”Heittäkää
kaikki murheenne Hänen päällensä, sillä Hän pitää teistä huolen.” (1.Piet.5:7)
Tuo Raamatun kohta tuli mieleeni eilen aamulla ajaessani töihin. Niin minä
siinä ajaessani sitten aloin heittää taivaallisen Isän päälle eli rukouksessa puhua
Hänelle kaikki ne murheet, jotka siinä hetkessä tulivat mieleeni. Puhuin juuri
niillä sanoilla, jotka mieleeni tulivat, enkä yhtään yrittänyt miettiä hienoja
lauseita tai kaunistella joitain asioita. Juttelin omat murheeni, tiedossani
olevat läheisten murheet ja ne minulle tuntemattomienkin ihmisten murheet,
jotka olin saanut tietooni. Kun kaikki mieleeni tulleet asiat olivat Isän
kannettavina, tuli aivan itsestään loppuun: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” ja oloni
oli kevyt aloittaa työpäivä.
Rukous on
valtava etuoikeus. Me saamme antaa Jumalan kannettavaksi koko elämämme.
Ihmisinä me katsomme asioita hyvin kapeasti, Jumala sen sijaan tietää kaiken.
Hänellä on kokonaisuus hallinnassaan. Jumala ei Sanassaan lupaa meille helppoa
elämää, vaan tuossa Pietarin kirjeen kohdassakin sanotaan, että me kaikki
joudumme kokemaan kärsimystä. Jotkut meistä joutuvat kärsimään todella paljon
ja ainakin ihmisen mittapuulla toisten kärsimys vaikuttaa paljon vähäisemmältä.
Jeesus on kuitenkin luvannut antaa omilleen ikuisen elämän. Hän lupaa, että me
emme koskaan joudu hukkaan eikä kukaan riistä meitä Häneltä. (Joh. 10:28) Tämä
on se lohdutus, johon me saamme turvautua suurimmankin hädän hetkellä.
Jokin aikaa
sitten kuulin kristillisessä ohjelmassa opetusta, jossa sanottiin, että koska he
eivät olleet muistaneet rukoilla suojaa lemmikkieläimillensä, niin heidän
kissansa kuoli. Tuollainen opetus tuntui minusta kauhealta. Jos oman ja
läheisteni elämän vaikeudet olisivat vähänkään kiinni siitä, olenko muistanut
rukoilla, olisimme kaikki jo kuolleita. Rukous ei ole meidän suorituksemme vaan
valtava etuoikeus, jonka kautta Jumala haluaa antaa meille rauhansa. Tiedämme,
että koko meidän elämämme on Hänen kädessään.
Kun rukoilemme esimerkiksi
sellaisten asioiden puolesta, joihin helposti lankeamme, niin se antaa meille
myös voimaa vastustaa noita syntejä. Tätä elämää emme kuitenkaan kristittyinäkään
selviä tekemättä syntiä. Jeesuksen pelastamina saamme rohkeasti kertoa hänelle
kaikki lankeemuksemme ja uskoa ne anteeksi Jeesuksen sovintoveren tähden. Jatketaan,
ystävät, rukousta ja jäädään siihen turvaan, että Jeesuksen veressä meillä on
lunastus ja rikkomustemme anteeksi anto. Aamen.
Puhutteleva teksti! Olen paljon rukoillut erään asian puolesta. Asia on pyörinyt mielessä jo monta kuukautta, välillä on ollut tosi ahdistava olo. Eilen olin seurakuntani rukouskokouksessa ja koin tästä asiasta mielentasolla vapautuksen. Voin nyt vapaasti rukoilla asian puolesta eikä ahdista yhtään. Selkeästi koin, että asia jäi Jumalan hoitoon, että ei tarvitse itse edistää tai murehtia asiaa. En sano, että ei koskaan asia enää ahdistaisi, mutta tällä hetkellä koin asian suhteen keidashetken. Pitää vaan luovuttaa täysin asiat Jumalan hoitoon eikä yrittää itse puoliksi auttaa Jumalaa. Se vaan on monta kertaa tosi vaikeeta, kun ihmisiä ollaan.
VastaaPoistaTuttu kokemus minullekin. Siunausta elämääsi.
PoistaHyvä kirjoitus samoja tuntoja minullakin
VastaaPoistaKiitos hyvästä tekstistä
VastaaPoistaKiitos
VastaaPoista