perjantai 17. tammikuuta 2020

Nimessä ja veressä


Armoa ja rauhaa rakkaat ystävät. Meitä kristittyjä on kehotettu toinen toisiamme aina kannustamaan ja rohkaisemaan. Siksi haluankin tänään puhua siitä, kun tekstieni lopussa on useimmiten ”rakas ystävä saat uskoa, että kaikki sinun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä”. On lohdullista, että Jumala on antanut meille tänne maan päälle mahdollisuuden rohkaista toisiamme ja saamme sanoa veljelle ja sisarelle, että sinun syntisi on anteeksi annettu. Se on niin valtavaa evankeliumia. Aikoinaan Laestadius ja Raattamaa miettivät, että tulisiko näin heidänkin alkaa tehdä. Kun he sitten alkoivat näin todistaa syntejä anteeksi, niin Ruotsin Lapissa maa järisi.

Tänäkin päivänä armon evankeliumi on se, mitä meidän tulee toisillemme puhua. Meillä saattaa olla seurakunnassa sellainen tilanne, että osa seurakuntalaisista vaatii toisilta, että pitäisi olla ”hyvä kristitty”, päästä eroon huonoista tavoista ja parantua sairauksista. Näitä pidetään merkkeinä oikeasta uskosta. Jobkin kirosi oman syntymäpäivänsä, kun hän sairasti ja ystävät sanoivat hänen sen vuoksi kärsivän, että Job oli tehnyt jotain väärin Jumalaa kohtaan. Lopulta Job toivoi, että Jumala veisi häneltä hengenkin pois.

Jos me kristityt toinen toisiamme tuomitsemme, niin seurakunnasta tulee näyttelyseurakunta, jossa ihmiset näyttelevät onnistuneita eikä uskalleta olla aitoja ihmisiä. Kuitenkin Jumalan seurakunta on Pyhän Hengen saaneiden ihmisten joukko, ei mikään teatteri tai tuomioistuin. Seurakunta on ne ihmiset, jotka on Jeesuksen verellä pestyjä. Ei kristittyjen tehtävä ole ketään tuomita. Sillä ainut mikä meillä on, on se turva, että me saamme uskoa omat syntimme anteeksi. Silloin kun meidän ei tarvitse näytellä yhtään mitään, me opimme tuntemaan toinen toisemme sydämen kautta. Kun me tunnemme toisemme sydämen kautta, hyväksymme toisemme vikoineen ja puutteineen ja meidän on helppo rukoilla toistemme puolesta.

Minä toivon, että me ymmärtäisimme seurakuntatasolla, että kristillinen seurakunta on sairaala, jossa ei ole terveitä vaan sairaita. Niin kuin Jeesus sanoo, etteivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Se on tänäkin päivänä niin, että me saamme syntisairaina uskoa itsemme autuaaksi. Sinä ystävä, jos tunnet itsessäsi monenlaista vikaa ja puutosta, niin usko, että sinun syntisi on anteeksi annettu Jeesuksen nimessä ja veressä. Aamen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti