että me emme koskaan joudu hukkaan eikä kukaan riistä meitä Häneltä. (Joh. 10:28) Tämä on se lohdutus, johon me saamme turvautua suurimmankin hädän hetkellä.

Jokin aikaa sitten kuulin kristillisessä ohjelmassa opetusta, jossa sanottiin, että koska he eivät olleet muistaneet rukoilla suojaa lemmikkieläimillensä, niin heidän kissansa kuoli. Tuollainen opetus tuntui minusta kauhealta. Jos oman ja läheisteni elämän vaikeudet olisivat vähänkään kiinni siitä, olenko muistanut rukoilla, olisimme kaikki jo kuolleita. Rukous ei ole meidän suorituksemme vaan valtava etuoikeus, jonka kautta Jumala haluaa antaa meille rauhansa. Tiedämme, että koko meidän elämämme on Hänen kädessään. 

Kun rukoilemme esimerkiksi sellaisten asioiden puolesta, joihin helposti lankeamme, niin se antaa meille myös voimaa vastustaa noita syntejä. Tätä elämää emme kuitenkaan kristittyinäkään selviä tekemättä syntiä. Jeesuksen pelastamina saamme rohkeasti kertoa hänelle kaikki lankeemuksemme ja uskoa ne anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden. Jatketaan, ystävät, rukousta ja jäädään siihen turvaan, että Jeesuksen veressä meillä on lunastus ja rikkomustemme anteeksi anto. Aamen.

5 kommenttia:

  1. Puhutteleva teksti! Olen paljon rukoillut erään asian puolesta. Asia on pyörinyt mielessä jo monta kuukautta, välillä on ollut tosi ahdistava olo. Eilen olin seurakuntani rukouskokouksessa ja koin tästä asiasta mielentasolla vapautuksen. Voin nyt vapaasti rukoilla asian puolesta eikä ahdista yhtään. Selkeästi koin, että asia jäi Jumalan hoitoon, että ei tarvitse itse edistää tai murehtia asiaa. En sano, että ei koskaan asia enää ahdistaisi, mutta tällä hetkellä koin asian suhteen keidashetken. Pitää vaan luovuttaa täysin asiat Jumalan hoitoon eikä yrittää itse puoliksi auttaa Jumalaa. Se vaan on monta kertaa tosi vaikeeta, kun ihmisiä ollaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttu kokemus minullekin. Siunausta elämääsi.

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus samoja tuntoja minullakin

    VastaaPoista